Keskustelu:Suuri isänmaallinen sota

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdolle lupaavaksi. Aikanaan rupesin laajentamaan tätä syventäväksi näkökulma-artikkeliksi, kun tämä oli yhdistetty sotatapahtumista kertovaan artikkeliin Itärintama (toinen maailmansota). Siitä on muotoutunut oma kokonaisuutensa, jossa sekä kerrotaan termistä ja sen historiallisista ja poliittisista taustoista, sekä esitellään aiheen kautta lyhyesti Neuvostoliitossa vallinneita näkökulmia sekä sotaan ja sen myöhempään tulkitsemiseen.--Ukas (keskustelu) 3. elokuuta 2016 kello 23.03 (EEST)

Osio "Sodan vaiheet" ei kuulu tähän artikkeliin, jos artikkeli kertoo määritelmänsä mukaan sodan nimityksestä eikä itse sodasta. --Savir (keskustelu) 4. elokuuta 2016 kello 10.16 (EEST)

Tuossa on pointtia, pistitpä pahan. Ajattelin nimittäin tätä tehdessäni, että artikkeli, jossa kerrotaan itärintamasta Neuvostoliiton näkökulmasta ja neuvostoliittolaisena kokemuksena voisi olla tarpeellinen ja siksi lisäilin sodan vaiheita tähän. Toisaalta, jos itse arvostelisin tätä artikkelia ei minua lyhyt kuvaus sodan kulusta Neuvostoliiton näkökulmasta haittaisi. Mutta jos kokonaisuutta ajattelee historiografisesta perspektiivistä, niin toki tuo Sodan vaiheet-osio jää aika ohueksi. Pitäisiköhän tätä visiota laajentaa tähän artikkeliin ja muuttaa nykyinen kuvaus, vai ajatella sille kokonaan omaa artikkelia. --Ukas (keskustelu) 4. elokuuta 2016 kello 12.05 (EEST)

Vertailun vuoksi, kielilinkitetyistä artikkeleista enkkuwikin artikkeli on tehty nimityksestä, ja se onkin aika lyhyt. Saksawikin artikkeli on kirjoitettu itse sodasta, ja se on laaja. Noista näkökulmista voisi valita. Sodasta kertovassa artikkelissa voi tietysti olla osio, joka kertoo sodan nimityksistä eri maissa, sillä sodan nimitys on osa aihetta. Mutta nimityksestä kertovassa artikkelissa ei pitäisi olla kuvausta sodasta, kuten lupaavaksi valitussa neekeri-artikkelissakaan ei ole kuvausta negridien fysiologisista ja kulttuurisista ominaispiirteistä. --Savir (keskustelu) 5. elokuuta 2016 kello 09.28 (EEST)

Toisaalta sodan vaiheissa on nyt myös asiaa, joka kuuluu myös artikkeliin pelkästä nimityksestäkin. Esim. osiot "Aasia" ja "Voiton jälkeen". J.K Nakkila (keskustelu) 5. elokuuta 2016 kello 10.59 (EEST)

Niin, ja toisaalta Sodan vaiheet-kappaleen kuvaus kertoo "Voittoon päättyneen suuren isänmaallisen sodan jälkeisessä neuvostoliittolaisessa historiankirjoituksessa sota jaettiin neljään vaiheeseen.", joka viittaa vaiheisiin vain suuren isänmaallisen sodan historiankirjoituksen kautta, eli siinä ei puhuta sodan vaiheista silleen, vaan historiografisena konseptina ja sodan vaiheet esitellään lähinnä synkronoimisen vuoksi - siis että Neuvostoliiton historiankirjoituksen mukaisiin vaiheisiin perehtymätön tietää mistä puhutaan. Tavallaan siis itse pitäisin tuotakin osaa aiheeseen kuuluvana, vaikka tätä ajattelee termiä määrittelevänä kokonaisuutena. Mitä ovat muut mieltä? --Ukas (keskustelu) 5. elokuuta 2016 kello 13.00 (EEST)

Otsikkoa voisi kehittää siten, että käy heti ilmi että kyse on Neuvostoliiton historiankirjoituksen tavasta esittää eri vaiheet. Siinä mainitaan myös myöhemmän historiankirjoituksen kolme vaihetta ja varhaisempi neljäs, ilmeisesti partisaanisota? Partisaanisotaa neljäntenä vaiheena voisi selkeyttää tekstissä, tai jos neljäs viittasi johonkin muuhun voisi sen mainita myös. J.K Nakkila (keskustelu) 5. elokuuta 2016 kello 13.38 (EEST)

Joo, hyviä huomioita. Tein kappalejakoon korjauksia ajatuksesi mukaan. Nämä varhaisemmat vaiheet tulivat samasta kokonaisuudesta, mihin 1953 jaottelu perustui, vaiheita vain oli kolmen sijasta neljä. Lähde kertoo aiemmasta jaottelusta saman kuin artikkelikin, eli mainitsee sellaisen olleen tarkemmin kuvailematta. Olen yrittänyt etsiä jos muualta löytyisi tarkempaa tietoa tästä varhaisemmasta tulkinnasta, mutta toistaiseksi olen löytänyt vain joitakin selostuksia näistä myöhemmästä kolmesta. Jatkan etsiskelyä kuitenkin vielä. --Ukas (keskustelu) 5. elokuuta 2016 kello 23.13 (EEST)

Suomalaista lukijaa arvatenkin kiinnostanee, lasketaanko myös Suomea vastaan käyty jatkosota suuren isänmaallisen sodan piiriin. Nythän tuossa puhutaan vain Saksasta ja lyhyesti Japanista, mutta Saksan eurooppalaiset liittolaiset jätetään käsittelemättä. Suomihan muodosti oman rintamaosuutensakin, samoin kai Romania ja Unkari ainakin jonkin aikaa vuonna 1944. --Risukarhi (keskustelu) 6. elokuuta 2016 kello 00.20 (EEST)

