Keskustelu:Taistolaisuus

Poistin aikanaan nuo Ylioppilaslehden linkit koska minusta tuo Ylioppilaslehden artikkeli tuntui sekavalta ja aika heikoin eväin kirjoitetulta. Koko jutussa tuntuu pikemminkin hämärtyvän kuin selkenevän mitä taistolainen liike oikeastaan oli. Siis esim. tällaisia kohtia:

"Esimerkiksi kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok) on toistuvasti kieltäytynyt kommentoimasta 70-luvulla hyvin tiedossa olleita taistolaissympatioitaan." - ei kai Kanervaa 70-luvullakaan pidetty taistolaismielisenä, vaan neuvostomielisenä. Ja tässä on vissi ero joka toimittajalle ei ilmeisesti koko jutussa ole valjennut. Taistolaiset olivat kuitenkin suhteellisen pieni poliitisen kentän vasemmalla äärilaidalla, ja käytännössä jatkuvasti oppositiossa, oleva ryhmä. "Neuvostoystävyys" sen sijaan oli Suomen virallista ulkopolitiikkaa ja täysin poliittista maintstreamia, jonka kannattajia löytyi tosiaan joka puolueesta. Ei siksi että kyse olisi ollut jostain taistolaisista soluttautujista, vaan lähinnä kai poliittisen realismin/opportunismin (valitkoon kukin oman näkemyksensä) takia.

"Esimerkiksi vanhan polven kommunisteilla ja taistolaisilla ei ole koskaan ollut mitään tekemistä keskenään. Kommunistien enemmistö ei kannattanut väkivaltaa. Toisekseen taistolaisuus on myöhemmin leimattu lähinnä opiskelija- ja kulttuuriväen liikkeeksi. Lukumääräisesti suurin osa taistolaisista oli kuitenkin työläisiä tai työläisnuoria”, Susi sanoo." - toimittaja on tainnut tulkita pahan kerran väärin tai sitten Susi on höpissyt todella sekavia. Epäilen ensimmäistä. Jos taistolaisilla ja vanhan polven kommunisteilla ei ollut mitään tekemistä keskenään, niin kukahan se Taisto Sinisalo oikein oli?

Jossain määrin tuo Zyskowiczinkin kirjoitus on itse asiassa tarkempi, vaikka Zysse nyt kirjoittaakin ihan arkkivihollisena.--Ravelre 13:24 elo 9, 2004 (UTC)

Nuortaistolaisuus?

Käsitteellinen erottelu taistolaisuuden ja nuortaistolaisuuden välillä saattaisi helpottaa tätäkin keskustelua. Taistolaisuus olisi tällöin Taisto Sinisalon ja muiden "vanhan polven" kommunistien marxismi-leninismiä, melko suorasukaista komintern-kommunismia. Nuortaistolaisuus puolestaan viittaisi siihen laajaan kulttuuriseen liikkeeseen, jossa alun perin hippiliikkeeseen, antiautoritaariseen vasemmistoon jne. kuuluvat nuoret vaihtoivat identiteetikseen taistolaisuuden. Identiteetin vaihto jatkui sitten 1980-luvulla sujuvasti, miten kullakin mukana olleella. Nuortaistolaisuutta voitaisiin kulttuurisessa mielessä pitää post-modernina liikkeenä, siinähän rakennettiin "keinotekoinen" identiteetti menneisyyttä romantisoimalla.--JusSi 12:21 syys 28, 2004 (UTC)

Mielenkiintoista, onko tästä lähteitä? Mitään tutkimusta? -Kekmon (keskustelu) 8. kesäkuuta 2016 kello 13.51 (EEST)

lista taistolaisista

Tuon listan voisi erottaa artikkelista. Esim. lista taistolaisista poliitikoista/kulttuurihenkilöistä. Toisaalta listan pitäisi varmaankin olla ennemmin lista SKP:n opposition/Tiedonantajan kannattajista. Esimerkiksi 1960-luvulla opposition kannalla olleita ei voida pitää taistolaisina, koska koko sanaa ei ollut keksitty. Myös taistolaisuudesta puhuminen 1980-luvulla on varsin ongelmallista. - ap4k 14.5.2005

