Keskustelu:Suomen lähiöt

Artikkeli Suomen lähiöt on vertaisarvioitu.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
21.10.2015–6.1.2016	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)

Mitä ovat etsäkaupunki ja avoin sarjallinen muotoperiaate? Ehkä pitäisi selittää näitä asioita? Miten 1960-luvun lähiöt eroavat 2000-luvun lähiöistä? --193.143.233.204 12. lokakuuta 2005 kello 08:09:38 (UTC)

Mikä on lähiö?

Tässä kommentti, joka kirjoitin jokin aika sitten ensin luokan Lähiöt keskustelusivulle ja jossa on kysymys lähiön määritelmästä. Sana on kuulemma saanut alkunsa Otto-Iivari Meurmanin Asemakaavaopista. Siinä se oli täsmällisesti määritelty käsite, joka liittyi hänen suosittelemiinsa suunnitteluperiaatteisiin. Määritelmään kuuluu oleellisesti ainakin se, että lähiön erottaa muusta kaupungista ja myös toisista lähiöistä ainakin kapea vihervyöhyke. Meurmanilla olikin aikoinaan suuri vaikutus Suomen kaupunkisuunnitteluun, mikä tietysti teki tämän terminkin yleisesti tunnetuksi. Yleiskielessä sanan merkitys lienee kuitenkin jonkin verran hämärtynyt alkuperäisestään. Miksi tässä artikkelissa mainitaan sellaisetkin alueet kuin esimerkiksi Turun Port Arthur tai Helsingin Vallila, jotka käsittääkseni yksiselitteisen selvästi eivät ole eivätkä ole koskaan olleet "lähiöitä"? Eikö ainakin Port Arthur ole mitä ilmeisimmin Turun osa Turun kantakaupunkia, vaikka onkin sen laita-aluetta? Myöskään Tapiola ei Meurmanin, eikä alkuperäisten suunnittelijoidensakaan mukaan ole yksi lähiö, vaan se koostuu useammastakin lähiöstä. Hervannastakaan en ole aivan varma, onko sekään lähiö vai useamman lähiön muodostama kokonaisuus.

Lisäkysymys: Miksi aiheesta esikaupunki ei ole erillistä artikkelia vaan pelkkä ohjaussivu tänne? Eivät esikaupunki ja lähiö ole synonyymejä, vaan kuten edellisestäkin selvinnee, lähiö on vain yksi esikaupunkien laji, joskin nykyisin ehkä yleisin. Mutta esikaupungeiksi voi sanoa monia vanhoja tai uusia pientaloalueitakin, jotka selvästikään eivät täytä lähiön määritelmää. Esikaupunkeja on ollut jo kauan ennen kuin oli lähiöitä; monien entisajan kaupunkien ympärillä ne olivat välittömästi kaupunginmuurin ulkopuolella. -KLS 30. joulukuuta 2009 kello 16.43 (EET)

Kumpikin kysymys on aiheellinen, ja vaatisi toimenpiteitä, kuka vaan kerkiää asiaan tarttua. On aivan selvä, että käsitteen "lähiö" nykyinen merkitys on jo muuttunut siitä, mitä Meurman Asemakaavaopissaan esitti. Sen jälkeen (kai, mutuna) se lienee tullut tarkoittamaan juuri sen jälkeen rakennettuja "lähiöitä". Luulisin myös että jotain määritelmänpoikasta olisi pakko löytyä artikkelin "Aiheesta muualla" -osiossa viitatuista Matti Kortteisen ja Johanna Hankosen kirjoista, ja ehkä muustakin kirjallisuudesta. Ja aivan samoin tuo ohjaus esikaupunki on ilman muuta vain tilapäinen hätäratkaisu, koska käsitteiden merkitykset eivät osu päällekkäin kuin osittain. Senkin siis voisi laajentaa artikkeliksi kuka vain saa aikaiseksi etsiä kirjallisuutta, jossa on määrittelyjä. Itselläni on ollut mielessä pitkään hakea kirjastosta Kortteisen ja Hankosen kirjat ja katsoa niistä määritelmät, mutta en tiedä koska mahdollisesti ehdin, joten tämäkin askare siis odottaa tekijäänsä, ja jos joku ehtii, niin se varmaan vie projektia eteenpäin tältä osin. Ja yhdyskuntasuunnittelun ja/tai sen historian alalta voi hyvin olla muutakin kirjallisuutta (en vain tiedä onko mitään siitä netissä).--Urjanhai 30. joulukuuta 2009 kello 18.32 (EET)

Lähiörakentamisen lähtökohta taitaa olla Le Corbusierin ihanteissa. Suomessa lähiöt polkaistiin pystyyn vastauksena maaltapaolle ja yhden sukupolven aikana tapahtuneelle kaupungistumiselle. Mallia haettiin ajan oppien mukaisesti DDR:stä. Lähiön määritelmässä on oleellista maapohja (metsä pelto), rakennuttaja (yksi tai kaksi suurta grynderiä) ja kunnallispolitiikka, jotka kietoutuivat yhteen lähiörakentamisen alkaessa joskus 1960-luvulla. Talotyyppinä vallitseva tai ainoa oli kerrostalo. Hervanta oli syntyesssään kiistatta lähiö, kerrostalovaltainen työläisten asuinalue, joka suunniteltiin kokonaisuutena keskelle metsää. Nykyään Hervannasta on muodostunut Tampereen sisarkaupunki, jolla on omia esikaupunkeja - keskiluokkaisia pientaloalueita lähiön ytimen ulkopuolisella vyöhykkeellä. Englanniksi lähiö kattaa monia erilaisia rakennushankkeita, joista mainittavimmat olisivat housing estate ja suburb.--Khaosaming 30. joulukuuta 2009 kello 18.48 (EET) EDIT: Myös planned city tai new town liittyvät aiheeseen.--Khaosaming 30. joulukuuta 2009 kello 18.52 (EET)

