Kiharatöyhtönapsija

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kiharatöyhtönapsija
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Eukaryootit Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Linnut Aves
Lahko: Varpuslinnut Passeriformes
Heimo: Tyrannit Tyrannidae
Suku: Töyhtönapsijat Anairetes
Laji: parulus
Kaksiosainen nimi

Anairetes parulus
(Kittlitz, 1830)

Alalajit[2]
  • A. p. aequatorialis
  • A. p. parulus
  • A. p. patagonicus
Katso myös

  Kiharatöyhtönapsija Wikispeciesissä
  Kiharatöyhtönapsija Commonsissa

Kiharatöyhtönapsija (Anairetes parulus) on Etelä-Amerikassa tavattava tyranneihin kuuluva varpuslintu.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kooltaan kiharatöyhtönapsija on noin 11 cm. Selästään, siivistään ja pyrstöstään laji on väriltään harmaa. Pää on musta ja päässä on valkoisia viiruja. Päälaella on ohuiden kaartuvien höyhenien muodostama töyhtö, joka on naaraalla lyhyempi. Linnun kurkku ja rinta ovat valkoiset ja niissä on mustia pystyraitoja. Kiharatöyhtönapsijan vatsa on väritykseltään vaalean keltainen.[3][4]

Levinneisyys ja elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiharatöyhtönapsijan levinneisyysalue ulottuu Andeilla Kolumbian eteläosista Chileen. Lisäksi lajia tavataan Argentiinasta. Linnun elinympäristöä ovat metsien reunamaat ja pensaikot myös puurajan yläpuolella. Andeilla laji elää kosteammissa ympäristöissä kuin Chilen eteläosissa ja Argentiinassa, joissa lajia tavataan erityisesti pensaikkomailta. Kiharatöyhtönapsijan elinympäristöt sijaitsevat yleensä alle 3 500 metrin korkeudella merenpinnasta.[5]

Elintavat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiharatöyhtönapsijat liikkuvat yleensä yksin, pareittain tai pieninä ryhminä. Ravintonaan laji käyttää pääasiassa hyönteisiä, joita se etsii puista tai pyydystää ilmasta. Ravintonsa linnut hankkivat yksinään tai pareittain ja puolustavat ravinnonhankintareviirejään muilta linnuilta hyvin voimakkaasti erityisesti talvella ja syksyllä.[5][3][6]

Kiharatöyhtönapsijan pesä on kuppimainen ja lintu rakentaa sen pensaikkoon lähelle pientä puroa tai jokea. Naaras munii kahdesta kolmeen kermanväristä munaa.[4][3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. BirdLife International: Anairetes parulus IUCN Red List of Threatened Species. Version 2013.2. 2012. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 25.2.2014. (englanniksi)
  2. Anairetes parulus ITIS. Viitattu 10.10.2010. (englanniksi)
  3. a b c Steven L. Hilty, Bill Brown, William L. Brown: A guide to the birds of Colombia, s. 469. Princeton University Press, 1986. ISBN 978-0691083728. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 10.10.2010). (englanniksi)
  4. a b Sharon R. Chester: A wildlife guide to Chile, s. 268. Princeton University Press, 2008. ISBN 978-1-4008-3150-0. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 10.10.2010). (englanniksi)
  5. a b Robert S. Ridgely, Guy Tudor, William L. Brown: The Birds of South America: The suboscine passerines, s. 484. University of Texas Press, 1994. ISBN 978-0-292-77063-8. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 10.10.2010). (englanniksi)
  6. Andrew Engilis Jr. & Douglas A. Kelt: Foraging Behavior of Tufted Tit-Tyrants (Anairetes parulus) in Semiarid Northcentral Chile. The Wilson Journal of Ornithology, 2009, 121. vsk, nro 3, s. 585–592. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 10.10.2010. (englanniksi)
Tämä lintuihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.