Tuosta listasta sen verran, että milläköhän perusteella mm. Hemanus ja Nordenstreng ovat olleet taistolaisia? Sikäli kun sanaa "taistolainen" ei käytetä minään yleisenä vasemmistolaisiin kohdistuvana haukkumasanana vaan nimenomaan SKP:n vähemmistösiipeä tarkoittaen niin kumpikaan ko. henkilöistä ei listalle käsittääkseni kuulu. Mikäli listan kirjoittajalla on tosiaan tietoa siitä, että kumpikaan henkilöistä olisi SKP:n vähemmistöön kuulunut niin lähdeviitteitä pöytään.

Professori Nordenstreng oli Kansainvälisen tiedotustyöntekijäin liiton (KTL) (International organisation of journalists, IOJ) presidentti 23.9.1976-1991. Esko Salmisen (Viestinnällä vallankumoukseen Edita, 2004) mukaan IOJ oli "kremlin/kommunistien peitejärjestö" ja enemmistö sen jäsenjärjestöistä oli sosialistisista maista. Suomesta liittoon kuuluivat kommunistien toimittajajärjestöt (Toimittajaliitto ja Yleinen lehtimiesliitto) Salminen sanoo myös Nordenstrengin myötäilleen SKP:n oppositiota, mutta julkisesti Nordenstreng ei ole taistolaisia tukenut. Varmasti Nordenstreng oli marxilainen ja tuki kansandemokraatteja, mistä Salminen vahvasti tätä syyttää. Samoin ilmeisesti myös Hemanuksen kohdalla. --Ap4k 6. helmikuuta 2006 kello 00.50 (UTC)

halonen/tuomioja

Oliko näiden nimet yllätys vai miksi tästä synty keskustelua? Kirjassa "Taistolaisuuden musta kirja" Ilkka Kylävaara kertoo seikkaperäisesti perustelut. Suomalaisista nuorisopoliitikoista yllättävän moni aikanaan oli taistolaisia. Myös suomalaisia kulttuurivaikuttajia on pitkät listat. -Käyttäjä:Housu

Kero toki miten taistolaisuus määritellään niin että demarit siihen mahtuvat - ap4k

Miksi kaikkien demareiden pitää siihen mahtua? Tuossa on vain lista kuuluisista taistolaisista.. -Housu

Ja mitä sinä käytät lähteenä? Jos lähteitä ei ole, niin voisitko ystävällisesti palauttaa nimet listaan? -Housu

Jos vaikka lukisit artikkelin taistolaisuus wikipediasta ennen kuin alat lisätä taistolaisia listaan. Olen lukenut aiheesta kymmeniä kirjoja ja tutkin aihetta. Miten ihmeessä demarit mahtuvat artikkelin määritelmään? Vai olivatko Tuomioja ja Halonen salataistolaisia, ehkä jossain Kylävaaran kirjassa tällaisia kehitelmiä voi ollakin, hehehheh. Seppänen ei ole myöskään koskaan ollut SKP:n opposition=taistolaiset (n.1970-luku ja 1980-luvun alku) vaan hän nimenomaan oli SKP:n enemmistön kannattaja. -ap4k

Onko tuo neutraali mielipide? Taistolaiseksi määritelmä perustuu kuitenkin siihen mihin nämä ihmiset ovat itse sanoneet kuuluvansa. Ja mitähän nämä sinun mainitsemat "kymmenet kirjat" ovat? Housu 14. toukokuuta 2005 kello 00:45:43 (UTC)Housu

