Kielikämmekkä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kielikämmekkä
Dactylorhiza fuchsii - vööthuul-sõrmkäpp Pakri.jpg
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Suomessa: Silmälläpidettävä

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheophyta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Yksisirkkaiset Liliopsida
Lahko: Asparagales
Heimo: Kämmekkäkasvit Orchidaceae
Suku: Liuskakämmekät Dactylorhiza
Laji: fuchsii
Kaksiosainen nimi

Dactylorhiza fuchsii
(Druce) Soó

Synonyymit
  • Dactylorhiza maculata subsp. fuchsii (Druce) Hyl.
  • Orchis fuchsii Druce
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Kielikämmekkä Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Kielikämmekkä Commonsissa

Kielikämmekkä[2] eli kalkkimaariankämmekkä[3] (Dactylorhiza fuchsii, myös D. maculata subsp. fuchsii) on täpläkämmekkää eli maariankämmekkää (D. maculata) muistuttava kämmekkälaji.[4]

Ulkonäkö ja koko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kielikämmekän kukinto.
Dactylorhiza fuchsii var. alba

Kalkkimaariankämmekkä kasvaa 20–50 senttimetriä korkeaksi. Varsi on täyteinen ja monilehtinen. Juurimukulat ovat syvään liuskaisia. Alemmat varsilehdet ovat vastapuikeita, pyöreäkärkisiä ja litteitä. Väriltään ne ovat päältä harmahtavanvihreitä ja punatäpläisiä, alta siniharmaita. Varren ylimmät lehdet poikkeavat selkeästi alemmista. Ne ovat pieniä, kapeita ja suippoja. Ylin lehti ei ulotu kukinnon tasalle saakka. Kukinto on tiheä kartiomainen tähkä. Kukkien tukilehdet ovat tavallisesti kukkia lyhyempiä ja sahalaitaisia. Sinipunertavakirjailuiset kukat ovat pääasiassa punaisia, mutta niiden väri voi olla vaaleampi vaihdellen vaaleanpunaisesta lähes valkoiseen. Kukat ovat kannuksellisia. Kukan huuli on syvään kolmiliuskainen, liuskat ovat lähes samanlevyisiä. Keskiliuska on kapean kolmiomainen ja sivuliuskoja pidempi. Suomessa kalkkimaariankämmekkä kukkii kesä-heinäkuussa.[5]

Kalkkimaariankämmekkä muistuttaa läheisesti maariankämmekkää. Tärkeimmät lajien väliset erot ovat lehdissä ja kukissa. Maariankämmekällä alimmat lehdet ovat tylppiä, kun kalkkimaariankämmekällä ne ovat pyöreäkärkisiä. Kukinto on maariankämmekällä suippo, kun taas kalkkimaariankämmekällä se on selkeästi kolmiomainen ja voimakkaamman punainen. Suurin eroavuus on kuitenkin kukan huulen muoto; kalkkimaariankämmekän kaikki kolme huulen liuskaa ovat toistensa kokoisia, kun taas maariankämmekällä sivuilla olevat liuskat ovat useimmiten selvästi keskiliuskaa leveämpiä. Lajien erottamista toisistaan vaikeuttaa kuitenkin se, että muiden liuskakämmeköiden tapaan molempien lajien koko ja väri vaihtelevat paljon.[5] Kalkkimaariankämmekkä luokitellaankin toisinaan maariankämmekän alalajiksi.[6]

Liuskakämmeköille tyypillisesti myös kalkkimaariankämmekkä risteytyy helposti muiden liuskakämmeköiden kanssa. Esimerkiksi Ahvenanmaalta tunnetaan risteymä kaitakämmekän (D. traunsteineri) kanssa.[7]

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalkkimaariankämmekkää tavattaneen suurimmassa osassa Eurooppaa, kuten maariankämmekkääkin. Esimerkiksi Englannissa laji on maariankämmekkää yleisempi. Fennoskandiassa kalkkimaariankämmekkää kasvaa paikoitellen koko Norjassa sekä Ruotsin, Tanskan ja Suomen kalkkialueilla.[6][8] Suomessa sitä kasvaa pääasiassa Ahvenanmaalla, jossa se on paikoin hyvin yleinen, Kainuussa sekä Etelä- ja Keski-Lapissa. Muualta maasta lajista on vain satunnaisia havaintoja.[9][7]

Elinympäristö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kalkkimaariankämmekkä kasvaa monenlaisilla kasvupaikoilla, kuten letoilla, lähteiköissä, lehdoissa, rinnemetsissä sekä ravinteisilla, kuivillakin niityillä. Se viihtyy kalkkipitoisen maaperän alueilla ja onkin kalkinsuosija.[5]

Pölyttäjinä kalkkimaariankämmekällä käyvät ainakin mesipistiäiset. Kasvi huijaa tuoksullaan pölyttäjiä luokseen, sillä kukissa ei ole mettä.[8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kämmekät, Suomen orkideat. Toim. Korhonen, Mauri & Vuokko, Seppo. Forssan kustannus Oy, Forssa 1987.
  • Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
  • Ålands flora. Toim. Hæggström, Carl-Adam & Hæggström, Eeva. Ålandstryckeriet, Maarianhamina 2008.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Rankou, H.: Dactylorhiza fuchsii IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-1. 2011. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 6.5.2021. (englanniksi)
  2. Kielikämmekkä – Dactylorhiza maculata subsp. fuchsii Laji.fi. Viitattu 9.3.2021.
  3. Dactylorhiza maculata subsp. fuchsii Finto, Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet. Viitattu 9.3.2021.
  4. Dactylorhiza fuchsii & maculata Guernsey.net (englanniksi) [vanhentunut linkki]
  5. a b c Retkeilykasvio 1998, s. 500, 502–503.
  6. a b Jungfru Marie nycklar (Dactylorhiza maculata (L.) Soó) Den virtuella floran. Viitattu 8.7.2010. (ruotsiksi)
  7. a b Ålands flora 2008, s. 342–343.
  8. a b Kämmekät, Suomen orkideat 1987, s. 103–104.
  9. Lampinen, R. & Lahti, T. 2010: Kasviatlas 2009. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki. Kalkkimaariankämmekkä (Dactylorhiza fuchsii) Kasviatlas 2009: Kalkkimaariankämmekän levinneisyys Suomessa. Viitattu 8.7.2010.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]