Keskustelu:Ulkoisvaikutus

Taloustieteessä ei myönnetä Nobelia, mikähän on palkinnon oikea nimi? --jeepo 15. maaliskuuta 2005 kello 09:44:22 (UTC)

Näyttää olevan "Bank of Sweden Prize in Economic Sciences in Memory of Alfred Nobel". En tiedä mitä se on suomeksi, mutta taloustieteen nobelina siitä puhutaan. --Samulili 15. maaliskuuta 2005 kello 09:47:11 (UTC)

"mutta ei välttämättä oikeudenmukaiseen, hoitoon, jos transaktiokustannuksia ei olisi."

Mistä päättelet, että Coasen mielestä "ei välttämättä oikeudenmukaiseen"?

Coasen mielipiteistä en tiedä, mutta tuosta oikeudenmukaisuudesta kerrotaan mm. siinä oppikirjassa, josta sinulle kerroin. -Samulili 1. lokakuuta 2005 kello 12:27:43 (UTC)

Pigou

Miksi otit Pigoun pois? Hän on merkittävä haittaveron keksijä.

Eiköhän Pigou ollut englantilainen eikä ranskalainen? --Kreon (keskustelu) 3. lokakuuta 2013 kello 02.11 (EEST)

Synnytysesimerkki

Miksi otit etujen sisäistämisen pois?

Koska kustannuksia sisäistetään, eikä hyötyjä. -Samulili 1. lokakuuta 2005 kello 12:28:16 (UTC)

Hyötyjä sisäistetään monien taloustieteilijöiden mukaan: [1]

altruismilähdettä ei ole siellä toisellakaan sivulla

Minä annoin altruismista lähteen artikkelissa Julkishyödyke, jonka voit katsoa.

Siinä lähteessä ei mainittu mitään julkishyödykkeistä eikä ulkoisvaikutuksista. Kaikki julkishyödykkeisiin tai ulkoisvaikutuksiin liittyvät johtopäätökset ovat vain omiasi. -Samulili 1. lokakuuta 2005 kello 12:33:06 (UTC)

Lähteessä mainittiin "public good", joka voidaan tulkita julkishyödyksi.

kuka on tämä mystinen yksityinen maksaja jossei synnyttäjä

Annoin esimerkin, että työnantaja voi maksaa työntekijän sairaanhoitoa.

Siinä tapauksessa et ole käsittänyt, mitä artikkelissa luki, sillä syntyvän lapsen tuleva työnantaja ei maksa synnyttävän työntekijän sairaanhoitoa. -Samulili 1. lokakuuta 2005 kello 12:33:06 (UTC)

Missä artikkelissa? En väittänytkään, että syntyvän lapsen tuleva työnantaja maksaisi synnyttävän työntekijän sairaanhoitoa, vaikka periaatteessa joskus niin voisikin olla. Tarkoitin sitä, että esimerkiksi äiti toivoo lapsensa olevan terve ja saavan hyvän työpaikan ja siksi huolehtii syntyvän lapsen terveydestä. Tällä tavalla äiti sisäistää sellaista, mitä luullaan ulkoisvaikutukseksi.

käsitellään sopimusvapaus omassa artikkelissaan, jookoskookos?

Sopimusvapaus on relevantti Coasen teoreeman kannalta, koska Coasen teoreema edellyttää sopimusvapautta.

Ja sitä, että omistosoikeudet on määritelty yksityisille tahoille. Kun näin ei ole, ei ole mitään väliä sillä, onko sopimusvapautta vai ei. -Samulili 1. lokakuuta 2005 kello 12:33:06 (UTC)

Periaatteessa myös sosialistinen markkinatalous, jossa omistusoikeudet on määritelty julkisille tahoille, voisi toteuttaa Coasen teoreemaa.

Lähteistä

Tässäkin artikkelissa olisi hyvä olla lähteinä jotain muuta kuin nettilinkkejä, niin ei tarvitsisi erinäisiä väitteitä poistaa. -Samulili 3. lokakuuta 2005 kello 15:39:11 (UTC)

Miksi väitteitä pitäisi poistaa, jos lähteinä on nettilinkkejä?

Lähdekritiikki. Sinulla on tapana kirjoitella artikkeleihin kaikenlaista perusteetonta soopaa, johon olet sitten ilmeisesti googlaillut jotain nettilinkkejä joissa esiin suunnilleen samoja sanoja. (Kuten "autoritaarinen demokratia") Kun nuo lähteet eivät kelpaa, palautat saman tekstin varustettuna eri linkeillä ("menisiköhän nyt jo läpi") Ja Cato-instituuttia Libertarian Partyn käsikassarana on vaikea pitää neutraalina lähteenä kuin muidenkaan poliittisten organisaatioiden webbisivuja. Katso Wikipedia:Tarkistettavuus#Sisällön tarkistaminen.

Sinun tapauksessasi kyseessä on lisäksi eturistiriita, koska olet ollut liberaalipuolueen kansanedustajaehdokkaana. (jos se nyt on Linnavuori joka nuo on kirjoitellut)

Ylimielisyytesi ei auta asiassa yhtään. Kirjoitat välillä jokseenkin käsittämätöntä tai uskomatonta tekstiä ja heität sen jälkeen "Kykenemättömyys lukea ei perustele palauttamista." --Mikko Paananen 8. lokakuuta 2005 kello 14:18:10 (UTC)