Voin kirjoittaa joskus kun ehdin artikkeliin kappaleen "taistolaisuutta käsittelevä tutkimus" tjs, Taistolaisuuden musta kirjahan ei ole varsinaisesti tutkimusta, vaan sekava kokoelma artikkeleja aiheesta... Jaa että halonen/tuomioja on itse sanonut olevansa taistolainen? 1970-luvulla kukaan ei muuten tunnustautunut taistolaiseksi, koska sanaa käytettiin vain haukkumamielessä (nykyään merkitys on neutraalimpi). Tuomiojan muistelmista löytyy kyllä muuten materiaalia hänen kohtaamisistaan taistolaisten kanssa... Vielä: Kuka tahansa "taistolainen" olisi varmasti 70-luvulla tehnyt kaikkensa, ettei häntä yhdistettäisi sellaisiin "revareihin" kuten tuomioja ja halonen :) - ap4k

Oletko lukenut kirjan? Aika hatara kuvaus tuo "sekava kokoelma artikkeleja aiheesta". Se on yhden miehen kuvaus siitä mitä hän näki ja koki aikanaan tästä aiheesta. Tämä aihe on vieläkin tulenarka suomalaisessa politiikassa ja yhteiskunnassa (ja se näkyy mitä ilmeisemmin vielä täälläkin), ja harva haluaa enään tulla yhdistetyksi taistolaisuuteen. Mutta jos tehdään lista kuuluisista suomalaisista taistolaisista, niin kyllä halonen, tuomioja ja seppänen kuuluvat siihen. Housu 14. toukokuuta 2005 kello 01:01:13 (UTC)Housu

Joo, olen varmaankin sitten taistolainen. Et tunnu tietävän asiasta yhtään mitään, enkä todellakaan voi ymmärtää perusteluja ko. henkilöiden lisäämisestä listalle. Yhdessäkään taistolaisuutta käsittelevässä tutkimuksessa ei varmasti puhuta ko. henkilöistä taistolaisina. Onko sinulle tullut mieleen, että jos suomen presidentti ja ulkoministeri olisivat olleet taistolaisia, siitä ehkä olisi keskusteltu myös julkisuudessakin? en aio jatkaa enää tätä pelleilyä, ainakaan tänään - ap4k

Kiitos rohkaisevista kommenteista! Toivottavasti tämä saadaan selvitettyä siten miten yhteisö parhaaksi näkee tietosanakirjamaisuuden säilyttämiseksi. Onko äänestäminen tälläisissä tapauksissa vaihtoehto? Kaikkea hyvää sinulle ap4k. Housu 14. toukokuuta 2005 kello 01:21:01 (UTC)Housu

Ottaen huomioon, että erimielisyys on jatkunut pari tuntia, niin äänestäminen ei missään nimessä ole vaihtoehto.

Ensimmäinen ratkaisu on kertoa väitteiden lähteet. Sekä täällä että julkisuudessa käydyn keskustelun perusteella (jos ap4k vielä mainitsisi omat lähteensä), vaikuttaa siltä, että Kylävaaran kirjalla voisi heittää vesiluntua, jollei se olisi eläinrääkkäystä. --Samulili 14. toukokuuta 2005 kello 14:06:46 (UTC)

Ja miten minun silmiini on sattunut vain entisten taistolaisten puolueellisia arvioita kirjasta? Muuten arvostelu on ollut jossain määrin positiivista. Ja mikä motiivi Kylävaaralla olisi "väärentää" Helsingin Sanomissa julkaistua EEC-vapaakauppasopimuksen torjuntaa puoltavan addressin allekirjoittajia? Siitähän narahtais heti kiinni. Ja miksi tästä ei voi keskustella ilman noita teidän voimakkaita tunteenpurkauksia? "voi heittää vesilintua" ja "en aio jatkaa tätä pelleilyä" ? Housu 14. toukokuuta 2005 kello 15:23:47 (UTC)Housu

Miksi toit tässä keskustelussa esiin EEC-vapaakauppasopimuksen? Onko näkemyksesi se, että Wikipedian artikkelissa pitäisi nimetä taistolaisiksi kaikki kyseistä sopimusta vastustaneet? --Samulili 14. toukokuuta 2005 kello 15:37:20 (UTC)

