Ketoruusuruoho

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ketoruusuruoho
Ketoruusuruohon kukinto
Ketoruusuruohon kukinto
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Dipsacales
Heimo: Kuusamakasvit Caprifoliaceae
Alaheimo: Dipsacoideae
Suku: Ruusuruohot Knautia
Laji: arvensis
Kaksiosainen nimi

Knautia arvensis
(L.) Coult.

Katso myös

  Ketoruusuruoho Wikispeciesissä
  Ketoruusuruoho Commonsissa

Ketoruusuruoho[1] eli ruusuruoho (Knautia arvensis) on heinä–elokuussa kukkiva monivuotinen ruohovartinen kasvi. Sen kukat ovat vaaleanpunaisia tai sinivioletteja.

Ulkonäkö ja koko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruusuruoho kasvaa 30–80 cm korkeaksi. Sen lehdet ja varret ovat himmeän harmaanvihreitä; varsi haaroo yläosastaan. Se on lyhyen ja kankean karvan peittämä. Kukinto on 2–3 cm leveä mykerö, jota suojaavat kehtomaisesti asettuneet ylälehdet. Kukinto on vastakohtainen; laitakukat ovat selvästi muita suurempia. Varsilehdet sijaitsevat vastakkain ja ovat tavallisesti pariliuskaisia. Ruusukelehdet talvehtivat, kukinta tapahtuu vasta toisena vuonna.[2] Ruusuruoho muistuttaa ulkonäöltään jonkin verran purtojuurta ja vuorimunkkia.

Ruusuruoho kasvaa kuivahkoissa ja aurinkoisissa paikoissa: rinneniityillä, kedoilla ja pientareilla, erityisesti entisillä kaskimailla. Se ei viihdy savimailla. Ruusuruohoa myydään myös koristekasviksi.[2]

Ruusuruohoa esiintyy vakinaisesti Etelä- ja Keski-Suomessa; idässä ja Ahvenanmaalla se on varsin yleinen. Lapissa ruusuruoho on uustulokas.[2]

Kasvi leviää pähkylöiden avulla, joita esimerkiksi muurahaiset kuljettavat.[3] Pähkylöiden pienet sukaset tarttuvat eläinten turkkiin ja lintujen höyhenpeitteeseen.[1]

Ruusuruoho on erinomainen mesikasvi, ja sitä pidetään tärkeänä ravintokasvina avoimien hiekkamaiden harvinaisille ja uhanalaisille perhoslajeille.[4] Kasvi on nykyisin harvinaistuneen päiväperhosen ruusuruohokiitäjän (Hemaris tityus) toukkien ravintokasvi. Aikuiset yksilöt lentävät mielellään myös muissa kukissa, kuten syreeneissä ja voikukissa.[5]

Mesikasvina ruusuruohoa suositellaan myös puutarhojen ja niittyjen syyskesän perhoskasvina.[2] Lääkekasvina ruusuruohoa on käytetty muun muassa syyhyn ja paiseiden hoitamiseen.lähde?

Nimen etymologia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suku Knautia on nimetty saksalaisen kasvitieteilijän ja lääkärin Christian Knautin (1654–1716) mukaan.[6] Lajinimi arvense tulee latinan sanasta arvum 'pelto', joka kuvaa ruusuruohon aurinkoista kasvupaikkaa.[7]

  1. a b Ruusuruoho LuontoPortti. Viitattu 8.2.2012.
  2. a b c d Ruusuruoho (Knautia arvensis) Pratensis. Viitattu 8.2.2012.
  3. Ruusuruoho Pinkka – Lajintuntemuksen oppimisympäristö. Viitattu 8.2.2012. [vanhentunut linkki]
  4. Lohjanharjun avoimien hiekkamaiden perhoslajien elinympäristökartoitus (pdf) Helsinki 2001: Faunatica OY. Arkistoitu 29.9.2007. Viitattu 7.6.2009.
  5. Pakkanen, P., Silvonen, K. & Wettenhovi, J.: Hemaris tityus (Linnaeus, 1758) Ruusuruohokiitäjä Suomen perhostutkijain seura. Arkistoitu 30.7.2009. Viitattu 8.2.2012.
  6. Knautia L., Åkervaddar Den virtuella floran. 4.5.2000. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 8.2.2012. (ruotsiksi)
  7. Åkervädd Den virtuella floran. 24.6.2008. Naturhistoriska riksmuseet. Viitattu 8.2.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]