Keskustelua lähiön määrittelystä katso myös Keskustelu luokasta:Lähiöt.--Urjanhai 4. helmikuuta 2010 kello 19.52 (EET)

Tällainen tutkimus muuten löytyi Johanna Hankosen teoksen sivulla 19 viitattuna: Seppälä, Maija-Liisa, Hilkka Lehtonen & Tiina Tihlman: Suomen lähiöt. Kyselytutkimus 1950–1980-luvulla rakennetuista lähiöistä. Ympäristöministeriö, Kaavoitus- ja rakennusosasto, tutkimusraportti 2/1990. Helsini: Ympäristöministeriö, 1990. Siinä pitäisi olla lueteltuna lähiöitä.--Urjanhai 4. helmikuuta 2010 kello 19.59 (EET)

Ja vielä toinenkin tarkennus: Kun mallineessa sanotaan, että "aihetta käsitellään Suomen tai suomalaisten näkökulmasta", niin tulee muistaa, että tämä on sikäli väistämätöntä, että lähiö on suomen kielen sana, jolla välttämättä ei ole täsmälleen samansisältöisiä vastineita muissa kielissä. (Tämä todetaankin mm. lähteenä olevassa Hurmeen kirjassa.) Ja näin siis näkökulman laventaminen ei oikeastaan voi kohdistua käsitteen määrittelyyn tai globaaliin kuvaukseen vaan pikemminkin rinnakkaisten ilmiöiden ja käsitteiden esiintuontiin (mitä artikkelissa jo jonkin verran onkin). Eli onko silloin tuo Korjattava/Suomi -malline itse asiassa miten paljon tarpeen? (Täydellinenhän tämä taustoitus ei suinkaan nyt ole, pikemminkin hajahuomioita, joten voi ehkä ollakin vielä paikallaan.)--Urjanhai 4. helmikuuta 2010 kello 20.14 (EET)

Täydensin nyt vähän määritelmää, mutta en vielä läheskään tyhjentävästi. Saa jatkaa.--Urjanhai 4. helmikuuta 2010 kello 23.17 (EET)

Jo kielilinkkien ja määrittelyn takia kuitenkin Esikaupunki pitäisi laajentaa ohjauksesta artikkeliksi, niin kuin ylempänä jo todetiinkin.--Urjanhai 4. helmikuuta 2010 kello 23.23 (EET)

Esikaupunki on laajennettu artikkeliksi. Tämän artikkelin kielilinkit pitäisi tarkistaa, ainakin osa niistä sopinee paremmin artikkeliin esikaupunki. --Cuprum 6. syyskuuta 2010 kello 09.59 (EEST)

Sanan 'lähiö' vastineet muissa kielissä?

Siirtääkseni tänne paremmin sopivan keskustelun omalta keskustelusivultani: Vaihdoin kielilinkin englannin- ja ruotsinkieliseen Wikipediaan, joista löytyi paremmin sanaa 'lähiö' vastaava artikkeli. Muut kielilinkit sen sijaan pitäisi (jonkun kielitaitoisen) käydä läpi: useimmat niistä osoittanevat artikkeleihin, joiden parempi vastine suomenkielisessä Wikipediassa olisi Esikaupunki. Osaako joku esimerkiksi sanoa saksan kielen sanoista de:vorort ja de:vorstadt; voisiko niistä toisen linkittää tänne ja toisen artikkeliin esikaupunki? --Risukarhi 26. toukokuuta 2011 kello 13.25 (EEST)

Vorstadt vaikuttaisi olevan se osa kaupungin keskustasta joka ei ole vanhaakaupunkia (voidaanko silloin puhua uudestakaupungista yleisnimenä, vrt. Rauma ja Porvoo). Tällöin Vorort olisi joko esikaupunki tai lähiö, mutta sen arviointi että kumpi ensisijaisesti, vaatisi vähän sanakirjan käyttöä.--Urjanhai 26. toukokuuta 2011 kello 13.56 (EEST)

Vastaavia tapauksia näyttäisivät olevan ranskan fr:faubourg ja fr:banlieue. Ilmeisesti niistäkään kumpikaan ei ole varsinaisesti vastine sanalle lähiö. Ehkä pitäisi tosiaan vaan röyhkeästi poistaa tästä kaikki paitsi englannin- ja ruotsinkielinen iw (ja siirtää ne artikkeliin esikaupunki). Sitten on vielä tuo kiinankielinen artikkeli, joka on linkitetty artikkeleihin en:Neighbourhood unit ja sv:Grannskapsenhet. Googlen käännösohjelman perusteella katselin, että se saattaa ehkä liittyä tähän, tai sitten ei. En tohtinut vielä linkittää. --Risukarhi 26. toukokuuta 2011 kello 14.07 (EEST)