Ei tietenkään. Se oli argumentti kirjan oikeellisuuden puolesta. Housu 14. toukokuuta 2005 kello 15:45:24 (UTC)Housu

Sinänsä on aika mielenkiintoista, että täällä joutuu kumoamaan väitteitä mm. presidenttimme taistolaisuudesta, jollaista väitettä en ole kuullut aiemmin vakavissaan esitettävän. Noh, en tunne Halosen elämää läpikotaisin, mutta wikin artikkelin mukaan hän liittyi 1971 SDP'hen, käytännössä siis jo ennen taistolaisuus-käsitteen syntymistä. (huom. taistolaisuustermin käyttäminen 1960-lukulaisista on anakronismi) Nähdäkseni kysymys tässä kiistassa on asiasta, jota koskevan lisäyksen laitoin taistolaisuus-artikkeliin, eli: Taistolaisuuden (käsitteen) merkityksen hämärtyessä 1990- ja 2000-luvuilla jotkut ovat alkaneet nähdä taistolaisuutta kaikissa 1970-luvun poliitikoissa, jotka olivat jollain tavalla vasemmistolaisia tai Neuvostoliittoa myötäileviä. Käsite on kuitenkin syytä varata siihen spesifimpään tarkoitukseen, jota varten se aikoinaan on syntynyt ja jossa merkityksessä sitä taistolaisen liikkeen olemassaolon aikana käytettiin. Totta kai taistolaisiksi voidaan syytellä ihmisiä, joilla oli joitakin samansuuntaisia mielipiteitä, mutta tämä ei missään nimessä tee oikeutta käsitteelle. Ensimmäinen ja tärkein kriteeri taistolaisuudelle on SKP:n opposition tukeminen (aikavälillä, jona taistolaisuudesta voidaan ylipäätään puhua eli suurin piirtein 1970-1985). Taistolainen liike oli nimenomaan SKP:n oppositioon sidoksissa olleiden liike. Jos joku pystyy osoittamaan, että Halonen ym. tukivat SKP:n oppositiota, niin minulla ei ole mitään sitä vastaan, että heidät lisätään listalle. Saattaisi kuitenkin olla loogisempaa, että henkilöt tukivat omia puolueitaan! SKP:n enemmistöläisiä (kuten Esko Seppänen) ei tietenkään voida kutsua taistolaisia, hehän jopa erottivat nämä puolueestaan. Tässä vielä alustavaa listaa taistolaisuutta käsittelevästä tutkimuksesta. Jos joku haluaa aiheeseen tutustua on näistä hyvä aloittaa (eikä niissä siis todellakaan mainita halosia tai tuomiojia taistolaisina):

HYVÄRINEN, Matti 1994. Viimeiset taistot. Vastapaino, Tampere.

HYVÄRINEN, Matti 1985?. Alussa oli liike.

RELANDER, Jukka 1999. Taistolaisuuden psykohistoria (+ monet muut relanderin artikkelit, joista yhteen linkki artikkeli-sivulla)

SUOMINEN, Tapani 1997. Ehkä teloitamme jonkun. Opiskelijaradikalismi ja vallankumousfiktio 1960- ja 1970-lukujen Suomessa, Norjassa ja Länsi-Saksassa. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki.

VIITANEN, Reijo 1994. Punainen aate sininen vaate. Suomen Demokraattinen Nuorisoliitto 50 vuotta. Suomen Demokraattinen Nuorisoliitto – SDNL ry, Tampere.

KOLBE, Laura (1996): Eliitti, traditio murros – Helsingin yliopiston ylioppilaskunta 1960-1990. Otava, Helsinki.

LEPPÄNEN, Veli-Pekka (1999): Kivääri vai äänestyslippu? Suomen kommunistisen puolueen hajaannus 1964-1970. Edita, Helsinki.

TIRKKONEN, Jarko: Vapaasta radikalismista Sosialistiseen opiskelijaliittoon (tjs.)

