Keskustelu:Suomen kielilaki

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Kun korjaatte, niin pyrkikää mieluiten selkeyttävään tekstiin kuin tarkentavaan. Lakiteksti itsessään on linkitetty. --Frank 29. heinäkuuta 2006 kello 11.41 (UTC)

Koska eräs muokkaaja ei tämän lain kohdalla suostu tähän, en tee enää lakiartikkeleita. Tehkööt muut. Aikaisempien lakiartikkeleiden kohdalla ei ole tämmöistä näyttänyt olleen. --Frank 14. elokuuta 2006 kello 15.53 (UTC)
En usko että Suomi on ainoa maa maailmasta jolla on kielilaki. Nimen vaihto tai korjaus yleismaailmallisemmaksi kiitos. --Agony (403) 29. heinäkuuta 2006 kello 11.49 (UTC)
Ei ole muistakaan laeista kertovissa artikkeleissa muiden maiden näkökulmaa tai vaikka otsikkoja tyyliin Suomen arvopaperimarkkinalaki. Luokka artikkelilla on Suomen laki. Eikö riitä? --Frank 29. heinäkuuta 2006 kello 11.51 (UTC)
Ah, en arvannut että tämä on näköjään enemmän sääntö kuin poikkeus... Viritin keskustelun Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)#Lait, rikokset ja suomikeskeisyys, jatketaan siellä. --Agony (403) 29. heinäkuuta 2006 kello 12.03 (UTC)

Kansalaiskeskustelu[muokkaa wikitekstiä]

Poistin viittauksen valtionhallinnon Otakantaa-sivuihin. Siellä ei ole ollut aiheena kielilakia. Turha on mainita erikseen ettei ole ollut. Asiaan liittyvä informaatio Yleisön kanta -otsikon alle, kiitos. --Frank 8. elokuuta 2006 kello 06.50 (UTC)

Koko Otakantaa-sivusto on avattukin vasta kielilain hyväksymisen jälkeen. --Frank 30. joulukuuta 2008 kello 06.35 (EET)

Lähteettömät tiedot[muokkaa wikitekstiä]

Ei ole lähdettä tiedolle, että suurin osa kielilakikomitean jäsenistä oli ruotsinkielisiä. Voidaan ottaa mukaan jos on lähde. Oikeusministeriön tiedotteen mukaan komitea oli laajapohjainen. Joten OM:ia uskotaan toistaiseksi. --Frank 8. elokuuta 2006 kello 06.55 (UTC)


Tottakai kielilakikomitean kokoonpano on monessakin paikassa lueteltu. Frank ei vain halua lähteitä löytää, koska ei halua faktoja Wikipediaan.
Jäsenet: Aula, Maria Kaisa - Eriksson, Lars - Krohn, Irina - Hallberg, Pekka - Lax, Henrik - Lehtimäki, Jouni - Liljeström, Marita - Mickwitz, Erik - Niemivuo, Matti - Nuolijärvi, Pirkko - Rahkonen, Susanna - Sarjala, Jukka
Pysyvät asiantuntijat: Granfelt, Nanny - Reuter, Mikael - Tyynilä, Markku - Wikberg, Kristina - Sten Palmgren - Eero J. Aarnio - Paulina Tallroth - Kristina Beijar
Lisäsin seuraavan kohdan mutta nyt se on poistettu: "Otakantaa.fi oli vuonna 2000 avattu valtionhallinnon kansalaisfoorumi Internetissä, jossa kansalaiset voivat kommentoida hallinnossa käynnistyviä tai käynnissä olevia hankkeita ja lainsäädäntöuudistuksia. Kielilaki tuotiin aiheena tälle foorumille, vasta kun laki oli viety eduskunnassa läpi ja laki oli tullut voimaan."
http://www.otakantaa.fi/sivu.cfm?idcode=Lis%C3%A4tietoa
Edellinen on siis puhdas fakta, mutta Wikipedian ylläpitäjät eivät siedä faktoja. Seuraava teksti on valhe: "- - tiedotti toiminnastaan avoimesti julkisen keskustelun herättämiseksi." Wikipedia valehtelee. - defacto 8. elokuuta 2006 kello 13.22 (UTC)
Wikipedian ylläpitäjät eivät ole muokanneet tätä artikkeli ainakaan vielä. Jotta tiedot olisivat tarkistettavissa, niille pitää löytyä lähde. Lisäksi lakien valmistelun oma kommentointi ja vihjailu ei kuulu tietosanakirjaan, mutta esimerkiksi tiedotusvälineiden tai poliitikkojen kannat voivat kuulua. --Harriv 8. elokuuta 2006 kello 13.34 (UTC)
Sinulla on tarkkaa tietoa noiden henkilöiden äidinkielestä, jotta voit sanoa suurimman osan olleen ruotsinkielisiä? Puhtaasti nimien antaman intuition perusteella näyttäisi olevan melko fifty-sixty-jako. --ML 8. elokuuta 2006 kello 13.37 (UTC)
Koska OM:n edustaja kertoi 6.8.2006 HS:ssä että komitea oli laajapohjainen, on ehkä tiettyjen piirien syytä hankkia todisteita että se ei ollut.
Otakantaan sivuilla ei ole mainittu kielilakia missään otsikossa. Tiedän, että kielisoturiasiaa on ihan joka ketjussa. Mutta miksi se pitäisi laskea mukaan? "Tiedotti toiminnastaan avoimesti julkisen keskustelun herättämiseksi" on peräisin OM:n mainitusta vastineesta. Jos sinulla on todisteita että OM valehtelee, ole hyvä ja esitä todisteet. Asiasta uutisoitiin mediassa avoimesti. Esimerkiksi HS:n arkistosta v. 2002 löydät uutisen. --Frank 8. elokuuta 2006 kello 16.36 (UTC)

