Kielellinen käänne
Kielellinen käänne viittaa länsimaisessa filosofiassa 1900-luvulla tapahtuneeseen muutokseen, jossa keskeistä oli filosofian ja sen seurauksena myös muiden humanististen tutkimusalojen huomion kiinnittyminen kieleen todellisuuskäsityksiä muovaavana tekijänä. On puhuttu myös retorisesta käänteestä tai lingvistisestä käänteestä.
Ludwig Wittgensteinia voidaan pitää keskeisenä kielellisen käänteen taustatekijänä. Hänen varhaisajattelussaan filosofiset ongelmat ovat seurausta kielen logiikan väärinymmärtämisestä, ja myöhäisajattelussaan puolestaan eri kielipelien sekoittamisesta.
Kielelliseen käänteeseen yhdistetään hyvin erilaisia liikkeitä. Termi tuli tunnetuksi ennen kaikkea analyyttisessä perinteessä vaikuttaneen Richard Rortyn vuonna 1967 toimittaman teoksen The Linguistic Turn: Essays in Philosophical Method myötä.
Johann Georg Hamann ja Wilhelm von Humboldt olivat omassa kielifilosofiassaan painottaneet hyvin eri tavalla sitä, ettei kieli ole läpinäkyvä väline. Analyyttinen filosofia ei kuitenkaan ole sukua tälle perinteelle.
1970-luvulla ihmistieteiden piirissä alettiin korostaa kielen merkitystä todellisuuden muodostamisessa. Näiden tieteiden kielelliseen käänteeseen vaikuttivat ennen kaikkea strukturalismi ja jälkistrukturalismi. Merkittäviä ajattelijoita ovat olleet muun muassa Judith Butler, Luce Irigaray, Julia Kristeva ja Jacques Derrida.
Näkemys, jonka mukaan kieli muodostaa todellisuuden, on arkijärjen ja länsimaisen filosofian perinteen valtavirran vastainen. Strukturalismin perustaja Ferdinand de Saussure sanoi, etteivät merkitysten erot voi olla olemassa itsenäisinä äänteiden eroista. Erot merkitysten välillä strukturoivat eli muovaavat havaintojamme. Ihmiset eivät tunnistaisi yksinkertaista tuolia tuoliksi, elleivät he erota ”tuolin” merkitystä esimerkiksi ”penkistä”. Siksi kieli on strukturalistien mukaan kaiken sen ehtona, mitä ihmiset voivat tietää todellisuudesta.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Clark, Elizabeth A.: History, Theory, Text: Historians and the Linguistic Turn. Cambridge, MA.: Harvard University Press, 2004. ISBN 978-0-674-01516-6. (englanniksi)
- Toews, John E.: Intellectual History after the Linguistic Turn: The Autonomy of Meaning and the Irreducibility of Experience. The American Historical Review, 1987, 92. vsk, nro 4, s. 879–907.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Roy, Jean-Michel: Cognitive Turn and Linguistic Turn bu.edu. Viitattu 5.7.2022.