Keskustelu:Ukkonen

Tarvitseeko kaupungissa tosiaan vetää kaikki sähkölaitteet seinästä? Muutenkin artikkelin henki on sellainen, että kun ukkonen tulee niin loppu on lähellä. Esimerkiksi tuo mitä sanotaan sikiöasennosta... että pitäisi täristä peloissaan maassa, kun on ukkonen.

Täytyy kai pistää Korjattava-lätkä tähän. --iirolaiho 30. heinäkuuta 2005 kello 10:20:14 (UTC)

Korjauspyyntö

• Ukkonen – Artikkelista saa käsityksen "kun ukkonen tulee, on loppu lähellä", kuten anonyymi käyttäjä keskustelusivulla mainitsi. Lisäksi artikkeli on suurelta osin opas. --iirolaiho 30. heinäkuuta 2005 kello 10:31:36 (UTC)

Lievensin paranoidisia suojautumisohjeita. --ilkant 1. syyskuuta 2005 kello 02:20:00 (UTC)

Tervehdys! Pohdin asiaa (avo)auton merkityksstä salaman estämiseksi. Kaiketi voi pitkät auton antennit hakea salaman iskureittiä, mutta oliskos niin, että kumiset renkaat toimivat eristeinä ja näin ei tämä iskureitti onnistu?

Tervehdys uudestaan! Kaiketi lähes kaikisssa autoissa on erilaista ei Faradayn häkin omaavia kohtia, jolloin jos Faradayn häkin avulla estäisi pääasiassa salaman kohdistumisen, niin luulisi, että monia vainaita olisi tullut. Kyllä se taitaa olla se kumirenkaat eristeenä meidän pelastus, kuten Tukesin sivuilla myös ilmeisesti sanotaaan: " Itse asiassa juuri kumirenkaat muodostavat ainoan, tosin pienen riskin: kun salama lyö autoon, ainakin yhdessä renkaassa tapahtuu läpilyönti tai ylilyönti ... www.tukes.fi/sahko_ja_hissit/faq/ukkoshuuhaa.doc"

Tervehdys! Vaikka tässäkin tuodaan esille Faradayn häkin käyttö, niin jonnekin se salaman voima menee, jos se metallikuoreen iskee, jos kuten joissain Ladoissa oli maadotusjohto, mutta nykyisinhän niitä ei juuri näe, ja toisaalta metallinen autohan oli sopiva salaman iskupaikka. ja kuten ohjeesta tee Talosta ns. Faradayn pelastava häkki "Peltikattoiselle rakennukselle on helppo tapa järjestää erinomainen ukkossuoja maadoittamalla peltikatto joka nurkasta rakennusta ympäröivään rengasmaadoitukseen. Näin rakennuksen ympärille muodostuu ns. Faradayn häkki."

ja vielä Energiateollisuuden sivuilla http://www2.energia.fi/myrsky/sivut/asiakas3.html Jos salamointi yltyy todella hurjaksi, turvallisin paikka on auto. Jos salama iskee, se purkautuu auton metallikoria pitkin renkaista maahan.

Jos kuitenkin auto olisi riittävä Faradayn häkki, jos ajelen peltoaukealla, ja salama iskee autoon, niin jos ei renkaan läpi, niin minne se menee, eikai sentään ikiliikkuja ole Kommentin jätti 88.112.119.119 (keskustelu – muokkaukset).

