Kesytön (elokuva)
| Kesytön | |
|---|---|
| L’Enfant sauvage | |
 |
|
| Ohjaaja | François Truffaut |
| Käsikirjoittaja | François Truffaut, Jean Gruault |
| Tuottaja | Marcel Berbert |
| Säveltäjä | Antonio Vivaldi |
| Kuvaaja | Néstor Almendros |
| Pääosat | François Truffaut, Jean-Pierre Cargol, Françoise Seigner, Jean Dasté, Annie Miller |
| Valmistustiedot | |
| Valmistusmaa | Ranska |
| Tuotantoyhtiö | Films du Carrosse, Les Productions Artistes Associés |
| Ensi-ilta | 1970 |
| Alkuperäiskieli | ranska |
| Aiheesta muualla | |
| IMDb | |
| Elonet | |
Kesytön (L’Enfant sauvage) on François Truffaut’n ohjaama draamaelokuva vuodelta 1970. Se pohjautuu vuonna 1797 löydetyn Aveyronin Victorin tapaukseen, jossa metsästä löytyi noin 11-vuotias villilapsi. Käsikirjoituksen elokuvaan teki Truffaut yhdessä Jean Gruault’n kanssa, ja Truffaut näyttelee itse pääosaa, villipojan kasvattilapsekseen ja tutkimuskohteekseen ottavaa lääkäri Jean Itardia.
Sisällysluettelo
Tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Truffaut neuvotteli elokuvan tuotannosta United Artists -yhtiön kanssa, joka ei innostunut aiheesta eikä ohjaajan elokuvalle kaavailemasta mustavalkoisuudesta. Sovittiin, että Kesyttömän tulevien tappioiden kattamiseksi tuotetaan ensin kaupallisempi elokuvaidea Mississipin velho (1969). Kävikin päinvastoin: Kesytön tuotti paremmin kuin lähes nelinkertaisella budjetilla tehty, Jean-Paul Belmondon ja Catherine Deneuven tähdittämä Mississipin velho.[1]
Villipojan rooliin oli vaikea löytää sopivaa lasta. Truffaut halusi elokuvan kuvattavaksi aidoilla tapahtumapaikoilla Etelä-Ranskan Aveyronissa ja värväsi avustajansa etsimään villin oloista poikaa alueen kouluista. Lopulta löytyi mustalaispoika Jean-Pierre Cargol, joka osoittautui tunnetun flamencokitaristi Manitas de Platan sisarenpojaksi.
Kesytön oli Truffaut’n ensimmäinen yhteistyö elokuvaaja Néstor Almendrosin kanssa, joka toimi myöhemmin vielä kahdeksan Truffaut’n elokuvan pääkuvaajana.
Vastaanotto ja jälkimaine[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
The New York Timesin kriitikot valitsivat Kesyttömän vuonna 2004 yhdeksi kaikkien aikojen tuhannesta parhaasta elokuvasta maailmassa.[2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Danye, Serge & Narboni, Jean & Toubiani, Serge, suom. toim. Satu Laaksonen: Haastateltavana François Truffaut. Projektio, 3/1983, s. 5. Suomen elokuvakerhojen liitto SEKL.
- ↑ The Best 1,000 Movies Ever Made, The New York Times. Perustuu teokseen The New York Times Guide to the Best 1,000 Movies Ever Made, St. Martin's Griffin 2004. Viitattu 13.7.2016.