Erittäin hyvä pointti. Toki kaikki Saksan liittolaiset Suomi mukaanlukien kuuluivat suuren isänmaallisen sodan vastapuoleen. Laitoin siitä lyhyen kappaleen. --Ukas (keskustelu) 6. elokuuta 2016 kello 11.04 (EEST)

Olen korjaillut artikkelia ehdotusten mukaan, artikkeli esittelee termin/käsitteen alkuperää, sekä sen käyttöä sodan aikana ja myöhemmässä historiankirjoituksessa. Kaivattua tarkempaa tietoa vuosien 1945-1953 historiankirjoituksen neljälle vaiheelle en ole ikävä kyllä löytänyt. Hoksasin myös, että yksi vanha nettiviite oli poistunut, mutta samainen artikkeli löytyi yllättäen Welcome to Ukraine-nettijulkaisusta. Olisiko artikkelista tässä asussa lupaavaksi?--Ukas (keskustelu) 14. elokuuta 2016 kello 10.47 (EEST)

Herättää skeptisismiä se, että tämä on kuitenkin sananselitys ja varsinaisesti kaiketi venäläisiä/neuvostoliittolaisia lähteitä on vähän. Osio Sosialistinen patriotismi on tässä kovin vähäpätöinen, vaikka juuri tämä on dilemma ja koko artikkelin pääasia: Kommunisteilla ei ole isänmaata vaan kotimaa. Otetšestvo vs. Rodina. --Höyhens (keskustelu) 18. elokuuta 2016 kello 11.36 (EEST)

Juu, pitänee tosiaan avata lisää tuota sosialistista patriotismia. Lähteistä: venäjän opiskeluni on niin alkeissa, etten ainakaan vielä voi käyttää venäjänkielisiä lähteitä. Nyt käytetyt lähteet eivät ole kuitenkaan mitenkään huonotasoisia. Leonid Grenkevich on valkovenäläistaustainen ja ainakin ollut professorina yhdessä Minskin yliopistoista, en tiedä mitä nykyään tekee. Teoksen The Soviet Partisan Movement toinen kirjoittaja en:David Glantz on tunnettu yhdysvaltalainen sotahistorioitsija sekä akat. julkaisun Journal of Slavic Military Studies päätoimittaja. Tohtori Lorna Waddington on luennoitsija Leedsin yliopistossa, tutkii toista maailmansotaa ja natsi-Saksaa. Yhdysvaltalainen emeritusprof. Alfred J. Rieber on Venäjän historiaan keskittyneen tutkimustyönsä lisäksi luennoinut mm. itse Venäjällä ja aikanaan jo Neuvostoliitossa. En siis ole tehnyt omaa artikkelia jokaisesta lähdeteoksen kirjoittajasta kuten Astrahanin sotaretken kohdalla, mutta pidän silti lähdekriittisyyttä yllä.--Ukas (keskustelu) 20. elokuuta 2016 kello 13.24 (EEST)

Johdanto on onneton. Se on sekavasti kirjoitettu ja sekava, kun ei saa kunnolla selvää asioista. Onko lisäksi syytä keskustella nimestä heti johdannossa? Ei vaan jossain eri osiossa, joka käsittelee nimeä. --Pxos-alter (keskustelu) 18. elokuuta 2016 kello 12.04 (EEST)

Tekemäsi siirto oli ihan paikallaan, johdanto oli mitä oli niin sanotusti vanhaa perua. --Ukas (keskustelu) 20. elokuuta 2016 kello 13.24 (EEST)

LA-ehdotus herätti keskustelua, muttei kannatusta. Ei lupaavaksi. --Ukas (keskustelu) 22. elokuuta 2016 kello 09.06 (EEST)

Artikkelin tulkinnat Stalinin voitonpäivä-mietteistä

Eikös tuossa ole todennäköisempi selitys, että Stalin oli hienotunteinen mies joka ei tohtinut voitonpäivää vietettävän koska maa oli sodan jäljiltä raunioina? Tuohon kohtaan pitäisi ehkä laittaa neutraalius-malline tai poistaa spekuloinnit. --Hartz (keskustelu) 11. toukokuuta 2019 kello 20.52 (EEST)

Sanat 'Stalin' ja 'hienotunteisuus' eivät kulje käsi kädessä, joten tuota lienee syytä laajentaa ja tarkentaa. Ei kuitenkaan huolta, aihetta eli Stalinin syitä kieltää voitonpäivän on kyllä tarkoin tutkittu ja nimetty, joten tähän varmasti löytyy lähteitä, jotka eivät spekuloi. --Ukas (keskustelu) 13. toukokuuta 2019 kello 00.15 (EEST)

Sotaa käsittelevät museot

Omaksi osiokseen voisi vielä muokata Venäjällä ja Valko-Venäjällä, miksei muuallakin jos niitä on, sijaitsevat sotaa käsittelevät museot. Niitä löytyy nyt 2 kappaletta katso myös- osiosta. --Hartz (keskustelu) 26. toukokuuta 2019 kello 17.05 (EEST)

Totta, niistä kyllä voisi osion kirjoittaa. Huomasin aiheesta googletellessani, että Kiovassa olevan museon, josta tuo johdannon kuva on, nimi on vaihdettu lainsäädöksen nojalla 'Ukrainan toisen maailmansodan historian kansallismuseoksi' heinäkuussa 2015. Pitänee kirjoittaa siitäkin jotain. --Ukas (keskustelu) 28. toukokuuta 2019 kello 04.09 (EEST)