Keskustelu luokasta:Kristillinen terrorismi

Tämä luokka menee mielestäni jo liian pitkälle. Vaikka olin itse sitä mieltä että Norjan murhaajan taustoista fundamentalismi olisi voitu mainita artikkelissa, en kuitenkaan ymmärrä miten tapaus voidaan luokitella tällä tavalla, enkä oikein ymmärrä koko luokkaakaan. Kristinuskoon ei mielestäni liity terrorismi, vaan noilla luokitelluilla tapauksilla on aivan muut motiivit. --Abc10 26. heinäkuuta 2011 kello 21.21 (EEST)

Jos kristityt syyllistyvät terrorismiin, niin milloin se on ja milloin ei ole kristillistä terrorismia? Tai jos muslimit syyllistyvät terrorismiin, niin milloin se on ja ei ole muslimiterrorismia? Tai jos uskonnon a edustajat syyllistyvät terrorismiin, niin milloin se on ja ei ole uskonnollista terrorismia? Määritelmää kaivattaisiin ja sille ulkoista lähdettä.--Urjanhai 26. heinäkuuta 2011 kello 21.49 (EEST)

Artikkelista en:Christian terrorism löytyisi varmaan jonkinlaisia lähteitä määritelmälle, mutta maalaisjärjelläkin ajatellen kristillinen terrorismi on terrorismia, jota harjoittavat kristityt jotka perustelevat tekojaan uskonnolla. Puhutaanhan islamistiterrorismistakin, miksei sitten (ääri)kristillisestä terrorismista? Meidän korvissamme sanapari vain kalskahtaa jostain syystä ikävästi. Toinen juttu sitten on, että luokan sisältö tulee aiheuttamaan loputtomia kiistoja, eikä monillekaan aiheille löytyne neutraalia lähdettä joka kiistattomasti liittäisi ne tähän luokkaan. Ongelma on vähän sama yläluokan "Uskonnollinen terrorismi" kohdalla. -Ochs 27. heinäkuuta 2011 kello 00.37 (EEST)

Terveen järjen käyttö sallittu. Kyllä minusta aborttiklinikoiden pommitukset voidaan hyvin luokitella kristilliseksi terrorismiksi. Ja uskon että on monia omatunnossaan vahvoja kristyttyjä jotka olisivat täysin valmiita sen myöntämään. Etelä- ja Keski-amerikasta löytyy paljon muita esimerkkejä. Puolalaiset pogromin ovat minusta rajatapuksia siinä suhteessa että on harkinta kysymys missä määrin ne olivat etnisiä puhdistuksia, ja missä määrin uskonnollisia. Voisin kirjoittaa paljon enemmänkin. Mutta minusta jo nämä perustelut ovat tarpeeseen vastaavia. --Cimon Avaro, hiljainen seiväshyppääjä 28. heinäkuuta 2011 kello 20.07 (EEST)

Alun perin tämä luokka luotiin Norjan tapahtumia varten. Katsoin ettei se ole sen vuoksi tarpeen, siksi merkitsin keskusteluun. Nyt Norjan tapaus on poistettu, joten luokan tarpeellisuus on arvioitava siltä pohjalta, että löytyykö siihen artikkeleita, jotka on lähteistetysti luonnehdittu terrorismiksi. Mielestäni arviointiin ei riitä Wikipedian käyttäjien oma mielipide. --Abc10 28. heinäkuuta 2011 kello 21.15 (EEST)

Monterey Institute of International Studies -tutkimuslaitoksen mukaan kristillistä terrorismia on siinä missä muslimi-, juutalais- ja hinduterrorismiakin. Artikkeli mainitsee kristillisenä terrorismina muun muassa juuri Yhdysvaltain abortinvastustustajien terroriteot. Luokka lienee perusteltu. ¬Antilope 31. heinäkuuta 2011 kello 20.19 (EEST)

Luokka on perusteltu ja enenevässä määrin tarpeellinen.--Lenitha 31. heinäkuuta 2011 kello 20.33 (EEST)

Kylla ei tammoista tarvita. Motiivien osoittaminen on aikas hankalaa. --Checkpointcharlie 31. heinäkuuta 2011 kello 21.35 (EEST)

Jos nyt ruvetaan vääntämään motiiveista, niin päädytään lopulta kädellisten esi-isiemme vietteihin, oli kyseessä minkälainen terrorismi hyvänsä. en:Christian terrorism osoittaa ihan hyvin luokan tarpeellisuuden. En-wikissä on myös samanniminen luokka, jossa on yksi alaluokka ja 24 artikkelia. Eikä läheskään kaikkia liittyviä artikkeleita ole lisätty. Rinnakkaisia luokkia ovat islamilainen ja juutalainen terrorismi. Ihan pätevä malli. --Ukas 2. elokuuta 2011 kello 00.41 (EEST)

Edellistä puhujaa kompaten. Jos ei uskonto ollut motiivi Pohjois-Irlannissa, niin mikä se on? Uskooko kukaan että siinä on pelkästään itsenäisyysaatteesta kyse? Kun rajalinjat on niin selkeästi lahkojen mukaan vedetty. --Cimon Avaro, hiljainen seiväshyppääjä 29. elokuuta 2011 kello 06.12 (EEST)

Tätähän on meidän turha mutuna miettiä, vaan kysymys on siitä, miten riippumattomat luotettavat lähteet määrittelevät tämän käsitteen ja missä merkityksessä ja miten määriteltynä ja rajattuna sitä niissä käytetään. Sen perusteella voidaan sitten kirjoittaa artikkeli ja siihen perustuva luokan määritelmä. Tosin mahdollistahan on sekin, että lähteet jonkin aiheen kohdalla eivät pääsisi yksimielisyyteen käsitteen määrittelystä ja rajauksesta, jolloin edelleen artikkelissa jouduttaisiin toteamaan että nämä ja nämä lähteet määrittelevät ja rajaavat käsitteen näin ja nämä ja nämä näin. Silloin edelleen luokan mielekkyyttä voisi joutua miettimään, mutta ennen kuin niin pitkälle päästään, pitäisi tehdä joku kartoitus, kummassa näistä merkityksistä käsite luotettavissa lähteissä yleisimmin esiintyy. Meidän pohdintamme aiheesta ilman lähteitä sen sijaan jäävät auttamatta uudeksi tutkimukseksi.--Urjanhai 29. elokuuta 2011 kello 11.07 (EEST)