Keskustelu:Seitsemän tähden liike

Merkittävyys

Pitääkö jokainen Väyrysen sormenheilautus kirjata artikkeliksi? Yhdistys on perustettu, entä sitten? Mielestäni sen voi mainita Väyrysen ja Kansalaispuolueen artikkeleissa. Jos tämä joakua muuttuu puolueeksi, asia on kai toinen. Vai onko raja siinä että on eduskunnassa? --Gar.bon.vez (keskustelu) 5. elokuuta 2018 kello 17.29 (EEST)

Ei tarvitse olla eduskunnassa. Puoluerekisterissä olevat syytä pitää merkittävinä. Siinä mielessä tämä voisi olla vielä Väyrys-artikkelissa. --Höyhens (keskustelu) 7. elokuuta 2018 kello 22.20 (EEST)

Rajatapaus, mutta mun mielestä tän vois kyllä säilyttää. Yhdistyksen toimintaa on kuitenkin käsitelty huomattavan paljon suomalaisessa mediassa ja on oletettavissa, että mediahuomio ei lähitulevaisuudessa ainakaan vähene.-Henswick (keskustelu) 9. elokuuta 2018 kello 12.47 (EEST)

Edellinen Väyrysen vastaava viritelmä poistettiin.--MAQuire (keskustelu) 15. elokuuta 2018 kello 15.24 (EEST)

Haluutko vähän tarkentaa? Ainakin Kansalaispuolue-artikkeli on ihan voimissaan.-Henswick (keskustelu) 15. elokuuta 2018 kello 15.45 (EEST)

Muutettiin merkittävyyskeskustelun jälkeen uudelleenohjaukseksi [1], sitä tarkoittanee. Vain muutama kuukausi tuon jälkeen joku tosin muutti takaisin itsenäiseksi artikkeliksi [2], vaikka puoluerekisteriin pääsyyn meni tuon jälkeenkin vielä puoli vuotta. --Nironen (keskustelu) 15. elokuuta 2018 kello 15.53 (EEST)

Tuota tarkoitin.--MAQuire (keskustelu) 15. elokuuta 2018 kello 16.21 (EEST)

┌────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────────┘ Pidetään artikkeli. Käsitelty laajasti useissa erissä aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä (so. uutisissa perustamisesta aina tähän päivään asti ja takuulla jatkossakin). Puolue on ollut eduskuntapuolue marraskuusta 2018 lähtien jolloin Väyrynen vaihtoi Kansalaispuolueen eduskuntaryhmänsä Tähtiliikkeen eduskuntaryhmäksi. Finnusertop (keskustelu) 19. marraskuuta 2018 kello 01.14 (EET)

Säilytettävä Käsitelty runsaasti riippumattomissa lähteissä. –Mahlainen (keskustelu) 20. marraskuuta 2018 kello 15.55 (EET)

Ei tämä ainakaan vielä ole merkittävä. Toivotamme rouvalle hyvää vointia. --Höyhens (keskustelu) 21. marraskuuta 2018 kello 17.11 (EET)

Säilytettävä Ollut mediassa esillä. Viimeisimmän tiedon mukaan ensimmäinen erä kannatinkortteja (3 500 kpl) toimitettu oikeusministeriöön – voisi olettaa, että saavat puuttuvat 1 500 kasaan melko pian, ja yhdistys tullaan merkitsemään puoluerekisteriin. Turha käyttää wikienergiaa artikkelin edestakas vispaamiseen. --Sumafi (keskustelu) 21. marraskuuta 2018 kello 21.35 (EET)

Ei oleteta. Palautetaan jos merkitään puoluerekisteriin. --Höyhens (keskustelu) 21. marraskuuta 2018 kello 23.44 (EET)

"Eduskuntapuolue ennen puoluerekisteriin merkitsemistään"?

