Kesäolympialaiset 1996
| XXVI olympiadin kisat | |||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|
 |
|||||||
| Isäntäkaupunki |
 Atlanta, Georgia, Yhdysvallat |
||||||
| Osallistujamaita | 197 | ||||||
| Osallistujat |
10 339 (6 822 miestä, 3 517 naista) |
||||||
| Kisatapahtumat | 271 kilpailua 36 lajissa | ||||||
| Avajaiset | 19. heinäkuuta 1996 | ||||||
| Päättäjäiset | 4. elokuuta 1996 | ||||||
| Avaaja | presidentti Bill Clinton | ||||||
| Urheilijoiden vala | Teresa Edwards | ||||||
| Tuomareiden vala | Hobie Billingsley | ||||||
| Olympiatulen sytyttäjä | Muhammad Ali | ||||||
| Olympiastadion | Centennial Olympic Stadium | ||||||
|
|||||||
Vuoden 1996 kesäolympialaiset (19. heinäkuuta – 4. elokuuta 1996) Yhdysvaltojen Atlantassa juhlistivat modernin olympialiikkeen satavuotista historiaa. Kisat muistetaan muun muassa Eric Robert Rudolphin toteuttamasta pommi-iskusta, jonka seurauksena yksi kuoli ja 111 loukkaantui.[1][2][3]
Valintaprosessi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Atlanta valittiin isäntäkaupungiksi 96. Kansainvälisen olympiakomitean kokouksessa Tokiossa 18. syyskuuta 1990. Atlanta voitti Ateenan viidennellä äänestyskierroksella. Atlanta aloitti hakuprosessinsa vuonna 1987, vain kolme vuotta Los Angelesin kisojen jälkeen.[4][3]
| Äänestystulokset | ||||||
|---|---|---|---|---|---|---|
| Kaupunki | Maa | Kierros 1 | Kierros 2 | Kierros 3 | Kierros 4 | Kierros 5 |
| Atlanta | Yhdysvallat
|
19 | 20 | 26 | 34 | 51 |
| Ateena |  Kreikka
|
23 | 23 | 26 | 30 | 35 |
| Toronto |  Kanada
|
14 | 17 | 18 | 22 | |
| Melbourne |  Australia
|
12 | 21 | 16 | ||
| Manchester |  Yhdistynyt kuningaskunta
|
11 | 5 | |||
| Belgrad |  Jugoslavia
|
7 | ||||
Lajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Olympiaohjelmassa oli 271 tapahtumaa 26 eri urheilumuodossa.[5][6][7][3]
_pictogram.svg){kind=small}
_pictogram.svg){kind=small}
_pictogram.svg){kind=small}
_pictogram.svg){kind=small}
Osallistujat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Atlantan vuoden 1996 kesäolympialaisiin osallistui 197 maata. Kyseessä oli ensimmäinen kerta olympialaisten historiassa, kun mukana olivat kaikki KOK:n jäsenvaltiot.[5][6][7]
Mitalitaulukko[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Vuoden 1996 kesäolympialaisten mitalitaulukko
Kisojen menestyksekkäin maa oli isäntämaa Yhdysvallat.[8][7][9]
| Vuoden 1996 kesäolympialaisten mitalitaulukko | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Sija | Maa | Kultaa | Hopeaa | Pronssia | Yhteensä |
| 1 | Yhdysvallat
|
44 | 32 | 25 | 101 |
| 2 |  Venäjä
|
26 | 21 | 16 | 63 |
| 3 |  Saksa
|
20 | 18 | 27 | 65 |
| 4 |  Kiina
|
16 | 22 | 12 | 50 |
| 5 |  Ranska
|
15 | 7 | 15 | 37 |
| 6 |  Italia
|
13 | 10 | 12 | 35 |
| 7 | Australia
|
9 | 9 | 23 | 41 |
| 8 |  Kuuba
|
9 | 8 | 8 | 25 |
| 9 |  Ukraina
|
9 | 2 | 12 | 23 |
| 10 |  Etelä-Korea
|
7 | 15 | 5 | 27 |
| 11 |  Puola
|
7 | 5 | 5 | 17 |
| 12 |  Unkari
|
7 | 4 | 10 | 21 |
Kohokohtia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kisojen mediaspektaakkeliksi muodostui isäntämaan pikajuoksija Michael Johnson, joka voitti ensimmäisenä miesurheilijana samoissa olympialaisissa 200 metrin ja 400 metrin juoksun. 200 metrin voitto tuli maailmanennätysajalla 19,32, joka oli lähes 0,4 sekuntia parempi kuin entinen maailmanennätys. Suoritus jätti täysin varjoonsa samojen kisojen 100 metrin finaalissa syntyneen maailmanennätyksen, Kanadan Donovan Baileyn voittoajan 9,84. Kisat muistetaan myös Carl Lewisin neljännestä peräkkäisestä pituushypyn olympiakultamitalistaan. Naisten yleisurheilukilpailujen tähti oli Ranskan Marie-José Perec, joka voitti tuplamestaruuden 200 ja 400 metrillä. Myös Venäjän Svetlana Masterkova voitti kaksi kultaa, 800 ja 1 500 metrillä. Pituushypyssä Chioma Ajunwa voitti Nigerian historian ensimmäisen kullan, ja seitsenottelussa Ghada Shouaa teki saman tempun Syyrian väreissä.
