Keuruun Asunnan työväentalo
| Keuruun Asunnan työväentalo | |
|---|---|
| Keuruun Asunnan työväentalo | |
| Osoite |
Hietalahdentie 26, 42700 Keuruu |
| Sijainti | Keuruu |
| Valmistumisvuosi | 1909–1910 |
| Rakennuttaja | Keuruun Asunnan Työväenyhdistys |
| Omistaja | Pohjantähden Työväen Retkeilijät ry |
| Runkorakenne | hirsi, lauta |
| Kerrosluku | 1 |
 |
|
Keuruun Asunnan työväentalo on Keuruulla Asunnan kylässä aseman lähellä sijaitseva työväentalo, joka on rakennushistoriallisesti arvokas. Se edustaa keskisuomalaista työväentalorakentamiselle ominaista rakennustyyppiä.[1]
Vuodesta 1999 talo on kuulunut Pohjantähden Työväen Retkeilijät ry:lle. Taloa vuokrataan myös ulkopuolisille.[2]
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Keuruun Asunnan Työväenyhdistys on perustettu 1905. Yhdistyksen perustajina olivat ratatyöläiset ja lähiseudun torpparit. Tontti ostettiin vuonna 1909 Ahlgrénilta, mutta se erotettiin vasta vuonna 1912. Työväentalo rakennettiin talkoilla ja keräyksillä saadulla materiaalilla.[1] Sisällissodan aikana vuonna 1918 talossa on ollut majoitettuna vankeja.[1] Narikka ja ravintola ovat olleet alun perin talon päädyssä salin yhteydessä. Vuonna 1956 taloa on laajennettu, ja samassa yhteydessä myös talon ulkonäkö on muuttunut. Vasempaan kulmaan rakennettiin varauloskäynti.[1]
Toiminnan hiljentymisen ja yhdistyksen velkaantumisen vuoksi talo myytiin pakkohuutokaupalla pankille. Pankki myi talon edelleen yksityiselle henkilölle. Vuonna 1980 työväentalo on ollut Keuruun kirkonkylän työväenyhdistyksen omistuksessa, ja sitä on kunnostettu.[1]
Rakennus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Työväentalo on osittain hirsi- ja osittain lautarunkoinen satulakattoinen rakennus. Perusta on harmaakivestä ja betonista. Katteena on huopa. Rakennuksessa oli päädyssä jiiri, joka on vuonna 1956 tehdyssä remontissa hävitetty.[1] Talossa on juhlasali näyttämöineen, ravintola, keittiö, eteinen ja vahtimestarin asunto. Pihapiirissä on vanha hirsimökki, jonne on tehty putka vuonna 1938, ja vuonna 1945 siihen on tehty sauna.[1]