Nyt tuonne on ilmestynyt lista Suomalaisuuden liiton kuulluista asiantuntijoista lain valmistelussa. Miksi tämä tieto on relevanttia ja mikä on lähde? --Harriv 10. elokuuta 2006 kello 18.09 (UTC)

Ulkomaalaiset[muokkaa wikitekstiä]

Miten kielilaki koskee ulkomaalaisia, on nyt oman otsikon alla. Siirsin sinne toisten maininnat. --Frank 8. elokuuta 2006 kello 17.05 (UTC)

Poistin yksittäistapauksen erivapaudesta. Suomessa on kymmeniä ulkomaisia tutkijoita koko ajan. En usko että he kaikki osaavat suomea ja ruotsia. Miten se on mahdollista jos heille ei ole myönnetty erivapautta? --Frank 9. elokuuta 2006 kello 05.04 (UTC)

Yliopistojen kielitaitovaatimuksista säädetään erikseen yliopistolaissa. Erivapauksia ei ole Valtioneuvoston viikko -julkaisun mukaan myönnetty vuosina 2004, 2005 tai 2006. VTT:n tutkijanvirkojen pätevyysvaatimukseksi on puolestaan säädetty "sellainen taito ja kyky, jota viran tai toimen hoitaminen edellyttää". Koska tällaisiin virkoihin ei kuulu julkisen vallan käyttöä eikä pätevyysvaatimuksena ole ylempi korkeakoulututkinto, myöskään kielitaitolain mukaiset pätevyysvaatimukset eivät kuulu aiheeseen. En ole tarkistanut asiaa, mutta uskoisin, että sama koskee myös muiden valtiollisten tutkimuslaitosten rivitutkijoita.
Haku valtioneuvoston sivuilta hakusanoilla "erivapaus" tai "erivapauden" palauttaa vain Ulkoministeriön ulkoasianneuvoksien erivapauspäätöksiä, jotka eivät ole kielilakiin liittyviä. Viimeisin myönnetty erivapaus on todellakin myönnetty professori Vainshteinille. (Nimi muuten on translitteroitu päätöksessä todella oudosti.) Tavoitteenani ei ollut aloittaa muokkauksellani kielitaistelua tässä artikkelissa, mutta nähdäkseni muokkauksesi eivät edusta NPOV:ta. On tosiasia, että Ahvenanmaan itsehallintolaki ei velvoita maakunnan maakunnallisia tai kunnallisia viranomaisia käyttämään suomea missään asiassa. Tämän voit helposti tarkistaa laista itsestään. On myös yleisesti tunnettua, että maakunnassa ei tosiasiallisesti saa suomenkielistä perusopetusta tai kunnallisia palveluja.
Artikkelin henki ennen muokkauksiani oli selkeästi myönteinen. Kannatan maamme kaksikielisyyttä, mutta sitä ei saa tukea valehtelulla. Vastustan Asterix*:n yrityksiä muokata Pakkoruotsi-artikkelia hävyttömän propagandistiseksi, mutten aio antaa sinunkaan poistaa sivulta propagandaasi.--M. Porcius Cato 11. elokuuta 2006 kello 07.13 (UTC)
Mitä ihmeen propandaa tarkoitat? Pitääkö minun mainita nimeltä joka ainoa professori ja tutkija jotka eivät osaa suomea eivätkä ruotsia kuin korkeintaan nimeksi? --Frank 11. elokuuta 2006 kello 11.56 (UTC)
Syy siihen, että yliopistoissa on henkilöstöä, jolla ei ole ruotsin tai suomen taitoa, on se, että näiden laitosten henkilöstön kielitaitovaatimuksista on säädetty erikseen yliopistolaissa (vrt. kielilain 3 § 3 mom kohta 1). Koska suurin osa ulkomaalaisista virkamiehistä työskentelee laitoksissa, joissa kielitaitoa ei lain mukaan vaadita, myöskään erivapauksia ei anneta. On propagandaa, jos artikkeli antaa kuvan, että erivapauksia olisi helppo saada. Viimeisin todennettu tapaus erivapauden myöntämisestä on vuodelta 2002. (Eri asia on, että mielestäni virkamiehiltä tulee vaatia kielitaitolain edellyttämää kielitaitoa.) --M. Porcius Cato 13. elokuuta 2006 kello 20.27 (UTC)