Lähiöitä on myös muissa maissa kuin Suomessa, joten on varsin omituista, että aiheesta kertovia artikkeleita ei olisi. Nyt esim. en:Suburb on kielilinkitetty Esikaupunki-artikkeliin. Tämä koko sivu on mielestäni tarpeettomasti tuosta irrallinen. Muissa kielissä on myös artikkeli en:Microdistrict, joka kertoo vain entisen Neuvostoliiton maiden lähiöistä, mutta jotka määritelmältään kuitenkin vastaavat suomalaistakin lähiötä. --SM 12. huhtikuuta 2016 kello 21.20 (EEST)

Suomalaisten kaupunkialueiden luokittelu lähiö-kategoriaan on hankalaa, enkä tiedä onko lähiölle suoraa vastinetta muissa maissa. Lähiö ei suoraan käänny suburbiksi, vaikka niissä on ulkoisesti monesti samoja piirteitä. Mielestäni lähiö on käsitteenä sen verran hankala pala, että jättäisin sen Suomi-keskeiseksi artikkeliksi enkä pakottaisi mihinkään toiseen muottiin. Artikkelissa voisi tosin olla kappale samantapaisista kaupunkialueista muissa maissa.--Olimar 12. huhtikuuta 2016 kello 21.33 (EEST)

Monet tämäntapaiset käsitteet ovat eri tavoin maa- tai kielispesifejä, ja tarkka ja perusteellinen käsittely eri wikeissä saattaa johtaa joskus jopa siihen, että jokin käsite esiintyy jopa kielen a wikissä kielen b nimityksellä, esim. de:Tätort. Tällöin toimivan ratkaisun löytäminen voi vaatia huomattavaa elaboraatiota ja tutkimustyötä, ja esim. interwikitys voi uskoakseni jopa hyvin muuttua jos ja kun jonkin aiheen käsittely eri wikeissä etenee spesifimmäksi. Silloin oikeastaan aina ei absoluuttista totuutta edes ole, vaan linkitys voi joskus ehkä riippua kunkinhetkisen käsittelyn spesifisyydestä. Tärkeintä kai on, että pidättyy uudesta tutkimuksesta.--Urjanhai (keskustelu) 13. huhtikuuta 2016 kello 11.28 (EEST)

Lähiöitä on muuallakin, mutta sanana "lähiö" voi olla käytössä vain Suomessa. Samoin koulumuotojen nimityksiä voi olla vaikea kääntää kielestä toiseen. Sv-wikissä on artikkeli sv:Förort (ja siihen ohjaava sv:Förstad), jonka kielilinkkinä on Esikaupunki. Artikkelin sana "betongförort" kääntyisi "betonilähiöksi". --Raksa123 (keskustelu) 15. huhtikuuta 2016 kello 23.51 (EEST)

Pidän hieman omituisena tuollaista ajattelua. Ainakin tässä tapauksessa artikkelin nimi olisi syytä muuttaa tarkempaan muotoon ja itse artikkelissa Lähiö kirjoittaa lähiöstä yleisesti ja esimerkiksi tuoda esiin näitä maidenvälisiä eroja. Uutta tutkimusta on nimenomaan ajatus siitä, että lähiö olisi yksinomaan suomalainen ilmiö.--SM 25. huhtikuuta 2016 kello 23.03 (EEST)

En vastusta aiheen uudelleenmuotoilua tämän otsakkeen alla, jos on vain esittää lähteisiin perustuva määritelmä sille. Betonikerrostaloista muodostuva asuinalue ei ole pelkästään suomalainen ilmiö, mutta on eria asia kääntyykö se suoraan lähiöksi, vaikka lehdistössä niistä lähiöinä puhuttaisiinkin. Esim. Ranskassa on Banlieue. --Olimar 25. huhtikuuta 2016 kello 23.29 (EEST)

Tässä Teemu Keppaisen kaupunkisosiologian artikkelissa lähiön käännös on "Suburban housing estate" (perustuen Stjernbergiin) pdf. Nähdäkseni lähdeaineiston perusteella lähiö on suomalainen käsite, ja senkaltaisia asuinalueita, joihin sillä viitataan, on kyllä kansainvälisiä vastineita, mutta niihin viitataan "lähiöinä" epäjohdonmukaisesti ja sen takia, että ne muistuttavat suomalaisia lähiöitä. Niille olisi varmasti parempiakin termejä.--Olimar 26. huhtikuuta 2016 kello 10.21 (EEST)

MOT Kielitoimiston sanakirja: lähiö taajaman osa, jolla on oma liikekeskuksensa tärkeimpine palveluineen, asumalähiö.

