Keskustelu:Turun historia

Rukkasin artikkelin kuvituksen uusiksi. Layoutin kannalta uudistus ei suinkaan ollut parannus, mutta ei 1800-luvun Turkua esittävillä kuvilla voi kuvittaa keskiaikaa käsittelevää kappaletta. Kuvia saa kernaasti järjestellä uudelleen ja paremmin, mutta ei siten että kuvat tungetaan täysin vääriin asiayhteyksiin.--91.156.108.170 22. heinäkuuta 2008 kello 20.01 (UTC)

Toinen tasavalta

Mitä tarkoitetaan otsikolla "Turku toisen tasavallan aikana"? Wikipediasta koitin hakea termiä mutta löysin ainoastaan viittauksen Espanja ja Ranskan toisiintasavaltoihin. Suomessa ei käsittääkseni ole ollut kuin yksi tasavalta vuodesta 1917? Deepsea 23. heinäkuuta 2008 kello 07.23 (UTC)

Toista maailmansotaa ja erityisesti Moskovan välirauhansopimusta on pidetty Suomen historiankin kannalta niin huomattavana käännekohtana, että viimeistään 1970-luvulla tuli ainakin joissakin yhteyksissä tavaksi puhua Suomen "ensimmäisestä" (1917-1944) ja "toisesta tasavallasta (1944-)". Onpa joskus puhuttu "kolmannestakin tasavallasta", jonka on saatettu katsoa alkaneen Mauno Koiviston presidenttikaudesta. -KLS 23. heinäkuuta 2008 kello 07.29 (UTC)

Täydensin täsmennyssivua Toinen tasavalta. -- Petri Krohn 23. heinäkuuta 2008 kello 07.55 (UTC)

Ehkä joku on joskus käyttänyt tuota, mutta se on täysin marginaalinen. --ML 24. heinäkuuta 2008 kello 22.51 (UTC)

Minulle kyllä ihan uutta. Lähdettä? --Louhikärmes 25. heinäkuuta 2008 kello 08.23 (UTC)

Onhan tuo termi hämärästi tuttu, mutta kuten ML katsoo, se on niin harvinainen, marginaalinen ja outo ettei sitä voi tietosanakirjassa käyttää väliotsikointiin.--91.156.108.170 25. heinäkuuta 2008 kello 10.45 (UTC)

Kolmas tasavalta kylläkin oli vain silloin tällöin lähinnä joissakin lehtikirjoituksissa ja poliitikkojen puheissa esiintynyt ilmaisu. Sen sijaan ensimmäisestä ja toisesta tasavallasta puhuttiin aikoinaan ainakin siinä määrin yleisesti, että termit otettiin mukaan Kielitoimiston vuonna 1980 laatimaan Uudissanastoonkin, hakusanan tasavalta kohdalle. Siinä teoksessa selitettiin sellaiset uudehkot sanat ja sanojen uudet merkitykset, jotka eivät olleet ehtineet mukaan 1950-luvulla laadittuun Nykysuomen sanakirjaan. -KLS 26. elokuuta 2009 kello 18.54 (EEST)

Ajattelin jaksaessani jossain vaiheessa kirjoittaa itsenäisyyden ajan Turusta ja ehkä siinä samalla yhdistää nuo kaksi otsikkoa. Tietenkin jos tekstiä tulee oikein paljon, niin ehkei sitten... Samulili 25. heinäkuuta 2008 kello 08.14 (UTC)

Otsikointi

Muutin vielä hieman otsikointia ja tein jaotukset esihistoriaan, keskiaikaan, uuteen aikaan ja uusimpaan aikaan, koska kyseinen jaoittelu tuntuu mielestäni tasaisimmalta ja helposti ymmärrettävältä. Mielestäni otsikoiden perässä on hyvä pitää vuosisadat koska se helpottaa ajanjaksojen hahmottamista. Muutin otsikoita vastaamaan paremmin tekstisisältöä, esimerkiksi "itsenäisen suomen aika" -> "Suomen aika", koska itse tekstissä puhutaan 1900-luvusta eikä vain vuodesta 1917 eteenpäin. Vuosi 1917 oli pitkän ajanjakson kulminaatio ja varsinainen "Suomen aika" alkoi jo aiemmin. Poistin myös Vaasa-aika otsikon, koska sekään ei täysin vastannut tekstisisältöä, kun vielä seuraavassa kappaleessa puhutaan Kristiinasta joka oli viimeinen Vaasa hallitsija. Koko Vaasa-aika käsite on minulle vähän vieras ja törmäsin siihen vain täällä Wikissä. Löytyiskö sille jollakulla jotakin lähdettä ja selitystä miksi se loppuu ennen Kristiinan hallituskauden loppua? -Jontts- 26. kesäkuuta 2009 kello 20.17 (EEST)

Tavallaanhan tuo jaoittelu neljään pääosioon on mielestäni hyvä myös siksi että kohta 1. Esihistoria muodostaa oman kokonaisuuden, kohta 2. Keskiaika on käytännössä Kalmarin Unionin aikaa, kohta 3. Uusi aika on käytännössä Ruotsin vallan aikaa ja kohta 4. Uusin aika on kansallisen heräämisen, autonomian ja Suomalaisuuden nousun ja vallan ajanjakso. -Jontts- 26. kesäkuuta 2009 kello 20.27 (EEST)

Temaattinen jako ei valitettavasti mene vuosisatojen mukaan: eihän esimerkiksi Venäjän vallan aika alkanut heti vuonna 1800. Suoranaisesti harhaanjohtavaa tietoa ei saa laittaa otsikoihin! Vuosisadat eivät vastaa lainkaan kaikkien kappaleiden sisältöä: esimerkiksi "Kaupungin merkitys kasvaa" käsittelee sekä 1300- että 1400-lukua. Harhaanjohtavat otsikot vaikeuttavat asian ymmärtämistä eivätkä suinkaan helpota sitä.