Suomalaisuuden liiton edustajat[muokkaa wikitekstiä]

Suomi24:llä oli väite ettei Suomalaisuuden liittoa oltu kuultu kielilakia käsiteltäessä. Sitten joku toi tuon listan sinne. Voi sen ottaa pois minun puolestani tai mieluummin siirtää tänne keskustelupuolelle jotta nimet löytyvät jos joku niitä kaipaa. Heikki Tala sanoi että väite pitää paikkansa. --Frank 11. elokuuta 2006 kello 05.43 (UTC)

Poistin siis listan.

Mutta kiinnostuneille tuossa tiedoksi. Paikkansapitävyydestä ei ole varmuutta. Ilmoitan jos saan varmaa tietoa. --Frank 11. elokuuta 2006 kello 10.39 (UTC)

Asiantuntijoina kuultiin seuraavia:

  • Aulikki Mentula
  • Risto Leikonen
  • Gunnar Jansson
  • Seppo Tiitinen
  • Ingmar Österblom
  • Lars Karlsson
  • Peter Lindbäck
  • Elisabeth Nauclér
  • Roger Nordlund
  • Michaela Slotte
  • Ann Sandelin
  • Mikael Pentikäinen
  • Jan Snellman
  • Håkan Gabrielsson
  • Pentti Huttunen *Suomalaisuuden Liitto*
  • Matti Ahdeoja *Suomalaisuuden Liitto*
  • Jussi Niinistö *Suomalaisuuden Liitto*
  • Erkki Pihkala *Suomalaisuuden Liitto*
  • Heimo Rytkönen *Suomalaisuuden Liitto*
  • Lars Grandlund
  • Nils Wirtanen
  • Holger Rotkirch
  • Jan-Erik Enestam
  • Seppo Kipinoinen
  • Timo Turkki
  • Olli Hintikka
  • Riitta-Maija Jouttimäki
  • Matti Kuusimäki
  • Christer Lundström
  • Aila Määttä
  • Reino Ruotsalainen
  • Minna Korhonen
  • Per-Olof Linsén
  • Gunnar Grönblom
  • Matti Halttunen
  • Gustav Björkstrand
  • Risto Ihamuotila
  • Kari Raivio
  • Raija Lehto
  • Ulla Liljeström
  • Gun Oker-Blom
  • Aulis Pitkälä
  • Heikki Harjula
  • Anna-Maija Ainola
  • Erik Allardt
  • Jan-Magnus Jansson
  • Antero Jyränki
  • Mona Sahlin (Ruotsi)
  • Mikael Blomberg
  • Stefan Sjöblom
  • Outi Suviranta

Häiriintyneet kielisoturit[muokkaa wikitekstiä]

Minun muistaakseni Folktingetin johtajan ominaisuudessa "häiriintyneistä puhui Erik Mickwitz eikä Lax. Tarkistettava. --Frank 11. elokuuta 2006 kello 12.02 (UTC)