MOT Gummerus Uusi suomen kielen sanakirja lähiö kaupungin asukasluvultaan pienehkö alue, joka muodostaa palveluiden ja viheralueiden osalta verraten itsenäisen kokonaisuuden

Kumpikaan näistä sanakirjamääritelmistä tarjoaa yleismääritelmän, joka ei millään tavalla rajaa lähiöitä vai suomalaiseksi ilmiöksi, mitä se ei tietysti olekaan kun puhutaan määritelmien mukaisista asuinalueista palveluineen. Tämä on hyvin yleismaailmallinen ilmiö. Paras ratkaisu on siirtää tämä sivu tai muuttaa sen nimeä käsittelemään suomalaisia lähiöitä ominaispiirteineen, ja yleissivu en:Housing estate tyyliin. --SM 26. huhtikuuta 2016 kello 18.22 (EEST)

Artikkelissa lähteinä käytetyissä tutkimuksissa lähiön sanakirjamääritelmiä on pidetty suppeina ja mm. huomioitu, että kaikissa lähiössä ei ole liikekeskustaa tärkeimpine palveluineen. Toisaalta esim. Gummeruksen määritelmään kuuluisivat myös pientaloalueet, joita ei tutkimusten mukaan yleensä pidetä lähiöinä.--Olimar 26. huhtikuuta 2016 kello 19.40 (EEST)

Lisäsin nyt artikkeliin mallineen Korjattava/Suomi. Tämä ongelma vallitsee riippumatta siitä kummin päin tuon asian kääntää. --SM 27. huhtikuuta 2016 kello 12.13 (EEST)

Jos Suomi-keskeisyys lähiö-käsitteen käsittelyssä on ongelma, toivoisin tarkempaa erittelyä siitä, mitä artikkelilta toivotaan. Se että vain sanoo lähiöitä olevan muuallakin sen tarkemmin määrittelemättä mikä lähiö oikeastaan on, kuulostaa enenmmän mutuilulta kuin lähteisiin perustuvalta tiedolta. Vähintään olisi hyvä esittää lähteitä, joissa lähiö määritellään yleisemmin (muitakin kuin sanakirjoja, joiden sanaselitykset on todettu tutkimuskirjallisuudessa puutteellisiksi.) En poista kuitenkaan korjausmallinetta vaan odotan ensin parempia perusteluita.--Olimar 27. huhtikuuta 2016 kello 16.22 (EEST)

Ei Wikipedia voi kokonaan ohittaa sanakirjamääritelmiä. Wikipediamainen lähestymistapa on niiden lisäksi esitellä tutkimuskirjallisuudessa esitetyt puutteet niille määritelmille. Lähtökohta, missä käsite lähiö määritellään yksinomaan määritelmältään suomalaiseksi lähiöksi, ei edusta neutraalia näkökulmaa. Tämä ongelma voidaan ratkaista muuttamalla artikkelin otsikko. Yleisemmällä tasolla lähiöistä kertova sivu voidaan toki otsikoida muullakin nimellä kuin lähiöksi, mikäli tämä rajaus on ongelmallinen.--SM 27. huhtikuuta 2016 kello 22.48 (EEST)

Mikä olisi yleisemmän tason lähiö-artikkelin määritelmä? Mitkä olisivat sen interwikilinkit? Mikä tekee ulkomaisesta asuinalueesta lähiön? Itse suosisin tiukempia rajauksia kansallisten poikkeavuuksien ja ominaispiirteiden takia. Jos mennään yleistämään liikaa, niin ei olekaan enää mitään määritelmää.--Olimar 28. huhtikuuta 2016 kello 00.05 (EEST)

Sen verran artikkelin painotusta voisi muuttaa, että lisättäisiin kuvitusta ja esimerkkejä lähiöistä myös muualta kuin pääkaupunkiseudulta. Joka tapauksessa tässä kannattaa käsitellä ilmiötä vain Suomen näkökulmasta. Toimisiko sellainen ratkaisu, että laitetaan yläreunaan {{tämä artikkeli|käsittelee Suomen lähiöitä. Muiden maiden vastaavia alueita on [[?|täsmennyssivulla]].}}? Sitten pitäisi löytää sopiva yleiskäsite, jolla voidaan kutsua muiden maiden lähiöitä vastaavia asuinalueita. Banlieue-artikkeli on jo aloitettu, samoin Miljoonaohjelma ja ABC-kaupunki, mutta onko vielä muita käsitteitä lisättäväksi täsmennyssivulle. --Raksa123 (keskustelu) 28. huhtikuuta 2016 kello 00.36 (EEST)

Täsmennyssivuasiaa voisi miettiä ja miten sen nimeäisi – kävisikö esim. lähiö (täsmennyssivu)? Tein alle listan, jota voi täydentää. Vinouma pk-seudun puoleen on kyllä seikka, josta pyrin pääsemään eroon jahka löydän aikaa ja inspistä tämän jatkokehittämiselle. Aluerakentamisesta pitäisi kirjoittaa lisää, ja ainakin sen yhteydessä tulisi helposti pk-seudun ulkopuolisia esimerkkejä. Lähteistä ainakin Hankosen kirjasta löytyy esimerkkejä myös muista kaupungeista. Olen yrittänyt etsiä Finnasta edustavia historiallisia kuvia muistakin lähiöistä, mutta ainoastaan Helsingin kaupunginmuseo on jaellut kuvia Wikipedia-sopivilla lisensseillä :/. Hyviä esimerkkilähiöitä olisi esim. Turusta Patterihaka / Varissuo / Runosmäki, Tampereelta Hervanta / Peltolammi ja Jyväskylästä Kortepohja (varsinkin Kortepohjasta olen metsästänyt kuvia).--Olimar 28. huhtikuuta 2016 kello 01.26 (EEST)