Vaasa-aika tarkoittaa vakiintuneesti aikaa Kustaa Vaasasta Kaarle IX:een, vaikkei Kaarle olekaan viimeinen Vaasa-suvun edustaja. Ei siihen ole sen kummempaa syytä kuin että suurvalta-aikaa edeltävälle kaudelle ei ole keksitty muutakaan nimeä. Joskus on tosin puhuttu vanhemmasta ja nuoremmasta Vaasa-ajasta: nuorempaan kuuluisivat Kustaa II Aadolf ja Kristiina.

"Suomen aika" ei valitettavasti kelpaa otsikkoon, koska se on itse keksimäsi aikakausinimitys. Mistä se sellainen "Suomen aika" alkaa ja miten se määritellään?

Nelijako ei mielestäni ole toimiva ratkaisu, vaan se pikemminkin sotkee artikkelia tuomalla siihen yhden täysin tarpeettoman otsikkotason lisää. En kuitenkaan ryhdy otsikoiden poistoon, kun tässä nyt on vain yksi mielipide yhtä mielipidettä vastassa.

Kaiken kaikkiaan olet tehnyt hienoa työtä, joten tuntuu ikävältä nipottaa. Mutta aika kosmeettisiahan nuo korjaukseni ovat.--130.234.68.224 29. kesäkuuta 2009 kello 14.38 (EEST)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ajattelen että tällä artikkelilla on potentiaalia päästä hyväksi artikkeliksi, mutta kaipaisin kehittämisideoita. -Jontts- 27. heinäkuuta 2009 kello 18.06 (EEST)

Alkuun ainakin kannattaisi viitteistää. Artikkelissa on monta viitteetöntä kappaletta. --○ SpaceAce ○ 27. heinäkuuta 2009 kello 18.55 (EEST)

Minua kiinnostaisi tietää, miten isoviha koetteli Turkua. Nyt isoviha on vain lyhyesti käsitelty. --Vnnen 28. heinäkuuta 2009 kello 21.48 (EEST)

Pari kohtaa, joissa on väittämiä, mutta sanojaa eikä lähdettä ole merkitty, esimerkiksi Turun palo vuonna 1827 oli katastrofi kaupungin kehitykselle.. Lisäilen kun ehdin lähde- ja kenen mukaan -pyyntöjä. – EtäKärppä^{äl' yli päästä perhanaa} 3. elokuuta 2009 kello 14.33 (EEST)

Johdannossa puhutaan turhaan arkeologisista kaivauksista, sinne vain pääasiat (enemmän ehkä myöhemmistä vuosisadoista). --Hrrkrr31 4. elokuuta 2009 kello 00.55 (EEST)

Pyhän Annan luostari

Artikkelissa kaivattiin 11.12.2013 lähdettä Pyhän Annan luostarille, tuolla on yksi jota jo käytettiin artikkelissakin: "Pyhälle Olaville pyhitetty dominikaaniluostari oli perustettu Turkuun jo v. 1249 ja ilmeisesti kaupungissa oli myös Pyhälle Annan nunnaluostari." "18.6.2009 Silmäys Turun historiaan. Turun historiaa 3 Keskiaikainen Suomi 3.1 Kristinusko juurtuu Suomeen" Lähteen kirjoittajaksi mainitaan: Turun maakuntamuseo / FT Osmo Rinta-Tassi, FT Juhani Kostet, FM Marita Söderström ja FM Seija Väärä.

Vanhempi lähde vahvistaa luostarin olemassaolemisen, kertoen sen toiminnan alkaneen Raisiosta, mutta ei kerro luostarin olemisesta Turun kaupungin alueella. (Emil Almberg:Luostari-elämästä ja Munkkilaisuudesta, Kansanvalistusseura, Helsinki, 1881, s. 54-55)

Yksi Verkkolähde kertoo luostarin oletetuksi paikaksi Rettigin_palatsin. (Historiallinen aikakauskirja - 1906 neljäs vuosikerta.Toimitus: Gunnar Suolahti, K. T. Brotherus, Kaarlo Blomstedt, A. M. Tallgren)Anna O (keskustelu) 11. joulukuuta 2013 kello 22.42 (EET)

Turun historia

Artikkelissa on kuva Brahen patsaasta ja kuvatekstissä kerrotaan, että Brahen patsas sijaitseen Tuomiokirkkopuistossa. Tämä ei pidä paikkaansa. Per Brahen patsas sijaitsee Brahen puistossa. Tuomiokirkonpuisto sijaitsee toisella puolella Brahen puistoa, Aurajoen varrella. Asian voi tarkistaa joko menemällä paikan päälle tai vaikka Turun kaupungin puistoja koskevasta artikkelista, linkki tässä http://www.turku.fi/public/default.aspx?nodeid=12057&culture=fi-FI&contentlan=1  –Kommentin jätti 88.112.208.221 (keskustelu)

Korjasin. --Lax (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 11.18 (EET)