Keskustelu:Varainsiirtovero

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pitkääkö perustettavan yrityksen kohdalla osakkaaksi tulevien maksaa varainsiirtoveroa?

Ei. Osakeannista ei mene varainsiirtoveroa, jos osakkeet maksetaan rahalla. --Wähäwiisas (keskustelu) 8. marraskuuta 2013 kello 15.39 (EET)

Suomimalline[muokkaa wikitekstiä]

Saanko kysyä, kun tuohon on lätkäytetty tuollainen 'käsittelee vain Suomea' -malline, minkä helvetin takia artikkelin pitäisi käsitellä asiaa kansainväliseltä kantilta? Eiköhän tämän nyt ole tarkoituskin olla ihan Suomen asioista kertovat artikkeli. 89.166.102.30 29. joulukuuta 2009 kello 21.16 (EET)

Tämä ei ole suomalainen vaan suomenkielinen Wikipedia. Kyllä artikkelissa pitäisi käsitellä myös muiden maiden varainsiirtoveroa. --Barosaurus Lentus 29. joulukuuta 2009 kello 21.20 (EET)

Varainsiirtoveron haitoista[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelin kritiikkiä-osiosta lainattua: "koska jälkimmäiset tuhoavat vähemmän hyvinvointia ja taloudellista tehokkuutta." Tätä voitaisiin avata artikkelissa. Miten varainsiirtovero "tuhoaa" hyvinvointia ja ilmaisua tulkiten vähentää taloudellista tehokkuutta? Varainsiirtoveroahan maksetaan nolla tai pari kertaa elämässä valintojensa mukaan ja sen maksamisen jokainen osaa ottaa huomioon eli ennakoida. Lisäksi veroprosentti on matala. Saksassa vastaava vero on jotain 7 %. Suomessa ensiasunnon ostaja on vapautettu varainsiirtoverosta... jos ostaa kerran ja asuu koko ikänsä samassa, niin veroa ei tule maksettavaksi. --Hartz (keskustelu) 28. tammikuuta 2014 kello 13.53 (EET)

Asuntojen varainsiirtoveroa ei ainakaan voi niputtaa samaksi transaktioveron yleisen ajatuksen kanssa. Transaktioveroilla voidaan tarkoittaa vaikkapa valuutanvaihtoveroa, mikä on ajatukseltaan samanlainen, mutta käytännön vaikutuksiltaan erilainen. --Hartz (keskustelu) 28. tammikuuta 2014 kello 14.00 (EET)