Uinnissa Venäjän Aleksandr Popov uusi Barcelonan saavutuksensa ja voitti kullan sekä 100 metrin että 50 metrin vapaauinnissa. Pidempiä vapaauintimatkoja hallitsi Uuden-Seelannin Danyon Loader, joka voitti 200 metriä ja 400 metriä. Perhosuinnissa tuplamestari oli Venäjän Denis Pankratov. Yhdysvaltain Josh Davis voitti kolme viestikultaa. Naisten puolella yhdysvaltalainen uimari Amy Van Dyken voitti neljä kultaa (2 henkilökohtaista ja 2 viestikultaa). Naisten uintikuningatar oli kuitenkin Irlannin Michelle Smith, joka voitti kolme henkilökohtaista uintikultaa. Hänet asetettiin kaksi vuotta myöhemmin neljän vuoden kilpailukieltoon doping-käryn vuoksi, mutta hän sai kuitenkin säilyttää mitalinsa. Henkilökohtaisiin tuplavoittoihin ylsivät Van Dyken sekä Etelä-Afrikan Penelope Heyns rintauintimatkoilla. Unkarin Krisztina Egerszegi otti historiallisen kolmannen peräkkäisen kultansa 200 metrin selkäuinnissa. Häntä ennen vain Australian Dawn Fraser oli voittanut samalla henkilökohtaisella uintimatkalla kolme peräkkäistä olympiakultaa. Yhdysvallat voittivat kaikki kuusi viestikultaa.
Kisojen menestynein urheilija oli Venäjän voimistelija Aleksei Nemov, joka voitti kaikkiaan kuusi mitalia (2 kultaa, 1 hopea ja 3 pronssia). Hänen kultamitalinsa tulivat joukkuekilpailussa ja hypyssä. Kuusiottelussa hän jäi hopealla, kun kullan vei Kiinan Li Xiaoshuang. Naisten puolella suurimman huomion keräsi Yhdysvaltain joukkuekilpailun kultajoukkue, joka sai lempinimen ”Magnificent Seven”. Ukrainan Lilija Popkopajeva voitti neliottelun ja permannon kultamitalit.
Pyöräilyssä olivat ensimmäistä kertaa ammattilaiset mukana. Maantieajon kullat menivät Sveitsin Pascal Richardille ja Ranskan Jeannie Longo-Ciprellille. Myös viisinkertainen Tour de Francen voittaja Espanjan Miguel Indurain nousi korkeimmalle korokkeelle voitettuaan aika-ajon. Ratapyöräilyssä Saksan Jens Fiedler voitti toisen peräkkäisen kultansa miesten eräajossa.
Painonnostossa Turkin Naim Süleymanoğlu voitti kolmannen peräkkäisen kultansa 64 kilon sarjassa. Kreikkalais-roomalaisessa painissa kolmannen perättäisen kullan vei Venäjän Aleksandr Karelin, joka voitti jälleen raskaan sarjan. Miekkailussa tuplavoittoihin ylsivät Ranskan Laura Flessel henkilökohtaisessa ja joukkuekalvassa sekä Venäjän Stanislav Pozdnjakov henkilökohtaisessa ja joukkuesäilässä.
Joukkuelajeissa suurimman huomion keräsi Barcelonan tapaan Yhdysvaltain koripallojoukkue, joka tällä kertaa kulki nimellä Dream Team III. Finaalissa joukkue kukisti Jugoslavian 95–69. Myös naisten koripallokulta matkasi Yhdysvaltoihin. Joukkueen johtohahmona oli avajaisissa olympiavalan vannonut Teresa Edwards, joka pelasi neljänsissä olympialaisissaan.
Jalkapallossa Nigeria voitti ensimmäisenä afrikkalaisena maana kultamitalit. Joukkue kaatoi suursuosikit Brasilian välierissä ja Argentiinan finaalissa. Naisten jalkapallon oli ensimmäistä kertaa ohjelmassa, ja kullat vei isäntäjoukkue Yhdysvallat. Myös ensi kertaa mukana ollut softball päätyi isäntien juhliin. Baseballin kullan nappasi Kuuba.
Kuvagalleria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
-
Jalkapalloa -
Aitajuoksua -
Nyrkkeilyä -
Pyöräilijä Alex Zulle -
Uintia -
Uimastadion
.JPEG)
.JPEG)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Barcelona 1992 Official Website of the Olympic Movement. Viitattu 19.3.2016. (englanniksi)
- ↑ The Official Report of the Centennial Olympic Games (pdf) Organizing Committee. Viitattu 21.3.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c 1996 Atlanta (arkistoitu versio) Yle. Viitattu 21.3.2016.
- ↑ International Olympic Committee Vote History www.aldaver.com. Viitattu 21.3.2016. (englanniksi)
- ↑ a b Factsheet - The Games of the Olympiad (pdf) International Olympic Committee. Viitattu 19.3.2016. (englanniksi)
- ↑ a b Barcelona 1992 - Games of the XXV Olympiad International Olympic Committee. Viitattu 19.3.2016. (englanniksi)
- ↑ a b c 1996 Atlanta Summer Games Sports-Reference. Viitattu 21.3.2016. (englanniksi)
- ↑ Atlanta 1996 olympic.it. Viitattu 21.3.2016. (englanniksi)
- ↑ Event results Official Website of the Olympic Movement. Viitattu 19.3.2016. (englanniksi)
| ||||||||||||
Ammunta | Baseball | Jalkapallo | Jousiammunta | Judo | Koripallo | Käsipallo | Lentopallo | Maahockey | Melonta | Miekkailu | Nykyaikainen viisiottelu | Nyrkkeily | Paini | Painonnosto | Purjehdus | Pyöräily | Pöytätennis | Ratsastus | Softball | Soutu | Sulkapallo | Taitouinti | Tennis | Uimahypyt | Uinti | Vesipallo | Voimistelu | Yleisurheilu