Khoirilos Ateenalainen
| Khoirilos | |
|---|---|
| Χοιρίλος | |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | n. 546 eaa. Ateena |
| Kuollut | n. 460 eaa. |
| Ammatti | näytelmäkirjailija |
| Kirjailija | |
| Tuotannon kieli | muinaiskreikka (klassinen) |
| Aikakausi | klassinen kausi |
| Tyylilajit | tragedia |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Khoirilos (m.kreik. Χοιρίλος, lat. Choerilus; n. 546–460 eaa.) oli antiikin kreikkalainen tragediakirjailija, joka oli kotoisin Ateenasta.[1]
Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Khoirilos oli Thespiksen, Frynikhoksen, Pratinaan ja Aiskhyloksen aikalainen. Hän osallistui tragediakilpailuihin ensimmäisen kerran vuonna 523 eaa. tyranni Hipparkhoksen aikana, kun Ateenasta oli tulossa kreikkalaisen runouden keskus. Tämä oli 12 vuotta myöhemmin kuin Thespiksen ensiesiintyminen, ja on mahdollista, että he olivat tuolloinkin kilpakumppaneita; sekä 12 vuotta ennen Frynikhoksen ensimmäistä voittoa vuonna 511 eaa.[1][2]
Vuonna 499 eaa. Khoirilos kilpaili Aiskhylosta vastaan. Tuolloin voiton sai joko hän tai Pratinas.[1][3] Khoirilosta arvostettiin edelleen vielä vuonna 483 eaa., jolloin hän oli toiminut jo 40 vuotta.[1][4] Sofokleen anonyymi elämäkertakirjailija sanoo Khoiriloksen kilpailleen vielä Sofoklestakin vastaan. Tämä ei ole täysin mahdotonta, mutta saattaa olla myös virhe, sillä Sofokleen saavuttaessa ensimmäisen voittonsa vuonna 468 eaa. Khoirilos olisi ollut jo noin 80-vuotias.[1]
Näytelmät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Khoiriloksen nimiin laitettiin 150 tragediaa, mikä kertoo paitsi hänen pitkästä urastaan myös siitä, että hänen aikanaan näytelmiä alettiin esittää tetralogioittain. Khoiriloksen sanotaan olleen ensimmäinen, joka kirjoitti tragediansa ylös, mutta hänelläkin suurin osa näytelmistä oli vielä sellaisia, ettei niitä ollut kirjoittu ylös. Khoiriloksen sanotaan saaneen urallaan 13 voittoa, mikä on sama määrä kuin Aiskhyloksella.[1]
Khoiriloksen sanottiin kehittäneen teatterinaamioiden ja asujen käyttöä, joskin samaa sanotaan muistakin tuon ajan näytelmäkirjailijoista, kuten Aiskhyloksesta. Riippumatta siitä, kuka keksinnöt todellisuudessa teki, uudistukset päätyivät kaikkien ajan näytelmäkirjailijoiden käyttöön. Näytelmien rakenne lienee ollut vielä samankaltainen kuin Thespiksellä, ennen kuin Aiskhylos toi näytelmiin toisen näyttelijän. Khoirilos omaksui myös tämän muutoksen näytelmiinsä, koska ei olisi muutoin kyennyt enää kilpailemaan Aiskhylosta vastaan. Khoirilos omaksui myös Pratinaan tekemän uudistuksen, joka erotti satyyrinäytelmät tragedioista.[1]
Latinankieliset grammaatikot mainitsevat Khoiriloksen mitaksi kutsutun runomitan, joka oli daktyylista heksametriä, jossa viimeinen metron on kuitenkin katalektinen niin että spondeen/trokeen sijalla on yksi pitkä tavu. Se ei kuitenkaan ilmeisesti ole Khoiriloksen itse keksimä, sillä kreikkalaiset metriikasta kirjoittaneet eivät mainitse sitä tällä nimellä. Se on saattanut saada nimensä häntä ylistävästä, tuntemattoman runoilijan säkeestä, joka käyttää kyseistä mittaa:[1]
»ἡνίκα μὲν βασιλεὺς ἦν Χοιρίλος ἐν Σατύροις.[1]
Hēnika men basileus ēn Khoirilos en Satyrois.
Silloin ennen kun Khoirilos oli satyyreiden kuningas.»
Khoiriloksen näytelmistä ei ole säilynyt juurikaan tietoja, lukuun ottamatta sitä, että Pausanias mainitsee hänen näytelmänsä Alope (Ἀλόπη, Alopē).[1][5]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g h i j Smith, William: ”Choerilus (1)”, Dictionary of Greek and Roman Biography and Mythology. Boston: Little, Brown and Company, 1849–1867. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Suda, Χοιρίλος.
- ↑ Suda, Αἰσχύλος, Πρατίνας.
- ↑ Kyrillos: Julianusta vastaan I, s. 13,b.; Eusebios Kesarealainen: Khronikka sub. Ol. 74. 2; Synkellos s. 254, b.
- ↑ Pausanias: Kreikan kuvaus 1.14.2.