Kevolan observatorio
| Kevolan observatorio | |
|---|---|
| Järjestö | Turun Ursa |
| Sijainti | Paimio, Suomi |
| Koordinaatit | 60°25′12″N 22°45′54″E / 60.42°N 22.765°E |
| Korkeus merenpinnasta | 50 m |
| Tyyppi | tähtitorni (en) |
| Teleskoopit | 50 cm Schmidt-Väisälä-kaukoputki (d) |
| IAU-tunnus | 064 |
| Avattu | |
| Kotisivu | www.turunursa.fi |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Kevolan observatorio sijaitsee Paimion Ilttulan kylässä[1], vanhan ja uuden ykköstien välissä pienellä mäellä. Observatorion omistaa tähtitieteen harrastusyhdistys Turun Ursa r.y. Rakennuksiin kuuluvat tähtitorni, zeniittitorni ja lämmitettävä mökki. Kevolan observatorio on IAU:n observatorioluettelossa numero 64.
Valaistusolosuhteet ovat Ilttulassa tähtitieteellisten havaintojen kannalta paljon paremmat kuin kaupungissa, mutta vanhan ykköstien ja läheisen radiomaston valot häiritsevät havaitsemista jonkin verran.
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kevolan observatorio on alun perin Tähtitieteellis-optillisen seuran rakentama, mutta seuran lakkautettua toimintansa rakennukset siirrettiin Turun Ursan omistukseen. Tähtitorni rakennettiin Tuorlan observaattorin Hilkka Rantaseppä-Heleniuksen kotitilalle. Tontti oli pitkään vuokralla paikalliselta maanviljelijältä, kunnes Turun Ursa osti sen vuonna 2002 Vilho, Yrjö ja Kalle Väisälän rahaston myöntämän apurahan turvin.
Havaintovälineet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kevolan tähtitornissa on nykyään 50 cm:n anastigmaattinen Schmidt-Väisälä-kaukoputki, joka oli aikoinaan maailmankuulu laajan, mutta vääristymättömän kuvakenttänsä ansiosta. Korjauslasin halkaisija on 50 cm ja pääpeilin 60 cm. Filmitasosta 3 mm:n etäisyydellä on lisäksi 12 cm:n kaksoiskonveksi korjauslasi. Optiikka mahdollistaa 6,7 asteen kuvakentän 12x12 cm:n laakafilmillä. Kaukoputken polttoväli on 103,1 cm.
Valokuvauskaukoputki sijaitsi aiemmin Iso-Heikkilän tähtitornissa Turussa, jossa sen avulla löydettiin 807 pikkuplaneettaa. Kaukoputken etsinkaukoputkena toimii 18 cm:n linssikaukoputki, polttoväliltään 230 cm, jota on usein käytetty mm. Pluton havainnointiin. Patterissa on myös pienempi 8 cm:n etsinputki, 120 cm:n polttovälillä.
Zeniittitornissa on aiemmin sijainnut zeniittikaukoputki, joka on suunnattu suoraan ylöspäin kohti taivaanlakea eli zeniittiä. Zeniittikaukoputkella on tehty mm. tutkimuksia maapallon navan liikkumisesta. Se on sittemmin siirretty Turun yliopistoon kuuluvaan Tuorlan observatorioon Kaarinassa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Maanmittaushallitus: Paimion kartta v. 1923 1923. Doria. Viitattu 6.10.2023.