Mickwitz on muistaaseni kommentoinut jotain tuon suuntaista yleisessä haastattelussa HS:ssä joskus, mutta ei käsittääksi tämän nimenomaisen asian yhteydessä. --Joonas (kerro) 11. elokuuta 2006 kello 12.08 (UTC)
Olet oikeassa, muistan tuon, mutta mainitun päivän Vasabladetin jutun voisi se kuuluisa "joku" tarkistaa. --Frank 11. elokuuta 2006 kello 12.22 (UTC)
Minä tarkastin ja käänsin lauseen itse henkilökohtaisesti kyseisen päivän Vasaladetin nettiversiota viereisessä välilehdessä auki pitäen. Voit toki tarkistaa, sillä käännöksessäni saattaa olla toki virhe. --M. Porcius Cato 13. elokuuta 2006 kello 20.22 (UTC)

Julkinen keskustelu[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa lukee Julkista kansalaiskeskustelua ei kielilakiesityksestä ei juuri käyty. Minusta hieman outo väite, käsittääkseni suurin osa lakien valmisteluista ei saa edes pientä mielenosoitusta aikaiseksi. Lisäksi ihmetyttää otakantaa.fi:n asema kieliväittelyissä, miksi siihen vedotaan aina. Kai sitä keskustelua voi valtion tekemisistä muuallakin käydä? --Harriv 11. elokuuta 2006 kello 12.05 (UTC)

Voi minun puolestani poistaa. --Frank 11. elokuuta 2006 kello 12.07 (UTC)

Suomen kielilaki[muokkaa wikitekstiä]

Johdonmukaisuuden vuoksi muutin myös muista laeista tehdyt artikkelit vastavaan muotoon. Mutta onko siinä järkeä, kun Luokka:Suomen laki aakkostaa sitten kaikki S-kirjaimen kohdalle. --Frank 11. elokuuta 2006 kello 18.16 (UTC)

Luokkien aakkostusta varten on olemassa erityinen notaatio, esim [[Luokka:Suomen laki|kielilaki]] aakkostaa K-kirjaimen kohdalle. --Harriv 13. elokuuta 2006 kello 21.20 (UTC)

Kaksikieliset kunnat[muokkaa wikitekstiä]

Frank on toistuvasti muokannut artikkelin väittämään, että kielilaki koskisi vain kaksikielisiä kuntia. Näin asia ei ole. Kielilain 3 § 1 mom: Tätä lakia sovelletaan tuomioistuimissa ja muissa valtion viranomaisissa, kunnallisissa viranomaisissa, itsenäisissä julkisoikeudellisissa laitoksissa sekä eduskunnan virastoissa ja tasavallan presidentin kansliassa (viranomainen), jollei erikseen toisin säädetä.

Nähädkseni tässä todetaan yksiselitteisesti, että kielilakia sovelletaan kaikissa kunnallisissa viranomaisissa. Eri asia on, että suurin osa kunnista on yksikielisiä, jolloin niissä sovelletaan yksikielisiä viranomaisia koskevia säännöksiä. --M. Porcius Cato 13. elokuuta 2006 kello 20.33 (UTC)

Lukekaa koko laki: 10 § Yksityishenkilön kielelliset oikeudet viranomaisissa

Valtion viranomaisessa ja kaksikielisessä kunnallisessa viranomaisessa jokaisella on oikeus käyttää suomea tai ruotsia. Viranomaisen on lisäksi järjestettävä asiassa kuultavalle mahdollisuus tulla kuulluksi omalla kielellään, suomeksi tai ruotsiksi.

Yksikielisessä kunnallisessa viranomaisessa käytetään kunnan kieltä, jollei viranomainen pyynnöstä toisin päätä tai jollei muualla laissa toisin säädetä. Jokaisella on kuitenkin oikeus käyttää omaa kieltään ja tulla kuulluksi omalla kielellään viranomaisen aloitteesta vireille tulevassa asiassa, joka välittömästi kohdistuu hänen tai hänen huollettavansa perusoikeuksiin tai joka koskee viranomaisen hänelle asettamaa velvoitetta.