OITTINEN, Vesa: Taistolaisuuden teoreettiset juuret (nimi ei välttämättä oikein, ei julkaistu, kyseessä kuitenkin professoritason mies)

Tässä siis joitain tutkimuksia, joissa taistolaisuus on keskeisessä roolissa. Taistolaisuuden ollessa 1970-luvulla hyvin keskeinen ilmiö, on se vähintäänkin mainittu käytännössä kaikessa 1970-lukua koskevassa tutkimuksessa. Taistolaisuudesta löytyy tietenkin tietoa kymmenistä muistelmista ja haastatteluista, joita esiintyy tasaisin väliajoin lehdissä. - ap4k 14.5.2005

Tuosta saa sen kuvan, että jotenkin presidenttiys tekee ihmisestä ei-taistolaisen. Muuten tuo kommentti on kyllä vakuuttava lähteineen, joten minun osaltani asia on loppuunkäsitelty ja tyydyn tuohon listaan ilman halosta, tuomiojaa tai seppästä näillä tiedoilla. Housu 14. toukokuuta 2005 kello 16:07:03 (UTC)Housu

Jos haluatte Halosesta, Tuomiojasta tai vaikka Soininvaarasta kirjoittaa, niin oikea hakusana olisi Yleisdemokraattinen rintama.

Rauhanlaki

Olen laittanut etusivun artikkelitoiveeksi rauhanlain. Olisi hyvä, jos asiasta tietävät voisivat asiasta laatia artikkelin.--Teveten 26. lokakuuta 2006 kello 07.22 (UTC)

"Rauhanlailla" viitataan yleensä käsittääkseni SKDL:n kansanedustajien helmikuussa 1971 tekemään toivomusaloitteeseen (38/1971) "Rauhaa suojaavan lain säätämisestä". Aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja oli SKP:n opposition, eli taistolaisten, Mirjam Tuominen (Rauhanpuolustajien puheenjohtaja) ja siihen yhtyi seitsemän muuta kansandemokraattia, joista kaikki eivät olleet taistolaisia. Esityksessä vaadittiin toimenpiteitä "viime vuosina varsin laajat mittasuhteet" saaneen Neuvostoliiton vastaisen propagandan kitkemiseksi, mikä ei aloitteen mukaan ollut mahdollista pelkällä valistustyöllä (, joka kuitenkin oli "paras tapa vahingollisen toiminnan estämiseksi".) Aloitteessa mainittiin esimerkkinä "vihamielisen mielialan" levittämisestä Hruštšovin muistelmina julkaistu "väärennös" ja todettiin, että "tämänkaltainen julkaisutoiminta on syvästi ristiriidassa rauhan- ja yya-sopimuksen kanssa". Kerrottiin myös, että "lehdistönvapautta käytetään silloin väärin, kun yleistä mielipidettä pyritään ohjaamaan rauhan ja hyvien naapurisuhteiden vastaiseen suuntaan". Aloitteen tarkoittamaa lakia verrattiin 1970 säädettyyn lakiin rotusyrjinnän kieltämisestä... Samaa aihetta sivuavia esityksiä tehtiin 1970-luvulla muitakin, kuten: KK 124 (1974 vp.) Pariisin rauhansopimuksen ja YYA-sopimuksen vastaisen kirjallisuuden myytävänä pitämisesta (Helvi Niskanen, SDKL) & KK 346 (1977 vp.) Pariisin rauhansopimuksen vastaisen toiminnan kieltämisestä (Anna-Liisa Jokinen, SKDL) --Ap4k 26. lokakuuta 2006 kello 09.49 (UTC)

Juuri tuota Mirjam Vire-Tuomisen lakialoitetta tarkoitin . Minulla ei ole kuitenkaan vaadittavia lähteitä. Istuin eilen kirjastossa ja tutkin Hesareja vuodelta 1973, kun luuliin asian olleen silloin esillä, en tosin päässyt kuin helmikuun puoleenväliin saakka. Mistä lähteitä löytyisi? ovatko nuo vanhat lakialoitteet netissä?--Teveten 26. lokakuuta 2006 kello 09.59 (UTC)