Edelleen: Liikutaan aika lailla rajoilla, että lipsahtaa uuden tutkimuksen tai hatusta vedettyjen omien johtopäätösen puolelle, jos tehdään rajaus että käsite lähiö merkitsisi ainoastaan suomalaisia lähiöitä, ja ulkomaiden vastaavanlaiset asuinalueet olisivat vain "lähiöitä muistuttavia/vastaavia". On aivan luonnollista, että eri maissa puhutaan eri kieliä, joten niissä on vastaavanlaisille asuinalueille omankieliset nimityksensä kuten myös se, että eri maissa niissä on omia erityispiirteitään. --SM 28. huhtikuuta 2016 kello 21.33 (EEST)

Vieraskielisten käsitteiden sisältö poikkeaa toisistaan eikä suoraa vastaavuutta löydy, joten on harhaanjohtavaa sekoittaa niitä toisiinsa. Toisekseen artikkelissa ei väitetä, että lähiö merkitsisi ainoastaan suomalaista asuinaluetta, mutta aihealueen perustutkimuksessa se määritellään Suomen kontekstissa ja siten se on myös artikkelissa esitetty. Kyllähän lähiö-käsitettä käytetään yleisesti esim. lehdistössä viittamaan tietynlaisiin, yleensä ongelmallisiin kerrostaloalueisiin muissa maissa (oma havainto). Siitä johtopäätösten tekeminen ei kuitenkaan kuulu Wikipediaan. Sinänsä olisin valmis myös siirtämään tämän artikkelin esim. "Lähiöt Suomessa" -nimelle, mutta haluaisin myös nähdä miltä lähiön määritelmä kansainvälisessä kontekstissa sitten näyttäisi luotettavien lähteiden pohjalta.--Olimar 28. huhtikuuta 2016 kello 21.56 (EEST)

Onko tähän kellään muulla mielipidettä? Raksa123 ehdotti jonkinlaisen täsmennyssivun tekemistä, SM nykyisen sisällön siirtämistä toiselle nimelle ja nojautumista määritelmässä sanakirjojen virkkeisiin. Konsensusta ei ainakaan vielä ole syntynyt. Toimituksellisesti helppo ratkaisu olisi tietenkin siirtää artikkeli toiselle nimelle, silloin mitään ei ainakaan menisi väärin, mutta lähiö-sanan määritelmää se ei vielä ratkaisisi.--Olimar 29. toukokuuta 2016 kello 00.07 (EEST)

Olisikohan käyttäjillä Käyttäjä:Risukarhi ja Käyttäjä:Urjanhai sanottavaa tästä? --Raksa123 (keskustelu) 29. toukokuuta 2016 kello 22.58 (EEST)

Ainakin sen verran, että en näe tätä mielipidekysymyksenä vaan kirjallisuus- ja lähdekysymyksenä. Mutta kun en ole ehtinyt kirjallisuutta ja lähteitä tutkia sen enemmän kuin mitä joskus ammoin aloitin, niin en osaa oikeastaan lisätä mitään siihen mitä on aiemmin tuotu esiin. Jos sanotaan, että on uutta tutkimusta rajoittaa lähiö tarkoittamaan vain Suomea, niin yhtä hyvin voidaan sanoa, että on uutta tutkimusta ulottaa se Suomen ulkopuolelle. Kumpikin näkökanta saattaisi vaatia lisälähteitä tuekseen ja hyvin luultavasti näitä lisälähteitä myös on. Jos ajatellaan kansainvälisesti, niin lähiöt Suomessa ovat osa laajempaa kansainvälistä ilmiötä, ja toisaalta ratkaisee se kielenkäyttö laadukkaissa suomenkielisissä lähteissä, so. toisaalta uutiset ja muut aiheen kannalta yleiset lähteet, toisaalta tieellinen kielenkäyttö esim. alan oppimateriaaleissa ja niissä käytetyt käsitteet. Uskon että näistä löytyy lähteitä, joita ei vielä ole käytetty, mutta en osaa ennustaa, mikä on lopputulos. --Urjanhai (keskustelu) 30. toukokuuta 2016 kello 00.27 (EEST)

Lista lähiötä muistuttavista/vastaavista kansainvälisistä asuinalueista

• Banlieue (Ranska)
• ABC-kaupunki & Miljoonaohjelma (Ruotsi)
• Esikaupunki (tähän voisi tehdä alaluvun, jossa käsiteltäisiin amerikkalaista suburbia)
• Neighborhood unit
• en:Microdistrict
• en:Housing estate