Edellämainittuun perustuen muutan takaisin, selitys voi jäädä. Muutenkin Cato voisi tiivistää sanomaansa, OK? --Frank 13. elokuuta 2006 kello 21.29 (UTC)

Kielilaki koskee siis täysin yksiselitteisesti kaikkia kuntia. Eriasia on, että kielilaki takaa yksilöille erilaiset oikeudet yksi- ja kaksikielisissä kunnissa. Kirjoittamassani tekstissä tämä sanottiin selkeästi. Yritän tiivistää sanomaani. --M. Porcius Cato 14. elokuuta 2006 kello 06.58 (UTC)

Turhia kappaleita[muokkaa wikitekstiä]

Kielilain takaamat oikeudet ja Viranomaisten sisäiset kielisäännökset on supistettava, tai lähinnä olennaisimmat osat yhdistettävä alkupään selvitykseen kielilain ideasta. Ei ole tarkoituskaan että tässä tulkitaan koko laki pilkuntarkasti, vaan olennaisimmat kohdat tulevat selviksi niille jotkat hakevat tietoa. Lakiteksti on erikseen ja Wikipedia erikseen. --Frank 13. elokuuta 2006 kello 21.50 (UTC)

Mielestäni on aivan asiallista selittää kielilaki käsittelevässä artikkelissa, mitä laki käytännössä sisältää. Jos vertaat tätä artikkelia esimerkiksi en-Wikipedian oikeusaiheisiin artikkeleihin, ei noiden kappaleiden sisältö ole mitenkään kohtuuttoman laaja. Ne eivät ole suoraan kopioitua lakitekstiä vaan lyhennelmä siitä, mitä laki sisältää. Mielestäni ne ovat jopa tärkeämpiä kuin riitely kielilain syntyhistoriasta. Jos kielilain kuvaus typistetään siihen, että kerrotaan sen antavan yksilölle tiettyjä oikeuksia edes niitä kuvaamatta, ollaan yksipuolisia. Jopa pikkubändeistä kirjoitetaan tarkemmin. Lisäksi on huomattava, että laista puhuttaessa on oltava järjellisessä määrin tarkkoja. Se, että kielilaki antaa oikeuden käyttää molempia kieliä vain kaksikielisissä kunnissa, ei silti tarkoita, etteikö kielilaki koskisi myös yksikielisiä kuntia. Kielilaissa on näistäkin hyvin tarkat säädökset. Näkemyksesi laista on rajoittunut yksittäisen kansalaisen ajattelutapaan eikä huomioi lain sisäistä systematiikkaa, jonka olisi oltava oikeusaiheisten artikkeleiden perustana. --M. Porcius Cato 14. elokuuta 2006 kello 07.06 (UTC)
Turha on verrata en-wikiin tai pikkubändeihin. Suunnittelin kansalaisia kiinnostavista laeista lyhyitä selvityksiä mitä niillä tarkoitetaan ja mahdollisesti taustaa ja historiaa. Itse lait olisivat vain linkkeinä. Taisi jäädä tekemättä koska perusidean ei anneta toteutua. --Frank 14. elokuuta 2006 kello 15.52 (UTC)
Ehkä olisi järkevää kirjoittaa laeista kaksi artikkelia. Itse olen suunnitellut vastaavista laeista laajoja kommentaareja, joissa käsiteltäisiin alkuvaiheessa lain konkreettinen sisältö. Myöhemmin niihin lisättäisiin sovellusesimerkkejä ja selvitykset lain yhteiskunnallisista vaikutuksista sekä tarkoituksista. Esimerkkinä Puolustustilalaki ja Valmiuslaki, jotka ovat kirjoittamiani. (Valmiuslain ensimmäinen versio tuli tallennettua IP:nä.) Rikoslaista ja perustuslaista tulisi kirjoittaa lukukohtaiset artikkelit. Ehdotukseni ei kuitenkaan sulje pois lyhyttä selostusta. Tämän voisi jopa laittaa omaksi artikkelikseen, esimerkiksi Kielilaissa: "tämä artikkeli käsittelee kielilaki lyhyesti. Laajemman käsittelyn löydät artikkelista Kielilaki (laaja)." Mitä sanot? Wikipediassa on mielestäni tilaa antaa kaikkien kukkien kukkia. En-wikiä en pidä täysin kopioitavana, mutta lakitermistö on siellä oivallisesti esillä. Systematiikka on kuitenkin väärä, joten fi-wikissä on luotava oma käytäntönsä. --M. Porcius Cato 15. elokuuta 2006 kello 09.58 (UTC)
Ei näin. Kielilaista kirjoitetaan yksi artikkeli, jonka alussa on tiivistelmä aiheesta. Kielilain yksityiskohdista voi sitten tarvittaessa (jos artikkeli kasvaa liian suureksi) tehdä uusia ns. "pääartikkeleita". --Joonas (kerro) 15. elokuuta 2006 kello 10.02 (UTC)

