Kihoruohot

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Kihoruohot
Isokihoruoho (Byblis gigantea)
Isokihoruoho (Byblis gigantea)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset, Eucarya
Kunta: Kasvit, Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Yläluokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Luokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Alaluokka: Aitokaksisirkkaiset Dicotyledoneae
Ylälahko: Asteranae
Lahko: Lamiales
Heimo: Byblidaceae
Domin[1]
Suku: Kihoruohot
Byblis
Salisb.
Levinneisyyskartta
Byblis distribution.svg
Katso myös
 Wikispecies-logo.svg Kihoruohot Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kihoruohot Commonsissa

Kihoruohot (Byblis) on Byblidaceae-heimon ainoa kasvisuku. Paria lajia kasvatetaan huonekasveina.[2] Suku on kotoisin Australian länsi- ja pohjoisosista sekä Uuden-Guinean eteläosista.[3]

Tuntomerkit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kihoruohot ovat juurakollisia tai lyhytikäisiä ruohoja. Lehdet ovat tasasoukkia ja usein silmussa kiertyneet alaspäin (abaksiaalisesti). Lehdet muistuttavat kihokkien lehtiä sikäli, että ovat tiheän rauhaskarvoituksen peittämiä. Niistä suurimmat ovat huomiota herättäviä ja muistuttavat pientä päivänvarjoa. Varrettomat rauhaset ovat muunnelma päivänvarjoteemasta. Hyönteiset tarttuvat usein rauhaskarvoihin, mutta ei ole todisteita siitä, että kihoruohot olisivat hyönteissyöjiä.[3] Kukat sijaitsevat lehtihangoissa ja ovat symmetrialtaan säteittäisiä. Teriö on auenneena harittava, ja nuppuasennossaan terälehdet ovat kierteisesti toistensa ympärillä (kontortteja). Teriö on kasvanut yhteen vain lyhyeltä matkalta tyvestään. Heteenponnet avautuvat rei’illä, ja niiden kärjet muodostavat kekomaisen rakenteen. Emiön vartalo on pitkä. [3]

Lajeja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Angiosperm Phylogeny Group: An update of the Angiosperm Phylogeny Group classification for the orders and families of flowering plants: APG III. Botanical Journal of the Linnean Society, 2009, 161. vsk, nro 2, s. 105–121. Blackwell Publishing Ltd. doi:10.1111/j.1095-8339.2009.00996.x. Artikkelin verkkoversio Viitattu 12.9.2017. (englanniksi)
  2. a b Räty ja Alanko 2004, s. 37.
  3. a b c Stevens 2001-