Keskustelu:Vanhanpojan ja vanhanpiian vero

Mitään sanomattomat prosentit

Artikkelissa sanotaan, että "-- maksoivat veroa tuloista riippuen 3–6 %". Pelkät prosentit eivät kerro lukijalle oikeastaan mitään. Kyseessä voi olla erillinen vero, missä ansiotuloista otetaan erikseen 3–6 %:n osuus ylimääräisenä verona tuloverojen lisäksi. Todennäköisesti näin ei ole, vaan kyseessä saattoi olla tuloveron korotus, missä varsinaiseen verorasitukseen lisättiin 3–6 prosenttiyksikköä tai sitten 3–6 prosenttia tätä rangaistusveroa. Tällöin veron määrä riippuu siitä, onko kyseessä tuloveroprosentin korottaminen esimerkiksi 35:stä 41:een vai kuuden prosentin veronkorotus laskettuun tuloveroon. Saisikohan tekstiin tarkempia tietoja veron määräytymisestä? --Pxos (keskustelu) 26. syyskuuta 2017 kello 16.12 (EEST)

Etsipä dokumentti vuodelta 1935, kun lailla 392/1935 vero säädettiin. Eihän sellaista veroa voida määrätä josta ei ole laissa mainintaa ja määräytymisperustetta. --Hartz (keskustelu) 27. syyskuuta 2017 kello 18.12 (EEST)

Artikkelin nykytilan perusteella lisätietoja löytyy primäärilähteenä itse lakitekstistä ja sekundäärilähteenä vuonna 1947 painetusta kirjasta. Tiedän jo, mistä etsiä, mutta en ole vielä etsinyt. Kommentti ei tuo uutta tietoa ongelman ratkaisemiseksi. --Pxos (keskustelu) 27. syyskuuta 2017 kello 18.14 (EEST)

Poistin lähteettömät kohdat joihin liittyi ilmeisiä ongelmia. Varmuuden vuoksi pois. Ne voi lisätä takaisin lähteistettyinä esimerkiksi yllä mainituilla lähteillä. --Hartz (keskustelu) 27. syyskuuta 2017 kello 18.22 (EEST)

En löytänyt 392/1935, mutta löysin HE 77/1943 Hallituksen esitys n:o 77 (1943vp) tulo- ja omaisuusverolaiksi., joka muokkasi kyseistä säädöstä 392/1935. Sieltä löytyy seuraava lakiteksti ja veroasteikkotaulukko, josta voisi tarkistaa prosentit. Teksti veroluokkien osalta:

Verovelvolliset luonnolliset henkilöt luetaan ikänsä, aviosuhteensa sekä elatusvelvollisuutensa perusteella neljään veroluokkaan:

1. veroluokkaan kuuluu sellainen 24 vuotta täyttänyt naimaton henkilö, eronnut tai leski taikka välien rikkoutumisen vuoksi jatkuvasti erillään asuva puoliso, joka ei ole elättänyt verovuonna alaikäistä tahi sitä ennen vähintään 10 vuotena 17 vuotta nuorempaa lastaan (poist.);

2. veroluokkaan kuuluu naimisissa oleva henkilö, joka verovuoden päättyessä on ollut avioliitossa vähintään 5 vuotta ja joka ei ole elättänyt verovuonna alaikäistä tahi sitä ennen vähintään 10 vuotena 17 vuotta nuorempaa lastaan, niin myös 24 vuotta nuorempi naimaton henkilö, eronnut tai leski tahi välien rikkoutumisen vuoksi jatkuvasti erillään asuva puoliso, joka ei ole täyttänyt edellä tarkoitettua elatusvelvollisuutta;

3. veroluokkaan kuuluvat muut kuin 1., 2., tai 4. veroluokkaan luettavat luonnoliset henkilöt;

4. veroluokkaan kuuluu henkilö, joka verovuonna on elättänyt alaikäistä lastaan.