Selkeyttämistä[muokkaa wikitekstiä]

Osa tiedoista on nyt viety Kielitaitolaki-artikkeliin, osa yhdistelty toiston vuoksi muihin kappaleisiin. On myös selkeytetty lakijargonia. Saa selkeyttää lisää. --Frank 14. elokuuta 2006 kello 16.33 (UTC)

Palautin osan poistamastasi "jargonista". Valitettavasti laista puhuttaessa on pakko käyttää asianmukaisia termejä. Erityisesti palautin sen erotuksen, että rikosjutuissa käytetään syytetyn, muissa yleisesti asianosaisten kieltä. Lisäksi palautin kappaleen viranomaisten sisäisestä kielestä. Mielestäni se on hyödyllinen, sillä se osoittaa, mihin saakka Suomen kaksikielisyys todellisuudessa ulottuu. Kansalaisille tarjotaan palvelut molemmilla kielillä, mutta käytännössä kielilaki säätää virkakoneiston pääkieleksi suomen. Ei ole asiatonta tai tautologiaa todeta, mitä laki sisältää. Kappale ei ole kuin muutaman kymmenen riviä, joten liian pitkäkään se ei ole. Jos on asiallista kertoilla täällä erilaisista pikkubändeistä ja tietokonepeleistä, miksi olisi sopimatonta kertoa, millä kielillä viranomaiset lain mukaan toimivat? Mielestäni tällaisen jättäminen pois olisi NPOV-käytännön rikkomista pahimmillaan. --M. Porcius Cato 15. elokuuta 2006 kello 10.26 (UTC)
Liian pitkä. Voit lisätä viittauksen lakipykälään jos haluat. Tai tee aliartikkeleita kuten Joonas ehdottaa. Tahdon että näistä tulee selkokielisiä. Lakiteksti itsessään ajaa sinun ajamasi tarkoituksen. --Frank 15. elokuuta 2006 kello 13.02 (UTC)
Tekemäsi korjaukset tuovat artikkeliin suorastaan virheitä. On selkeästi väärin väittää, että: "[j]okaisella on oikeus käyttää asiansa käsittelyssä joko suomea tai ruotsia." Tämä pitää paikkaansa vain tietyissä kaksikielisissä virastoissa ja kaikissa valtion virastoissa. Samoin väite, että tuoteselosteet on julkaistava molemmilla kielillä on virheellinen, sillä laki toteaa selvästi, että ne on julkaistava myyntikunnan kielellä tai kielillä. Pidän tällaista muuttelua vandalismina. On kyseenalaista, onko rikosasiat mainittava erikseen, mutta mielestäni tämä on tarpeellista. Rikosoikeuden perusperiaatteisiin kuuluu, että syytettyä suositaan. tämä näkyy siinä, että kielenä on rikosjutussa juuri vastaajan, ei yleisemmin asianosaisten kieli. --M. Porcius Cato 15. elokuuta 2006 kello 13.45 (UTC)
Viranomaisten sisäisisen kielen säätely on laissa erittäin tärkeässä asemassa, joten sen poistaminen jättää artikkelin torsoksi. Lisäksi on ruotsinkielisen näkökulman puolustamista, kun jätetään mainitsematta, että lakiesitykset tehdään pääasiassa suomeksi. Samaa mielipidettä edustavat myös muut poistosi. Kuntien sisäiset kielisäädökset on tehty sellaisiksi, ettei kaikkia hallintoasiakirjoja tarvitse kirjoittaa molemmilla kielillä edes kaksikielisissä kunnissa, jollei kunnanvaltuusto niin halua. Myöskään viranomaisten tiedottamisen ei tarvitse olla yhtä laajaa molemmilla kielillä. Ehdotuksesi siitä, että aiheesta pitäisi tehdä oma artikkelinsa, on huomion arvoinen, mutta suurinpiirtein tässä laajuudessa siitä on sopivaa kertoa yleisartikkelissakin. Palautan poistosi. --M. Porcius Cato 15. elokuuta 2006 kello 13.45 (UTC)

Tarpeetonta monimutkaistamista[muokkaa wikitekstiä]

Miksi pitää sanoa: Tuoteselosteet, käyttöohjeet ja muut vastaavat on julkaistava myyntikunnan kielellä tai kielillä. Tämä tarkoittaa, että valtakunnallisesti levitettävien tuotteiden selosteet sekä suomeksi että ruotsiksi.

