Keskustelu:Tšeljabinskin meteori

Oliko se asteroidi? Ihan totta. --Hartz (keskustelu) 17. helmikuuta 2013 kello 01.15 (EET)

Määritelmä on venyvä (ks. meteoroidi). Jos se nyt oli tosiaan läpimitaltaan 17 metrin luokkaa (ja oli kiveä), voi sitä löysimpien kriteerien mukaan ilmeisesti kutsua jo pieneksi asteroidiksi. ¬Antilope 17. helmikuuta 2013 kello 01.44 (EET)

Kyse ei ollut asteroidista vaan meteoroidista. Ja tässä yhteydessä on järkevää puhua meteorista. --Hartz (keskustelu) 17. helmikuuta 2013 kello 07.35 (EET)

Meteori on valoilmiö, meteoriitit ovat maahanpudonneita kappaleita. Itse avaruuskappale on joko asteroidi tai meteoroidi koosta riippuen. Asteroidiräjähdys on parempi otsikko kuin meteoriittiräjähdys. Ehkä paras otsikko olisi kuitenkin "Tseljabinskin meteori", jos artikkeli käsittelee pikemminkin tapahtumaa kuin kappaletta. --LemonKing (keskustelu) 17. helmikuuta 2013 kello 11.19 (EET)

Ainakin Tähdet ja avaruus -lehden mukaan kyseessä tosiaan oli jo asteroidi, eikä "vain" meteoroidi. [1]. --PtG (keskustelu) 17. helmikuuta 2013 kello 11.25 (EET)

Ok, hyvä että tuli selvitettyä. Lukuja hilattiin ylöspäin parin päivänä aikana kun laskelmat tarkentuivat. --Hartz (keskustelu) 17. helmikuuta 2013 kello 15.30 (EET)

Pitäisikö artikkeli siirtää uudelle nimelle?? Jättää myös tuo "räjähdys" pois. -- Joe K. (keskustelu) 18. helmikuuta 2013 kello 14.07 (EET)

Paras nimi olisi Tšeljabinskin meteori. Artikkeli kannattaisi siirtää tälle nimelle. Missään tapauksessa kyseessä ei ole meteoriitti. Sitten voi vääntää kättä oliko se meteoroidi vai asteroidi. Joka tapauksessa se oli meteori. --Hartz (keskustelu) 18. helmikuuta 2013 kello 15.48 (EET)

Juuri näin. Siirretty. --LemonKing (keskustelu) 19. helmikuuta 2013 kello 09.02 (EET)

Mitat?

Ihmettelen miten meteoriitille on voitu antaa noin tarkat mitat kun eilen [2]löydettiin ensimmäiset kappaleet jotka ehkä ovat meteoriitista (sekin tieto siis vielä epävarma)? --Questioner (keskustelu) 18. helmikuuta 2013 kello 08.49 (EET)

Kokoa on kyetty arvioimaan fysiikan lakien avulla. Erityisesti meteori synnytti ääniaaltoja. --Hartz (keskustelu) 18. helmikuuta 2013 kello 09.54 (EET)

Kiinnostavaa, kerro tarkemmin. --Questioner (keskustelu) 18. helmikuuta 2013 kello 10.50 (EET)

No en nyt ryhdy selittämään pitkästi. Ei kappaletta tarvitse nostaa puntarille saadakseen selville sen massan. Meteori saatiin kuvattua ja jo siitä voidaan arvioida paljon esim. koostumusta sen perusteella kuinka kappale käyttäytyy suhteessa ilmakehään (kappale liikkuu valtavalla nopeudella ilmassa joka on kaasuseos). Toinen jonka perusteella voi arvioida ovat ääniaallot, joita rekisteröitiin ympäri maailmaa tarkoilla mittalaitteilla. --Hartz (keskustelu) 18. helmikuuta 2013 kello 13.59 (EET)

Räjähdyksen suuruudesta

"Räjähdyksessä vapautui energiaa 500 kilotonnia, joka vastaa noin 30 Hiroshimaan toisessa maailmansodassa pudotettua atomipommia. Räjähdys oli suurin sitten vuonna 1908 Tunguskaan osuneen asteroidin."

Kuitenkin useampikin ydinkoe ollut räjähdysvoimakkuudeltaan suurempi. Esimerkiksi Tsar Bomba, 50 Mt, jopa noin satakertainen. Räjähdys oli ehkä Tunguskan jälkeen suurin meteorin aiheuttama räjähdys. --85.156.132.93 18. joulukuuta 2013 kello 22.54 (EET)