Salama tulee monen kilometrin paksuisen ilmakerroksen läpi, eiköhän se pysty tekemään uuden pienen purkauskanavan parikymmensenttisen maakanavankin läpi ? --Tappinen 19. huhtikuuta 2007 kello 08.11 (UTC)

Päänsärky

Olen joskus kuullut, että jotku ihmiset ennustavat ukkosen tulevan siitä, että heillä tulee pää kipeäksi tms.? Voisko tuon jotenkin muotoilla tuonne tekstiin? Siliamaav 12. heinäkuuta 2007 kello 10.39 (UTC) Voishan sitä mun mielestä muokatakin niin, mutta kuinka moni ihminen todella saa sen päänsäryn ja miten varmaa on se, että päänsärky ennustaa ukkosen tulevan juuri sinne? Voihan se ohittaa paikan vaikka läheltä, muttei tulla päälle? Ukkosen tuleminen meinaa minulle ainakin sitä että se rämisee päällä. Toisaalta ainakin mulla tuntuu hirveetä puristusta päässä heti kun ukkosta on ilmassa, tosin mä saan erittäin herkästi päänsäryn muutenkin joten en pidä itseäni ukkosennustajana. Tuosta aiheesta kylläkin oikeasti pitäisi teettää jokin tutkimus, koska mulla on monia tuttuja jotka saa myös päänsäryn ukkosella! Olisi hauska saada tietää, miten ukkosen lähestyminen ja sitä edeltävä päänsärky liittyvät toisiinsa - vai liittyvätkö ollenkaan! Missä muuten on ne tiedot tuosta artikkelista jossa kerrotaan ukkosen historiasta - mitä siitä on luultu joskus kun uskottiin ukkosenjumaliin ja mitä tuhoa se on kylvänyt missäkin vuosien varrella? Artikkelin varoittava sävy on vain hyvä, koska henkilökohtaisesti otan ukkosen vakavasti ja vähäisenkin ukkosenuhan alla revin TV-antennit sun muut johdot seinistä irti ja suljen ikkunat ennen nukkumaanmenoa tai lähtöä jonnekin. Rakastan ukkosta, mutta myös pelkään ja kunnioitan sitä, hyvällä tavalla. Olen pikkutytöstä asti ollut aiheesta erityisen kiinnostunut. Asiaan. Olisiko ollut 14. vai 15.8.2007 kun pääkaupunkiseudulla jylläsi niin paha ukkonen, että se rämäytti YLEn pimeäksi (löytyy varmaan ilta-Sanomien arkistosta) ja yleiset varoitusmerkit soimaan (ja hajotti meidän alaoven muun muassa) ja Helsinkiin oli annettu ulkonaliikkumiskielto (tiedon antoi äitini). Ystäväni oli ollut tuon ukkosen aikaan parvekkeella. Parvekkeellahan oleminen on vaarallisempaa kuin sisällä oleminen. Täydellistä piittaamattomuutta minun mielestäni! Hän ei piittaa vähääkään, vaikka ukkonen tulisi ja hän ulkona! Salamahan voi iskeä vaikka mihin. Olen varmaan ylivarovainen, mutta parempi sekin kuin uhkarohkea.IdeLinZu 20. kesäkuuta 2008 kello 11.07 (UTC)

Ristiriitaisuus artikkelissa

Artikkelin alussa mainitaan, että "ukkosella kannattaa pyrkiä sisälle ja maastossa välttää aukeita ja korkeita paikkoja", mutta samalla sivulla, ohjeissa salamaniskun välttämiseen kerrotaan, että "ukkoselta voi koettaa ulkona suojautua menemällä mahdollisimman aukealle paikalle" Pieni huomio vain. 80.186.35.202 13. kesäkuuta 2009 kello 22.05 (EEST)

Rakeet

Tässä esitetään tietona että ukkonen syntyy hankaussähköstä rakeiden välillä. Pidän väitettä vääränä. -- Cimon Avaro 15. elokuuta 2021 kello 06.37 (EEST)

Oikea kielilinkitys wikidatassa

Kielilinkki enkunkieliseen wikipediaan vie artikkeliin en:Thunderstorm, kun pitäisi viedä artikkeliin en:Lighting ainakin artikkelin nykytilan perusteella. Toinen kysymys on pitäisikö tämän artikkelin nimi olla Salama eikä Ukkonen. -- Cimon Avaro 15. elokuuta 2021 kello 06.45 (EEST)