Kun sama asia sanotaan lyhyesti: Tuoteselosteet, käyttöohjeet ja muut vastaavat on julkaistava sekä suomeksi että ruotsiksi.

Tästä artikkelista ei ole mitään hyötyä kun MPC vääntää asiat jo itse lakiakin monimutkaisempaan muotoon. Alan hermostua. --Frank 15. elokuuta 2006 kello 15.08 (UTC)

Frank, ei laki velvoita julkaisemaan tuoteselosteita sekä suomeksi että ruotsiksi. Sisä-Suomessa toimiva yritys, jonka tuotteet leviävät vain paikallisesti, voi tyytyä julkaisemaan vain suomenkieliset tuoteselosteet. Samoin rannikkoseudun ruotsinkielisessä pitäjässä toimiva pikkuleipomo voi julkaista vain ruotsinkielisiä selosteita. --M. Porcius Cato 16. elokuuta 2006 kello 06.08 (UTC)

Väliotsikot[muokkaa wikitekstiä]

Voisikohan artikkelin otsikoita jotenkin yhdistellä järkeviksi. Nyt kappaleet ovat muutaman lauseen mittaisia, mikä tekee artikkelista hyvin vaikealukuisen. --Joonas (kerro) 15. elokuuta 2006 kello 17.08 (UTC)

Frank on poistanut useiden väliotsikoiden alta suurimman osan tekstistä, koska kappaleet olivat liian pitkiä. Mielestäni olet oikeassa. --M. Porcius Cato 16. elokuuta 2006 kello 06.51 (UTC)

Lax-sitaatti[muokkaa wikitekstiä]

Laxin siteerauksessa on mielestäni hyvä kirjoittaa lausunto sanasta sanaan. Jos se jätetään muotoon, jossa se oli Frankin jäljiltä, syntyy kuva, jonka mukaan Lax olisi solvannut keskustelijoita. Lausunnon henki oli kuitenkin sovinnollinen ja rakentava. Lisäksi on hyvä, että koko lausunto on suomeksi näkyvissä täällä, sillä siitä on liikkunut paljon viitteettömiä virheellisiä versioita kiihkoilijoiden sivuilla. --M. Porcius Cato 16. elokuuta 2006 kello 06.50 (UTC)

Peli poikki[muokkaa wikitekstiä]

Vihelletään nyt peli poikki artikkelin suhteen ja mietitään minkälainen kompromissi voisi olla mahdollinen. --Joonas (kerro) 16. elokuuta 2006 kello 06.51 (UTC)

Kannatan, että odottaisimme Kahvihuoneessa käytävän lakikeskustelun loppumista. Siellä varmaan syntyy käytäntö siitä, miten pitkiä lakiartikkelit saavat olla ja miten niissä on käsiteltävä lain sisältöä. --M. Porcius Cato 16. elokuuta 2006 kello 07.05 (UTC)
Nyt artikkeli on ollut suojattuna kohta kolme kuukautta. Ehdottaisin, että päättäisimme täällä, millaisen tästä artikkelista haluamme. Mielestäni artikkeli on pääosin hyvä, mutta voisimme yhdistää alaluvut "Viranomaiset", "Viranomaisten sisäiset kielisäännökset", "Puolustusvoimat" ja "Vankeinhoito". Mielestäni muoto, jossa julkinen keskustelu on nyt käsitelty, on asianmukainen. Kannatan edelleen, että Laxin kommentti säilytettäisiin, sillä siihen viitataan monesti vääristyneessä muodossa nettikirjoittelussa. Pitämällä se täällä esillä kokonaisuudessaan ehkäisemme näitä ilmiöitä. --M. Porcius Cato 13. marraskuuta 2006 kello 06.33 (UTC)

Kuka poisti kielilakikomitean?[muokkaa wikitekstiä]

Mielestäni on aiheellista pitää kielilakikomitea mukana artikkelissa, koska itse valtioneuvosto asetti sen ja sillä oli erittäin paljon vaikutusvaltaa kielilakiin. --Vaarna 17. elokuuta 2006 kello 09.44 (UTC)

Kohta kielilain voimaantulo. --Frank 21. elokuuta 2006 kello 13.48 (UTC)