Ultraximus (keskustelu) 28. lokakuuta 2018 kello 21.51 (EET)

Ensinnäkin kyseessä lienee jonkin valiokunnan mietintö, koska valokuvasta näkyvässä lakitekstissä on osittain kursiivia ja sulkumerkkien sisällä olevia merkintöjä kuten (poist.). Se kertoo siitä, että on olemassa perusversio, jota on sitten muutettu, ja muutokset on merkitty kursiivilla. Lisäksi 47 §:n kohdalla on teksti "kuten hallituksen esityksessä". On selvää, että teksti on muuttunut eduskuntakäsittelyssä. Se ei siis ole hallituksen esitys sellaisenaan eikä myöskään vahvistettu laki vaan valiokunnan päätösesitys. Tämä seikka ei kuitenkaan vaikuta siihen, että materiaalista saa kuitenkin hyvin selville, mitä nuo veronkorotukset olivat luonteeltaan. Jos oli lapseton ja naimaton, progressiivinen veroasteikko oli ankarampi. Tuo aiemmin artikkelissa ollut vaihteluväli 3–6 % ei kuitenkaan ole mitenkään tarkka luku vaan suuntaa-antava tai katsottu jostain taulukosta huolimattomasti. Asian voisi ehkä muotoilla niin, että tuloverotuksen veroasteikko oli lievempi, kun oli naimisissa. Lisäksi jokaisesta lapsesta sai vielä verovähennyksen. Jos tulkitsen asteikkoa oikein, kuusilapsisen perheen huoltaja, joka tienasi vaikkapa 90 000 markkaa, ei vissiin maksanut tuloveroa ollenkaan, koskapa III veroluokan mukainen vero 90 000 markan tuloista on taulukon mukaan 4950 markkaa ja koska kuudesta lapsesta tulee verovähennystä 5400 markkaa, niin verot vähenevät nollaan. Naimaton mies maksoi samoista tulosta veroa 9900 markkaa eli 11 %:n osuuden. Prosentit näin laskettuna vaihtelivat välillä 0 %...11 %, joten artikkeliin ei kannata ehkä panna uudestaan mitään prosentteja lähteenkään kera. --Pxos (keskustelu) 29. lokakuuta 2018 kello 10.31 (EET)

@Pxos: Sain eilen hankittua 392/1935:n. Kyseessä on laki tulo- ja omaisuusverosta annetun lain muuttamisesta. Annettu Helsingissä 14 päivänä joulukuuta 1935. --Geohakkeri (keskustelu) 15. lokakuuta 2019 kello 15.54 (EEST)

Jos ei ole kovin pitkä teksti eikä sen naputtelu ole työlästä, mielestäni koko lakiteksti kannattaisi nyt tallentaa Wikiaineistoon omaksi sivukseen, josta sitä voisi käydä lukemassa ja jonne johtavan linkin voisi sitten panna tähän artikkeliin kohtaan "Aiheesta muualla". --Pxos (keskustelu) 15. lokakuuta 2019 kello 16.09 (EEST)

Tekstin wikitystä suunnittelinkin. Pituus on melko kohtuullinen, nimittäin neljä kopiopaperiliuskaa. Laki käsittelee tulo- ja omaisuusverotusta aika monesta näkökulmasta eikä siis nimenomaisesti keskity vanhanpojan ja vanhanpiian karhuamiseen. --Geohakkeri (keskustelu) 15. lokakuuta 2019 kello 16.26 (EEST)

Neuvostoliitossa oli vastaava

Sen taso oli 6 prosenttia ja siitä voitiin tehdä vähennyksiä, jotka alensivat prosenttia. Laitetaanko samaan artikkeliin, vai onko olemassa jokin yleiskäsite/yläkäsite tämäntyyppiselle verolle? --Hartz (keskustelu) 1. lokakuuta 2019 kello 08.06 (EEST)

Pistä samaan vaan. Jaetaan useammaksi jos tulee liian pitkä. --Zache (keskustelu) 1. lokakuuta 2019 kello 10.22 (EEST)