Linkkejä

Kopioin äsken artikkelin loppuun pari linkkiä artikkelista "Luettelo Suomen lähiöistä". Ne ehkä sopivat huonosti aiheesta muualla -osioon, vaikka voivat tarjotakin lisätietoa. Luultavasti ne sopisivat paremmin lähteisiin. Sinne ne saisi, jos artikkelia täydentäisi niiden avulla. S taas luultavasti onnistuisi hyvinkin, koska niissä luultavasti on hyvin artikkeliin sopivaa ja sitä ehkä hyvin täydentävää tietoa.--Urjanhai (keskustelu) 22. maaliskuuta 2013 kello 13.54 (EET)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Kirjoitin Lähiö-artikkelia uusiksi Suomi-näkökulmasta, koska käsite on lähtökohtaisesti Suomen historiaan liittyvä. Artikkelin iw-linkit eivät oikeastaan käsittele lähiötä, vaan jotain sitä muistuttavaa osaa kaupungista; enkkuversio käsittelee Perryn neighbourhood unit -käsitettä, joka vaikutti myös Meurmanin lähiöaatteeseen. Siitä voisi tehdä oman artikkelin. Eniten kaipaisin palautetta artikkelin sisällöstä: missä kohdissa on epäselvää tai epäjohdonmukaista, mistä pitäisi kertoa tarkemmin ja mitä jättää kertomatta? Aihe liittyy olennaisesti Suomen rakennemuutokseen 1960-luvulla, josta olisi tietysti mukava olla kattava artikkeli taustaksi.--Olimar 21. lokakuuta 2015 kello 19.25 (EEST)

Erittäin kiinnostava ja hedelmällinen aihe, jossa runsaat lähteet antavat hyvät edellytykset kehittää artikkelia. Ensimmäinen huomio: kun johdannossa ensimmäisen kerran mainitaan lähiöaate, niin se olisi hyvä parilla sanalla määritelmänomaisesti avata jo siinä, niin että johdanto toimii myös itsenäisesti abstraktin tapaan. --Urjanhai (keskustelu) 21. lokakuuta 2015 kello 20.59 (EEST)

Määrittelyä voisi tsekata useammastakin yleisesityksestä (kaivelin niitä joskus, mutta en muista enää tarkasti). Joku lähde (voi hyvin olla juuri tuokin, jota on käytetty) korosti juuri tuota kahtalaisuutta lähiöperiaate ja samalla sen käytännön toteutuma, joka tuossa kyllä nyt käykin ilmi. Ja jos tähdätään ha- tai sa-tasolle niin joudutaan varmaan katsomaan kaikki kotimaiset tärkeimmät yleisesitykset ja tiivistämään niistä keskeisimpiä näkökulmia. (Sehän on hedelmällinen tilanne kun on useita väitöskirja tai postdoc-tason monografioita.) --Urjanhai (keskustelu) 21. lokakuuta 2015 kello 21.06 (EEST)

Artikkeli on nyt kirjoitettu niin että se näyttäisi kertovan termistä lähiö eri merkityksineen ja käännöksineen, eikä suoraan jostain yhdestä tietystä asiasta kuten tietosanakirja-artikkeli yleensä. Onko tämä ollut tarkoituksena? Aivan alun määritelmälause "Lähiö tarkoittaa arkisessa kielenkäytössä" – onko sana tosiaan arkikieltä? Kielitoimiston sanakirja ei mainitse sitä arkikieliseksi. Minusta artikkelin pitäisi alkaa sanoilla "Lähiö on" ja sitten annetaan lähiön määritelmä eikä sanan sanakirjamainen merkitys. --Savir (keskustelu) 21. lokakuuta 2015 kello 21.09 (EEST)

Tarkoituksena on siis eritellä sitä, että lähiöperiaatteen mukaisesti toteutetut alueet eivät toteuta lähiöperiaatteiden ihanteita/tavotteita. Ongelma on myös se, että lähiötä ei ole määritelty missään kovin tarkasti, vaan käsitteellä viitataan varsin kirjavaan kattaukseen eri vuosikymmeninä sodan jälkeen toteutettuja asuinalueita, joita on suunniteltu alkujaan lähiöperiaatteen mukaisesti. Jos käsitteellä on eri merkityksiä, ne pitää avata. Kielitoimiston sanakirjan määritelmä on suppea, ja lähteissä käsitettä laajennetaan "yleiskielen" kautta (Hurme s. 7-8). Arkisesti lähiöllä viitataan kaupunkirakenteesta erillään olevaan kerrostalovaltaiseen asuinalueeseen. Asia on vähän monimutkainen, ja siksi toin artikkelin vertaisarviointiin. Voi olla perusteltu ratkaisu tehdä erillinen artikkeli lähiöstä suunnitteluperiaatteena, referoida sitä tässä lyhyemmin ja keskittyä enemmän käytännön toteutuksiin (vaikkakin ne kulkevat käsi kädessä).--Olimar 21. lokakuuta 2015 kello 21.36 (EEST)

Luulen että joku noista lähteistä avasi tätä vähän terävämmin. Tämä on oikeastaan ihan sama kuin tekisi aiheesta seminaariesitelmää (en tiedä, teetkö jopa samalla): kaikki kirjat on tsekattava. Katsoitko esim. Hankosen määritelmää? (En yhtään enää muista mitä oli sanottu missäkin.) Itse näen sen perusteella, mitä noista muistan, että varsinainen artikkelin aihe on tämä lähiöperiaatteen konkreettinen ilmentymä, jota kuitenkaan ei voi oikein käsitellä tästä periaatteesta erilläänkään, koska se toisaalta on syntynyt tuloksena siitä ja toissalta väliintulevista tekijöistä totetumisprosessin kestäessä. (Tämä analyysi ei ole omani, vaan jostain lähteestä, ehkä Hanbkonen tai sitten joku muu.) --Urjanhai (keskustelu) 21. lokakuuta 2015 kello 22.04 (EEST)

