Kevolan observatorio
| Kevolan observatorio | |
|---|---|
| Järjestö | Turun Ursa |
| Sijainti | Paimio, Suomi |
| Koordinaatit | 60°25′12″N 22°45′54″E / 60.42°N 22.765°E |
| Korkeus merenpinnasta | 50 m |
| Tyyppi | tähtitieteellinen observatorio (en) |
| Teleskoopit | 50 cm Schmidt-Väisälä-kaukoputki (d) |
| IAU-tunnus | 064 |
| Avattu | |
| Kotisivu | www.turunursa.fi |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kevolan observatorio sijaitsee Varsinais-Suomessa Paimion Ilttulan kylässä, vanhan ja uuden ykköstien välissä pienellä mäellä.[1][2] Observatorion omistaa tähtitieteen harrastusyhdistys Turun Ursa r.y. Rakennuksiin kuuluvat tähtitorni, zeniittitorni ja lämmitettävä mökki.[3] Kevolan observatorio on IAU:n observatorioluettelossa numero 64.lähde?
Valaistusolosuhteet ovat Ilttulassa tähtitieteellisten havaintojen kannalta paljon paremmat kuin kaupungissa, mutta vanhan ykköstien ja läheisen radiomaston valot häiritsevät havaitsemista jonkin verran.[3]
Havaintovälineet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kevolan tähtitornissa on nykyään 50 senttimetrin anastigmaattinen Schmidt-Väisälä-kaukoputki, joka oli aikoinaan maailmankuulu sen laajan, mutta vääristymättömän, kuvakenttänsä ansiosta.[3] Valokuvauskaukoputken korjauslinssin halkaisija on 50 ja pääpeilin 60 senttimetriä. Filmitasosta kolmen millimetrin etäisyydellä on lisäksi 12 senttimetrin kaksoiskonveksi korjauslasi. Optiikka mahdollistaa 6,7 asteen kuvakentän 12 × 12 senttimetrin laakafilmille. Kaukoputken polttoväli on 103,1 senttimetriä.lähde?
Kaukoputki sijaitsi aiemmin Iso-Heikkilän tähtitornissa Turussa, jossa sen avulla löydettiin 807 pikkuplaneettaa.[3] Kaukoputken etsinkaukoputkena toimii 18 senttimetrin linssikaukoputki, jonka polttoväli on 230 senttimetriä, ja jota on usein käytetty muun muassa Pluton havainnointiin. Näiden kanssa yhdessä on myös pienempi 8 senttimetrin etsinputki, jonka polttoväli on 120 senttimetriä.lähde?
Zeniittitornissa sijaitsi 1980-luvulle asti zeniittikaukoputki, joka oli suunnattu suoraan ylöspäin kohti taivaanlakea eli zeniittiä. Zeniittikaukoputkella tutkittiin muun muassa tutkimuksia maapallon navan siirtymistä. Kaukoputki siirettiin Turun yliopistolle kuuluvaan Tuorlan observatorioon Kaarinassa.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kevolan observatorio on alun perin Tähtitieteellis-optillisen seuran rakentama, mutta seuran lakkautettua toimintansa rakennukset siirrettiin Turun Ursan omistukseen. Tähtitorni rakennettiin Tuorlan observaattorin Hilkka Rantaseppä-Heleniuksen kotitilalle. Tontti oli pitkään vuokralla, kunnes Turun Ursa osti sen vuonna 2002 Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälän rahaston myöntämän apurahan turvin.[3]
Keväällä 2015 havaintokeskuksessa valmistui viisivuotinen perusparannustyö, jonka tekivät Turun Ursa yhdessä Salolaisen tähtiharrastajayhdistyksen UrSalon kanssa. Hanke sai vuonna 2010 Varsin Hyvä ry:n kautta rahaa Euroopan Unionin Maaseuturahastolta. Zeniittitorniin asennettiin uusi alumiininen suojakupu ja sisälle hankittiin PlaneWave-teleskooppi.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Maanmittaushallitus: Paimion kartta vuonna 1923 1923. Doria. Viitattu 6.10.2023.
- ↑ Observatorio, Ilttula (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.7.2025.
- 1 2 3 4 5 6 7 Suominen, Mikko: Kevolan havaintokeskus valmistui. Tähdet ja avaruus, 2015, nro 4, s. 51–53. Helsinki: Tähtitieteellinen yhdistys Ursa ry. ISSN 0355-9467