Transaktio tarkoittaa sanakirjan mukaan vastikkeellista vaihdantaa. Asuntokauppa on yksi transaktio, osakekauppa toinen. Artikkeliin valitut lähteet kritisoivat veroa, mutta eivät perustele kritiikkiä kovin tarkkaan. Kritiikin perusajatus lienee se, että asuntokaupan (ja osakekaupan) verotus estää talouden kannalta tarpeellisten transaktioiden toteutumista. Veroltahan välttyy jättämällä muuttoja väliin, olemalla hankkimatta vuokra-asuntoja ja jättämällä listaamattomat arvopaperit ostamatta. Kuitenkin yhteiskunnan kannalta lienee toivottavaa, että ihmiset asuvat järkevissä paikoissa sopivissa asunnoissa, vuokra-asuntoja on riittävästi tarjolla ja pk-yrityksilläkin on omistajia ja pääomia.
Veroprosentti on tosin matala, mutta summa voi olla huomattava. Pääkaupunkiseudulla perheasunnon varainsiirtovero liikkuu kymmenissä tuhansissa euroissa ja pienestäkin kämpästä peritään tuhansien vero. Nämä ovat isoja summia kelle tahansa.
Tasapuolisuuden vuoksi artikkelissa voisi kritiikin lisäksi mainita syitä, miksi varainsiirtovero on otettu käyttöön ja miksei se koske kaikkia transaktioita. --Wähäwiisas (keskustelu) 29. tammikuuta 2014 kello 17.47 (EET)
Tämän lähteen mukaan Berliinissä "property sales tax" eli vastaava vero on vuonna 2014 kuusi prosenttia: http://www.thelocal.de/20131009/52309. Asuntojen varainsiirtoveroa voi ehkä perustella niin, positiivisia puolia etsien, että se estää varattomia ostamasta asuntoja ja vakauttaa siten asuntomarkkinoita, estäen osaltaan asuntojen hintojen nousua. Sitäkin enemmän, jos asuntokauppaan ei liittyisi varainsiirtoveroa, asuntoja voitaisiin ostaa ja myydä toistuvasti hintojen jatkuvasti nousten kuin huutokaupassa. Varainsiirtovero hillitsee tällaista toimintaa voimakkaasti. Varattomien lainarahalla tekemät asuntokaupat ovat haitaksi koko talouden vakaudelle, kuten Yhdysvaltain finanssikriisi osoitti (ja korkotason nousu osoittaisi). --Hartz (keskustelu) 2. helmikuuta 2014 kello 13.38 (EET)
Saksassa on ollut poikkeuksellisen vakaat asuntojen hinnat, kun samaan aikaan monissa muissa maissa asuntojen hinnat ovat muodostuneet kupliksi. Saksassa on myös hyvin toimivat vuokra-asuntomarkkinat ja väestöstä suuri osa asuu vuokralla. Vuokra-asumisella voi olla positiivisia puolia, kuten esim. työpaikan vaihto helpompaa ja työmatkat lyhyempiä. Saksan erinomaiset asuntomarkkinat saattavat olla osaltaan korkean varainsiirtoveron ansiota. --Hartz (keskustelu) 2. helmikuuta 2014 kello 13.57 (EET)
Berliinissä ovat asuntojen hinnat nousseet rajusti, vaikka varainsiirtovero on korkea. [1] Vero ei siis hillitsekään hintoja? On vaikea vetää pitäviä johtopäätöksiä ilman tutkimusta. On monia muuttujia kuten esimerkiksi lainan saatavuus, korko, yleinen taloustilanne, muuttoliike jne. --Wähäwiisas (keskustelu) 2. helmikuuta 2014 kello 19.31 (EET)
Toki on monia tekijöitä. Yksi voi olla se, että saksalaiset eivät halua käyttää kaikkia rahojaan asumiseen. Kuitenkin jos googlaat "Germany housing prices" niin kuvahausta löytyy kaikenlaisia käppyröitä, joissa Saksan käyrä on ollut huomattavan tasainen. Saksassa asuntojen hinnat ovat kuitenkin alkaneet nousta: http://financialpress.com/2012/11/23/german-property-euro-angst-hits-home/. Luulisin silti, että korkealla varainsiirtoverolla on hillitsevä vaikutus (ja korkean varainsiirtoveron vaikutusta voi olla suuri vuokra-asumisen suosio, millä on asuntojen hintojen nousua hillitsevä vaikutus). --Hartz (keskustelu) 3. helmikuuta 2014 kello 17.26 (EET)
Niin, ei vero ainakaan kauppaa kiihdytä. Vaikutus hintatasoon voi olla jo vaikeampi osoittaa. Sama koskee vuokralla asumista vs. omistusasunto ja ylivelkaantumista. Pasi Sorjosen mukaan varainsiirtovero jopa kiihdyttää velkaantumista.
Jostain verotusta käsittelevästä kirjasta saattaisi löytyä perusteita, miksi tällainen vero on aikanaan säädetty ja mitä silloin oikein tavoiteltiin. Saattaa olla, että perusteet joutuu hakemaan leimaveron ajalta. Varainsiirtoverohan on leimaveron korvaaja. Koetin katsoa perusteluita hallituksen esityksestä, jolla varainsiirtoveroon siirryttiin, mutta en löytänyt mitään erityistä. Linkki Vireilletuloasiakirjat vasemmassa laidassa, HE. --Wähäwiisas (keskustelu) 3. helmikuuta 2014 kello 18.50 (EET)
Tuossa HE:ssä oli sikäli mikäli mielenkiintoista, että veroksi esitettiin 4 % omaisuuden arvosta, kun leimaverolain mukaan vero oli ollut 4-6 %. En tiedä miksi omakotitalojen ja osakehuoneistojen varainsiirtoverot ovat erisuuria. Omakotitalot ovat tyypillisesti vielä kalliimpia ja vero on korkeampi. VATT:n erikoistutkija on tutkinut varainsiirtoveron vaikutuksia: http://www.rakennuslehti.fi/uutiset/talous/32713.html. Helsingin sanomien jutussa sanotaan: "Varainsiirtoveron korotusta koskevassa lakiesityksessä veroa puolusteltiin sillä, että hinnalla ja korkotasolla on asunnonvaihtajille verokustannusta suurempi merkitys." http://www.hs.fi/talous/a1383705029510 --Hartz (keskustelu) 4. helmikuuta 2014 kello 16.22 (EET)
Kiitos VATT-vinkistä. Korvasin Soininvaaran kannanoton tällä tutkijan perustellulla kritiikillä; kritiikin perusidea on suurin piirtein sama. Yllä linkkaamani HE:n mukaan leimavero oli aiemmin progressiivinen. Progressiivisuudesta luovuttiin ja siirryttiin 4 % verokantaan. En nyt löydä syytä sille, miksi osakehuoneistojen vero on alempi. Voisiko syy olla se, että omakotitalot vaihtavat omistajaa harvemmin ja osakehuoneistot useammin? Näin tasattaisiin verotusta. Syy saattaa olla myös historiallinen. Kevään 2013 lakimuutoksella pyrittiinkin pienentämään kiinteistöjen ja osakehuoneistojen välistä veroeroa (HE 125/2012 vp, samoin VaVM 33/2012 vp). --Wähäwiisas (keskustelu) 4. helmikuuta 2014 kello 20.32 (EET)