Kun joskus itse kaivelin lähteistä noita lähiön käsitteen merkityksiä, niin se mitä tarkoitetaan tulee tuossa ehkä vähän takkuisesti ilmi, ja siksi ehkä tuota määritelmää voisi kaivella useammastakin lähteestä. Joku lähde muistaakseni tiivisti tuon jotenkin vähän selvemmin, olisiko nyt ollut muistinvaraisesti pähkäilytynä jotenkin niin, että se oli tuon lähiöperiaatteen tuloksena muotoutunut konkreettinen lopputulos suomessa. Mutta tässä tietysti ei pidä luottaa vain yhteen lähteeseen vaan tehdä kuin seminaariesitelmässä: kaivaa eri lähteiden määritelmät ja katsoa onko niillä eroa ja sitten tiivistää se tämän pohjalta johdantoon. Tuossa on ehkä operationalisoitu tuo konkretia vähän liian popylääristi "arkikielisyydeksi", kun kysymys on pikemminkin konkreettisesta toteutuneesta ilmentymästä. (Kun nyt vaan muistaisin, mikä noista lähteist se oli.)--Urjanhai (keskustelu) 21. lokakuuta 2015 kello 21.56 (EEST)

Sekä Hankosen että Hurmeen tutkimuksissa tuo tuodaan esille (siksi artikkelissa on eriteltynä "lähiöperiaate" ja "lähiö arkisesti"). Muotoilut "arkisesti" ja "yleiskielessä" ovat tutkimusten antamia (ja niitä toistaa mm. ympäristöministeriön julkaisut).--Olimar 21. lokakuuta 2015 kello 22.37 (EEST)

No, siinä on sitten vain asia ilmaistu tuolla tavoin, mutta noin ulkomuistista lainaten ymmmärsin, että ajatus niissäkin joka tapauksessa olisi ollut likimain tuon suuntainen, minkä esitin, pitäisi varmaan tarkistaa, koska voin muistaaa epätarkastikin.--Urjanhai (keskustelu) 21. lokakuuta 2015 kello 23.24 (EEST)

Mutta ajatushan tuossa varmaan kumminkin on, että puhutaan ikään kuin puhetavasta yhteiskunnassa vaikuttavana ilmiönä (so. diskurssi) pikemminkin kuin sanakirjamerkityksenä. (Jos nyt siis edellen muistan likimainkaan oikein, miten nuo ymmärsin).--Urjanhai (keskustelu) 21. lokakuuta 2015 kello 23.27 (EEST)

Lähiö-artikkelin esimerkit koskevat pääasiassa Helsinkiä, joten siihen voisi lisätä enemmän tekstiä muidenkin kaupunkien lähiörakentamisesta. Luettelo Suomen lähiöistä kaipaisi sekin jatkokehittämistä. Nykyinen pitkä lähiöluettelo perustuu artikkelissa mainittuun lähteeseen ja sen lisäksi lopussa on hajamainintoja. Johdannon voisi ehkä poistaa ja viitata vain lähiö-artikkeliin, jossa selitetään käsitettä tarkemmin. --Raksa123 (keskustelu) 24. lokakuuta 2015 kello 02.05 (EEST)

Aloin kehittää luetteloa alasivullani, mutta aloin pohtia, onko luettelo mielekäs, sillä päälähteenä käytetyn kyselytutkimukset tulokset ovat jossain määrin puuttellisia (ja mm. Westend on luokiteltu lähiöksi) - kuten asian ilmaisit luettelon keskustelusivulla. Toisaalta näkisin, että tällaiselle luettelolle on tarvetta, sillä vaikka se olisikin epätäydellinen, siitä saa nopeasti kuvan lähiörakentamisen painopisteistä ja levinneisyydestä. Turusta voisi tehdä kenties oman luettelon, koska siihen olisi päälähde ja kokonaisuudesta tulisi kaiken kattava.--Olimar 25. lokakuuta 2015 kello 12.53 (EET)

Lähiö-käsitteestä oma artikkeli

Tällä keskustelusivulla käytyyn keskusteluun viitaten ehdotan ratkaisuksi sitä, että luomme lähiö-käsitteestä oman artikkelin (luonnos alasivullani), ja siirrämme tämän artikkelin nimelle lähiöt Suomessa. Löysin pari lähdettä, joissa lähiötä käsitellään laajemmassa kontekstissa kuin sodanjälkeinen asuntorakentaminen Suomessa. Vaikka luonnostelemalleni artikkelille ei sillekään voine löytää kunnollista interwikiä, niin ainakin siinä puhutaan käsitteestä niin, että sillä voidaan viitata muihinkin, pääasiassa eurooppalaisiin asuinalueisiin, ja esitellään samankaltaiset termit muista kulttuureista. Etymologia tästä artikkelista pitäisi ainakin käsitellä myös tuossa käsite-artikkelissa.@SM:, @Risukarhi:, @Raksa123:, @Urjanhai:.--Olimar 16. marraskuuta 2016 kello 17.49 (EET)

Sopii. Hyvää työtä. --Raksa123 (keskustelu) 17. marraskuuta 2016 kello 12.58 (EET)

