Keskustelu:Uppouma

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Miksi uppouma on aluksen painon ja kantavuuden summa[muokkaa wikitekstiä]

Sangen yleisesti tunnetun fysiikan lain mukaan kelluva kappale syrjäyttää vettä saman painon verran kuin kappaleen paino on. Uppouma määritellään aluksen syrjäyttämän vesimäärän painoksi. Se on siis sama kuin lastatun laivan paino. Lastatun laivan kokonaispaino on laivan oma paino + lastin paino. Tässä lastin paino on kantavuus.

Asia on vielä erikseen selitetty vaihe vaiheelta artikkelin loppuosassa lähtien Arkhimedeen laista ja nosteesta. Mikä kohta on vaikeaa ymmärtää? --Aulis Eskola (keskustelu) 26. heinäkuuta 2017 kello 12.53 (EEST)

"Kantavuus" kuulostaa maallikolle suurinta mahdollista lastia ennen kuin alus hajoaa tai uppoaa. "Lastin paino" on siis paljon ymmärrettävämmin sanottu, varsinkin kun wikilinkki kantavuus-sanasta johtaa artikkeliin Vetoisuus, josta sanaa kantavuus pitää hakea hakutoiminnolla, eikä silti ymmärrä sen selitystä. "Siis"-sana, synonyymi sanaliitolle "toisin sanoen", tarkoittaa että lukija helposti ymmärtää tämän virkkeen seuraavan äskeisestä. Näin ei tässä käy, koska tarkempi selitys tulee vasta myöhemmin, joten siis-sanaa ei voi toisessa määritelmävirkkeessä käyttää. –Kotivalo (keskustelu) 26. heinäkuuta 2017 kello 13.01 (EEST)
Jos tuntee termit "oma paino" ja "kantavuus", seuraus on selvä. Fysiikkaa arkiruokana nauttivalle seuraus on selvä, mutta ei WP tietenkään pidä olla kirjoitettu vain luonnontieteen ihmisille.
"Kantavuus" on suurin mahdollinen lasti, jonka kuljetusväline voi turvallisesti kantaa. Se tarkoittaa juurikin "lastin painoa". Saman tyylinen termi kuin peräkärryn kantavuus.
"Uppouma" ja laivan kyljessä oleva "lastimerkki" käsittelevät samaa asiaa niinä mielessä, että miten syvälle alus saa upota veteen lastattaessa, että laivalla ajaminen on vielä turvallista. Se lastimerkki on ikäänkuin "laivassa mukana kulkeva vaaka".
Eikö lisäämäni ilmaisu "aluksen paino lasteineen" ole ymmärrettävä vähemmän termejä ja fysiikkaa tunteville? --Aulis Eskola (keskustelu) 26. heinäkuuta 2017 kello 13.13 (EEST)

Asia vielä enemmän kaavamuodossa:

  • maksimi uppouma = syrjäytetyn veden paino
  • syrjäytetyn veden paino = noste
  • noste = laivan kokonaispaino (vastakkaissuuntainen)
  • laivan kokonaispaino = laivan oma paino + kantavuus (laivan rakenteet ja kuljettava tavara yhteensä täydessä lastissa)

EDIT: maksimi uppouma täydessä lastissa. --Aulis Eskola (keskustelu) 26. heinäkuuta 2017 kello 13.05 (EEST)

En vieläkään ymmärrä, miten kantavuus voi tarkoittaa sekä "suurinta mahdollista lastia" että mitä tahansa kunkinhetkistä lastimäärää ("lastin paino"), kuten tekstin (sekä artikkelin että tämän sivun) nyt ymmärrän. Onko kyse siitä, että artikkelissa yritetään määritellä mikä on aluksen suurin mahdollinen uppouma, kun minä taas tykkään että uppouma on vaihtuva käsite riippuen aluksen ja sen lastin kulloisestakin painosta?
En tosiaankaan seurannut kovin tarkasti luonnontieteiden opetusta lukiossa, vaikka opettaja oli mitä mainioin. Siksi kiusaan teitä ammattilaisia usein ihan vain Wikipediaa kehittääksemme tällä sinnikkäällä tietämättömyydelläni. Täällä on myös satoja matematiikan artikkeleita, joista 45 vuoden takaisella pitkällä matematiikalla ei ymmärrä virkettäkään. Jotakin olisi niillekin pikku hiljaa tehtävä. –Kotivalo (keskustelu) 26. heinäkuuta 2017 kello 13.25 (EEST)
Noh, nyt alko selvitä kohta, joka menee mutkalle. Hyvä, että keskustellaan asia läpi :) Kuljetushommissa kantavuus ja uppouma peruskäsitteinä liittyvät maksimiin turvalliseen lastaamiseen. Onhan se uppouma toisessa mielessä muukin kuin täyden lastin käsite ja on erilaisia uppoumakäsitteitä (vertaa engl. artikkeli). Artikkeli ja itsekin olin jumittunut tähän uppoumakäsitteen puoleen.
Funtsitaan paremmalla ajalla, miten asia selitetään ja täsmennetään artikkelia.
Minäkin pidän monia matematiikan ja luonnontieteen artikkeleja heikkoina teoreettisuutensa ja akateemisuutensa takia. Usein hyviä kansantajuisia mutta vähän suurpiirteisiä selityksiä poistellaankin... :( Johdantojen pitäisi olla yleistietosanakirjassa helposti ymmärrettäviä. Loppupäässä artikkelia voi sitten upota haluamaansa tieteelliseen ja teoreettiseen syvyyteen. --Aulis Eskola (keskustelu) 26. heinäkuuta 2017 kello 13.43 (EEST)
Hätätäsmennyksenä laitoin "maksimi uppouma". Olisko nyt ymmärrettävämpää? --Aulis Eskola (keskustelu) 26. heinäkuuta 2017 kello 13.49 (EEST)
Mjoo, nyt parani jo aika tavalla. Ainakin eka virkettä pitää vielä työstää, minusta Arkimedeen laki ei kuulu lukijalta oletettavaan perustietoon, kuten artikkelin aloitus nyt antaa ymmärtää. – Luonnontieteen artikkeleissa pitäisi aina miettiä, mikä on tavallisen lukijan usein harhainenkin ns. arkiajattelu ko. aiheesta, ja lähteä tekstissä korjaamaan tätä käsitystä hellävaroen. Minun arkiajattelussani (en ole merenkulkija kuten isäni oli) uppouma on "se miten syvällä purkki lasteineen milloinkin ui", logistikolle se on max turvallinen lastaus, luonnontieteilijälle Arkimedeen laista johtuva faktumi. Meitä on niin moneen junaan, vesiliikenteestä puhumattakaan. –Kotivalo (keskustelu) 26. heinäkuuta 2017 kello 14.03 (EEST)
En tiedä, miten alkua muuttaisi, koska se on asian määritelmä: uppouma on syrjäytetyn veden paino, joka on sama kuin kelluvan laivan kokonaispaino. Tämä yhtäsuuruus johtuu kelluvaan kappaleeseen kohdistuvasta nosteesta ja Arkhimedeen laista. Pikku pakko on aloittaa aiheen määritelmällä. Lisäsin tuon kuvailun, "miten syvällä ui".
"Arkhimedeen laki" on tarkemmin käsiteltynä lukiotason sivistystä. Sitä käsitellään hieman peruskoulussakin. --Aulis Eskola (keskustelu) 26. heinäkuuta 2017 kello 18.20 (EEST)