Ps. sinulla olisi varmasti hyvät valmiudet artikkelin laatimiseen, itsekin voisin kyllä olla mukana, jos minulla olisi lähteitä käytettävissä.--Teveten 26. lokakuuta 2006 kello 10.00 (UTC)

Itse asiassa, mainitsemani toivomusaloitteen lisäksi Mirkku Tuominen on tehnyt samasta aiheesta myös lakialoitteen (LA 28/1973 rikoslain 12 luvun muuttamisesta) 15. helmikuuta 1973. Tämä varmaan on se "varsinainen" rauhanlakialoite, johon yleensä viitataan. LA 28:n allekirjoitti Tuomisen lisäksi yhteensä 12 SKDL:n kansanedustajaa. Se alkoi sanoin:

"Rikoslaissamme ei vielä ole säännöstä, joka kieltäisi sodan aloittamisen ja sotapropagandan harjoittamisen. Kuitenkin on sota kansainvälisen oikeuden mukaan oikeudenvastainen teko, jonka estäminen on kaikkien valtioiden velvollisuutena."

Varsinainen muutoesitys rikoslakiin (12 luvun 5a §) kuului:

"Joka suunnittelee, valmistelee, aloittaa tai jatkaa hyökkäyssotaa tai sotaa, joka on vastoin Suomea velvoittavan kansainvälisen sopimuksen tai yleisesti tunnustettujen kansainoikeudellisten periaatteiden määräyksiä, on tuomittava rikoksesta rauhaa vastaan kuritushuoneeseen elinkaudeksi tai määräajaksi, vähintään kahdeksi vuodeksi. [kpl] Joka julkisesti kiihottaa edellä 1 momentissa tarkoitetun tai muun kansainoikeuden sääntöjen ja periaatteiden vastaisen sodan aloittamiseen tai jatkamiseen tai sodalla uhkaamiseen taikka julkisesti ihannoi sellaista sotaa, on tuomittava sotapropagandan harjoittamisesta vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi tai, jos teon vaikutus on katsottava vähäiseksi, sakkoon. [kpl] Tässä pykälässä mainittujen rikosten yritys on rangaistava."

Tuomisen aloitetta käsiteltiin ilmeisesti valtiopäivillä 1974 hallituksen esityksen HE 42/1974 (taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen hyväksymisestä ja kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä siihen liittyvän valinnaisen pöytäkirjan eräiden määräysten hyväksymisestä ja viimeksimainitun yleissopimuksen 41 artiklassa tarkoitetun selityksen antamisesta) yhteydessä. YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen (hyväksytty yleiskokouksessa 16. joulukuuta 1966) 20 artikla on seuraavanlainen:

"1.Kaikki propaganda sodan puolesta on kiellettävä lailla. 2.Kaikki kansallisen, rotu- tai uskonnollisen vihan puoltaminen, joka merkitsee yllytystä syrjintään, vihollisuuksiin tai väkivaltaan, on kiellettävä lailla."

Hallituksen esityksessä kuitenkin kerrotaan ko. artiklasta näin:

"Yleissopimuksen 19 artiklassa on ilmaistu yleinen sananvapauden periaate. Kun yleissopimusta valmisteltiin katsoivat pohjoismaat, että yleissopimuksen 20 artiklan 1 kappale, jonka mukaan kaikki propaganda sodan puolesta on kiellettävä lailla, loukkaa sananvapautta ja on ristiriidassa 19 artiklassa ilmaistun periaatteen kanssa. Tämän mukaisesti pohjoismaat äänestivät 20 artiklan 1 kappaleen yleissopimukseen ottamista vastaan. Tutkittaessa yleissopimuksen ratifiointimahdollisuuksia yhteispohjoismaisella tasolla yritettiin eri oikeusministeriöissä löytää sellainen mahdollisimman yhtenäinen lain sanamuoto, joka olisi täyttänyt yleissopimuksen vaatimukset. Tässä ei kuitenkaan onnistuttu ja kukin pohjoismaa jatkoi asian käsittelyä omalta osaltaan. Norjassa ja Tanskassa tällainen lakiesitys annettiin parlamentille, mutta sitä ei hyväksytty. Ruotsissa luovuttiin lakiesityksen antamisesta, koska katsottiin, ettei lailla ollut mahdollisuuksia tulla hyväksytyksi. Myös Suomessa on oikeusministeriö tutkinut asiaa valmisteltaessa ehdotusta hallituksen esitykseksi laiksi ihmisyyttä vastaan tehtyjen rikosten rankaisemisesta. Hallitus katsoi kuitenkin, että Suomen on tarkoituksenmukaista menetellä tässä asiassa muiden pohjoismaiden tavoin ja tämän mukaisesti luovuttiin tällaisen lakiehdotuksen sisällyttämisestä edellä mainittuun esitykseen, joka on jo annettu eduskunnalle. Kaikki yleissopimuksen ratifioineet pohjoismaat ovat tehneet varauman 20 artiklan 1 kappaleen osalta, joten edellä esitetyn perusteella Suomenkin olisi tehtävä varauma myös tämän artiklan kohdalla." (s. 5-6)

Kyllähän näillä tiedoilla jo jonkinlaisen artikkelin aikaan saisi. Varsinaista tutkimusta aiheesta ei nyt juuri tule mieleeni.--Ap4k 26. lokakuuta 2006 kello 12.10 (UTC)

Itse ymärtäisin (vaikka en omaakaan asiasta missään tapauksessa sinuun verrattavia tietoja), että "rauhanlailla" yleensä tarkoitetaan Mirjam Vire-Tuomisen lakialoitetta , johon Erkki Tuomiojakin viittaa. Eli tuo laki kait tähtäsi nimenomaan neuvostovastaisuuden kriminalisointiin. Kuten jo aiemmin todettua minulla ei ole lähteitä. --Teveten 26. lokakuuta 2006 kello 12.22 (UTC)

Aivan. Niin näitähän siis ei löydy netistä, minkä vuoksi laitoin nuo pitkähköt lainaukset tuohon. Mainittakoon vielä, että ulkoasiainvaliokunnan mietintöön (UaVM 42/1974) HE 42/1974:stä vastalauseen jättivät Taisto Sinisalo ja Ele Alenius, jotka pitivät varaumaa artiklan 20 kohdalla tarpeettomana.--Ap4k 26. lokakuuta 2006 kello 12.41 (UTC)

En malta olla laittamatta tähän vielä Tuomisen vastausta väitteisiin sananvapauden rajoittamisesta. Keskustelussa laista eduskunnassa hän esitti seuraavaa: "Väitetään, että sotapropagandan kieltoa ei voida toteuttaa, koska se olisi sananvapauden rajoittamista. Tosiasiat ovat päinvastaisia. Juuri sananvapauden turvaamisen takia sotapropaganda on kiellettävä. Sotapropaganda, niin kylmän kuin kuuman sodan propaganda, pyrkii valheiden ja vääristelyjen keinoin tukahduttamaan ja estämään oikeiden tietojen levittämisen. Sotapropagandan kielto laajentaisi sananvapautta, koska se aktivoisi hankkimaan paikkansapitäviä tietoja, asiallista informaatiota." (Valtiopäivät 1975. Pöytäkirjat III, s. 1624)--Ap4k 26. lokakuuta 2006 kello 12.49 (UTC)

Voisitko sinä kirjoittaa asiasta artikkelin? Ei ole oikein järkevää, että minä teen sen sinun antamiesi lähteiden perusteella, koska minulla ei itselläni ole niitä.--Teveten 26. lokakuuta 2006 kello 13.58 (UTC)

Lillrank

Mistä Paul Lillrank päätyi listalle? Ainakin nykyään hän sanoo, ettei halua koskea puoluepolitiikkaan pitkällä kepilläkään, mutta onko hän joskus ollut taistolainen? Perusteet voisi esittää täällä. emmisa 23. toukokuuta 2007 kello 21.45 (UTC)