Joo, sen kun teet mainitut siirrot. Tämä artikkeli on jo paisunut niin laajaksi historiikiksi suomalaisesta lähiörakentamisesta, että tuo käsitteen tiiviimpi ja ei-niin-suomikeskeinen määrittely palvelee paljon paremmin lukijoita nimellä Lähiö. Interwikien jääminen pois on harmillista, mutta tuo muutos olisi joka tapauksessa askel parempaan suuntaan. Itse en ole tosin mieltänyt "lähiötä" ihan yhtä negatiivisesti värittyneeksi sanaksi kuin "slummi" tai "getto", mutta jos lähteissä niin sanotaan, niin kaipa sen voi artikkeliin kirjoittaa. Ja onhan se totta, että sanalla on usein ainakin jonkinlainen kielteinen sävy. --Risukarhi (keskustelu) 17. marraskuuta 2016 kello 15.20 (EET)

Sitä voisi hieman pehmentää, sillä lopulta se on vain yhden tutkijan esitys aiheesta, vaikka toki lähiölle annettu symbolinen merkitys muuta kaupunkirakennetta alempiarvoisena asuinalueena on muissakin lähteissä huomioitu. Toisaalta käsitettä voidaan myös käyttää positiivisesti omimalla se: esim. Ylellä on paraikaa menossa lähiöproggis [1]. Tuntuu myös, että ulkomaisiin vastineisiin viitatessa lähiö on negatiivisempi ilmaus kuin kotimaisiin viitatessa.--Olimar 17. marraskuuta 2016 kello 15.36 (EET)

Sanoisin ihan näin mutulla, että sanojen "slummi" ja "getto" negatiivinen sävy viittaa nimen omaan sosiaalisiin ongelmiin, rikollisuuteen ja köyhyyteen, kun taas sanan "lähiö" keskeisin negatiivinen assosiaatio liittyy yleensä ankeaan arkkitehtuuriin ja kaupunkisuunnitteluun ja vasta toissijaisesti kielteisiin sosiaalisiin ilmiöihin. Lähiöiksi voidaan kutsua myös keskiluokkaisia asuinalueita, mutta slummit taitavat olla järjestään työväenluokkaisia ja köyhälistön asuttamia. --Risukarhi (keskustelu) 17. marraskuuta 2016 kello 15.57 (EET)

Onhan se totta, että kritiikki arkkitehtuuria ja kaupunkisuunnittelua kohtaan on lähiöön olennaisesti liittyvä seikka (tosin nykyaikainen kritiikki kohdistuu juuri elementtitalolähiöihin, ei niinkään kotoisiin 50-luvun lähiöihin [pl. ehkä Patterinhaka Turussa]). Eikä Suomessa ole oikeita slummeja. Sanat rinnastuvat lähinnä sillä tasolla, kun puhutaan kaupungin hyljeksityistä asuinalueista. Kielitoimiston sanakirjan määritelmä slummille on tosin hieman omituinen: "2: asumisen viihtyisyyden kannalta liian tiheään rakennettu lähiö." Keskiluokkaisista lähiöistä ei välttämättä haluta puhua lähiöinä, vaikka ne historiansa ja kaupunkirakenteensa puolesta niitä olisivat, eli toki lähiö on monitahoisempi termi.--Olimar 17. marraskuuta 2016 kello 19.03 (EET)

Nyt pitäisi vielä alkuun muutoin kuin tämä-artikkeli -mallineen avulla saada jotenkin likki erotettuun artikkeliin lähiö.--Urjanhai (keskustelu) 20. marraskuuta 2016 kello 19.29 (EET)

Muotoillin niin, että pystyi linkittämään. Tuota saa muotoilla paremminkin.--Urjanhai (keskustelu) 20. marraskuuta 2016 kello 19.56 (EET)

Lähde

Lähiön määrittelystä on uusimmassa Positio-lehdessä (4/2016) Mats Stjernbergin artikkeli, jossa oli tunnistettu paikkatietopohjaisesti 1960-70-luvun lähiöt ja esitettiin myös vähän määritelmää. Lehti on myös netissä mutta uusin lehti ([2]) ei näkynyt vielä päivittyneen, päivittyy varmaan pian.--Urjanhai (keskustelu) 14. joulukuuta 2016 kello 12.51 (EET)

Samalta tekijältä näkyikin jo olevan artikkelissa yksi esitysgrafiikka ja yksi kirjoitus linkitettynä. Tämä voi ehkä täydentää niitä.--Urjanhai (keskustelu) 14. joulukuuta 2016 kello 12.54 (EET)

Lähiökäsitteen suomalaisuudesta + lähteitä

Haastattelu jossa luetellaan hiukan lähdekirjallisuutta: [3].--Urjanhai (keskustelu) 26. huhtikuuta 2018 kello 21.56 (EEST)

Suomen lähiöistä uusi väitöskirjatutkimus englanniksi: [4]. Tutkimuksessa käytetään lähiöistä englanniksi nimitystä "Suburban housing estates". (Tekijä sama, jolta oli artikkeleita linkitettynä ylemmäs.) --Urjanhai (keskustelu) 16. kesäkuuta 2019 kello 14.29 (EEST)