Kiinan joukkotuhoaseet
 | Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Kiinan joukkotuhoaseet on kehitetty toisen maailmansodan jälkeen alkaneen kansainvälisen ydinvarustelun seurauksena. Kiina räjäytti ensimmäisen ydinlatauksensa (Chic-1) vuonna 1964 Chic-2 eli fissiopommin lentopudotus tehtiin ydinkoeräjäytyksenä, jo jokseenkin tasan vuoden myöhemmin, vuonna 1965.[1]. Vetypommi (Chic-6) räjäytettiin vuonna 1967.[2] Samoihin aikoihin kiinalaiset alkoivat kehitellä omia ohjuksiaan, saamiensa neuvostoliittolaisten ohjusten lisäksi.
Kiinan ydinaseohjelma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Atomitutkimukset alkoivat Kiinassa vuonna 1953 ja päätös ydinaseistuksen hankkimisesta tehtiin vuonna 1955 tai 1956lähde?. Kiina havitteli salaa ydinasetta heti kommunistien voitettua 1949lähde?, vaikka Kiinan silloinen johtaja Mao Zedong arvosteli julkisesti 1946 ydinasetta paperitiikeriksi. Kiina on toteuttanut ainakin 45 ydinkoetta.[3]
Sosialistiset Kiina ja Neuvostoliitto aloittivat 1950-luvulla tiiviin yhteistyön mm. ydinteknologian alalla salaisten sopimusten siivittämänä. Neuvostoliitto jopa lupasi toimittaa Kiinalle ydinaseen mallikappaleen ja apua ydinaseen rakentamisessa, sekä ohjuksia.
Kiina saikin Neuvostoliitolta muun muassa tutkimusreaktorin ja muuta alan tekniikkaa. Kiinan ja Neuvostoliiton välit alkoivat kuitenkin viiletä. Kiinalle ei toimitettu ydinasetta kesäkuussa 1959, ja 1960 Neuvostoliitto veti neuvonantajansa pois.
Tämän jälkeen Kiina hankki ydinohjelmassa tarvittavia osia lännestä. Kiina valitsi uraaniteknologian pommiensa pohjaksi, koska piti sitä helpoimpana. Plutoniumin erottelu jälleenkäsittelyssä on vaikeaa käytetyn ydinpolttoaineen myrkyllisyyden ja radioaktiivisuuden vuoksi.
Kiina kokeili ydinasetta Lop Nurin testialueella ensimmäistä kertaa 16. lokakuuta 1964. Kokeen nimi oli "Projekti 596", laite uraani-imploosio-fissiopommi jonka teho oli 22 kilotonnia. Kokeen nimi tuli siitä kuukaudesta ja vuodesta, jolloin kävi selväksi ettei Neuvostoliitto anna Kiinalle ydinasetta. Pommi räjäytettiin 102 metriä korkeassa terästornissa.[4]
Tämän jälkeen alkoi noin kymmenen kokeen sarja, joka noin kolmessa vuodessa, välivaiheiden kautta - kuten kiihdytetyn fissiopommin - johti lopulta megatonniluokan vetypommikokeeseen (3,3 MT).[5] Ydinkokeen nimi oli Nro 6 eli Chic-6.[6]
Kiinaa on arvosteltu sen aiheuttamista säteilyvaurioista ja ydinlaskeumasta ydinkoealueen ympäristöön.[7]
Lista Kiinan ydinkokeista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
| Päiväys | Kuvaus |
|---|---|
| 16.10.1964 | Uraanipommin räjäytys tornissa 20 kt |
| 14.5.1965 | Samanlainen kuin yllä, 35 kt (20–40) uraanipommi, joka pudotettiin lentokoneesta |
| 9.5.1966 | Tu-16/H-6 pommittaja pudotti n. 250 kt pommin, jossa oli joitakin vetypommin elementtejä, 1. yritys fuusioida vetyä |
| 27.10.1966 | SS-4-ohjuksen kärjessä 10 kt (20–30 kt ?) |
| 28.12.1966 | 300 kt (300–500 kt) vetyelementeillä paranneltu fissiopommi, kaksivaiheinen |
| 17.6.1967 | Kiinan ydinkoe nro 6, Kiinan ensimmäinen vetypommi, 3 Mt, ilmassa laskuvarjon varassa Tu-16/H-6-koneesta pudotettu pommi |
| 24.12.1967 | Lentokoneesta pudotettu 20–25 megatonnin vetypommi |
| 27.12.1968 | 3 Mt vetypommi, pohjana ensimmäisen kerran uraani-plutonium |
| 22.9.1969 | 25 kt fissiopommi |
| 29.9.1969 | 3 Mt CSS-2 taistelukärki pudotettiin lentokoneesta |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- https://irp.fas.org/dia/product/prc_72/app_d.htm
- https://www.atomicarchive.com/media/photographs/testing/chinese/project-596-3.html
- https://nationalinterest.org/blog/reboot/chinas-nuclear-tests-might-have-killed-hundreds-thousands-184134
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ https://irp.fas.org/dia/product/prc_72/app_d.htm Viitattu 6.3.2025.
- ↑ https://thebulletin.org/2024/04/the-short-march-to-chinas-hydrogen-bomb/ Viitattu 6.3.2025.
- ↑ https://www.icanw.org/china_conducts_its_first_nuclear_test Viitattu 6.3.2025.
- ↑ https://www.atomicarchive.com/media/photographs/testing/chinese/project-596-3.html Viitattu 1.3.2025.
- ↑ https://thebulletin.org/2024/04/the-short-march-to-chinas-hydrogen-bomb/ Viitatt 6-3-2025.
- ↑ https://www.atomicarchive.com/media/photographs/testing/chinese/test-6-1.html Viitattu 1.3.2025.
- ↑ https://nationalinterest.org/blog/reboot/chinas-nuclear-tests-might-have-killed-hundreds-thousands-184134 Viitattu 1.3.2025.