Juice presidentiksi

Se, että yksi merkittävä taistolainen (Mr. Koijärvi-liike, lepakkoliike, opintovelkaliike, ASS:n pitkäaikainen puheenjohtaja jne.) lyö mieluummin vaalikampajansa farssiksi kuin tukee SKDL:n virallista presidenttiehdokasta, ei ehkä sittenkään ole ihan merkityksetön yksityiskohta. Lähteitä on toki vaikea löytää, koska sen ajan lehdet eivät ole enää helposti saatavilla eivätkä toisaalta historiankirjatkaan vielä kata aikakautta. Kaikki vuoden 1982 vaaleja seuranneet helsinkiläiset toki muistavat Teemu Lehdon 'kampanjan' joten asia ei ole mitenkään kiistanalainen.--88.113.117.107 3. syyskuuta 2007 kello 16.59 (UTC)

Teemu Lehdon edesottamuksista voisi varmaan kertoa paremmin hänestä itsestään tai vuoden 1982 vaaleista kertovissa artikkeleissa. Kai sen tässäkin voisi yhdellä lauseella mainita, jos lähteen löydät.--Ap4k 3. syyskuuta 2007 kello 19.49 (UTC)

Lähteistäminen ja artikkelin parannus

Taistolaisuus on ollut Suomen historiassa niin merkittävä liike, että tämä sivu kannattaisi ottaa yhteisöllisesti parantamisen kohteeksi, etupäässä neutraalien lähteiden kautta. Uskon, että ajan mittaan jokainen artikkeli paranee, eikä ketään pidä sulkea editoinnin ulkopuolelle. Kuitenkin niinkin vahvasti lähteistetyssä artikkelissa kuin tämä laatustandardi on pidettävä yllä proaktiivisesti, eikä antamalla lukijoiden olettaa ensimmäisessä bannerissa, että tieto on mahdollisesti paikkansa pitämätöntä. Kekmon (keskustelu) 11. helmikuuta 2018 kello 22.29 (EET)

Kuten keskustelusivullasi kirjoitin, älä poista lähteetön-mallinetta. Kyse on edelleen niin hankalasta aiheesta, että on aina tiedettävä, kenen ajatuksia siihen kirjoitetaan, kuten myös muuten Wikipediassa yleisestikin, jos et satu tietämään. Lähteetön tieto voi olla paikkansapitämätön, tai se voi olla värittynyt siten että kirjoittajalla on aiheesta vahva, yksipuolinen näkemys. Miten me tarkistamme tiedot, jos ei ole lähteitä. Talkoot tai ei, jokaisen on käytettävä lähdettä ja merkittävä se mahdollisimman tarkasti (sivunumeroineen) lisäämänsä tiedon perään. --Typotus (keskustelu) 13. helmikuuta 2018 kello 15.56 (EET)

Erinomainen asenne. Ensimmäinen asia jonka haluaisin sinun tekevän on Kontulan gradun lähteistäminen mahdollisimman tarkasti (sivunumeroineen). Kyseessähän on yhteisöllinen tietokirja. Pohjatyö on tehty ja tarkennuksia vaativien tarkennukset lähdeviitteisiin kelpaavat aina. Kekmon (keskustelu) 13. helmikuuta 2018 kello 23.24 (EET)

Lyhyt ja ytimekäs artikkelikuvaus

Mitään itsestäänselvyyksiä, taikka virkkeen täytesanoja ei kannata (saa) viljellä artikkelin kuvaukseen, joka on hyvä pitää alle neljässäkymmenessä merkissä . Lyhennän sitä. Nykyisellään se on aivan liian pitkä:

poliittinen termi, jolla viitataan Taisto Sinisalon johtamaan Suomen Kommunistisen Puolueen sisäiseen oppositioon ja sen ympärillä 1970- ja 1980-luvulla toimineeseen liikkeeseen ToniTurunen (keskustelu) 3. syyskuuta 2022 kello 09.08 (EEST)