Voiko tällaista olla? Ymmärtäisin että se on eduskuntaryhmä niin kauan kunnes rekisteröity puolue on olemassa. Vertaa Siniset. Ei puolueeksi voi suomen nykyisen lain mukaan julistautua vaan pitää tulla merkityksi puoluerekisteriin ja siellä ollaan silloin kun rekisteröityminen on hyväksytty. Jos puolueeksi voisi julistautua ennakoivasti, niin näitä Wannabe puolueitahan olisi joka oksalla. Ihan niin kuin kansanedustajuus toteutuu vaaleissa (tai vaalien jälkeen varasijalta) puolueeksi pääseminen toteutuu puoluerekisteriin merkinnän tapahduttua. Ei ole mitään syytä miksi yhtä ryhmittymää tulisi tämän suhteen käsitellä wikipediassa eri tavoin kuin toista. Wikipedia:Neutraalius. --Urjanhai (keskustelu) 24. marraskuuta 2018 kello 08.23 (EET)

Ei voi olla.--MAQuire (keskustelu) 24. marraskuuta 2018 kello 12.25 (EET)

Ei puolueen tarvitse olla puoluerekisterissä ollakseen puolue. Meillä on Wikipediassa oma luokkansakin puoluerekisterin ulkopuolisille puolueille. Puolueuden määrittää enemmänkin yhdistyksen säännöt. Mutta tässä kyse on nyt eduskuntapuolue -sanan määritelmästä: jos rekisteröimätön puolue, jolla on eduskunnassa kansanedustaj(i)a ja oma eduskuntaryhmä ei ole eduskuntapuolue, niin mitä nimitystä tästä asiaintilasta tulisi käyttää? Tätä pitäisi ehkä täsmentää Eduskuntapuolue-artikkeliin. --Sumafi (keskustelu) 24. marraskuuta 2018 kello 15.10 (EET)

Kyseessä on kai tässä tapauksessa puoluerekisteriin pyrkimässä oleva yhdistys. Jos yhdistys tule hyväksytyksi puoluerekisteriin, sen jälkeen se on puolue. Sitä ennen ei ole puoluetta. Tuo mainittu luokka on omituinen, koska Suomessa nykyisen lainsäädännön mukaan ymmärtääkseni on vain puoluerekisteriin hyväksytyyjä puolueita. Muut ovat ymmärtääkseni joko puoluerekisteriin pyrkiviä yhdistyksiä tai puoluerekisteristä poistettuja yhdistyksiä. (Jotka sitten halutessaan voivat kerätä nimiä uudestaan, joskushan näin kai on tehtykin.) Ajatukselle, että nämä olisivat puolueita, ei ole esitetty lähdettä. --Urjanhai (keskustelu) 24. marraskuuta 2018 kello 17.41 (EET)

Mielestäni nyky-Suomen politiikassa "puolue" tarkoittaa puoluerekisteriin merkittyä puoluetta. Näin terminologioivat esim. Tilastokeskus [3] ja vaalit.fi [4]. Historiallisesti ja muualla maailmassa tilanne on toinen. – Ajatus rekisteröimättömästä puolueesta saattaa perustua analogiaan rekisteröimättömän yhdistyksen kanssa. Analogia kuitenkin sikäli ontuu, että rekisteröimättömät yhdistykset ihan erikseen tunnustetaan ja mainitaan yhdistyksiksi yhdistyslaissa. Puoluelaissa ei ole vastaavaa "rekisteröimättömän puolueen" käsitettä. --Jmk (keskustelu) 24. marraskuuta 2018 kello 18.08 (EET)

Kuinkas sinä sitten yhtäkkiä tuolla alempana muutitkin kantasi täysin päinbvastaiseksi tuosta poiketen? Mikä johdonmukaisuus sinulla on tämän mielipiteenvaihdoksen kanssa? --Urjanhai (keskustelu) 17. joulukuuta 2018 kello 11.49 (EET)

Puolue on yleiskielen sana. Termi poliittinen puolue rajaa merkityksen yhteis{ölli|kunnalli}seen vaikuttamiseen. Oikeusministeriöllä on sanalle oma erityinen määritelmänsä, josta yleiskielessä käytetään ilmaisua rekisteröity puolue. Puoluelaki määrittelee heti alussa sanan ”puolue” tarkoittamaan ”oikeusministeriössä pidettävään puoluerekisteriin merkittyä rekisteröityä yhdistystä”. Mutta tarkoittaako yhdyssanan ”eduskuntapuolue” loppuosa poliittista puoluetta vai rekisteröityä puoluetta? Finlexistä ei löydy hakutermillä ”eduskuntapuolue” mitään, joten sana on juridisesti määrittelemätön. Teoriassahan eduskunnassa voisi vaikka enemmistö kansanedustajista edustaa rekisteröimätöntä puoluetta, joka vieläpä ei edes olisi aikeissa hakeutua puoluerekisteriin. --Sumafi (keskustelu) 24. marraskuuta 2018 kello 18.30 (EET)

Tässä tulisi osoittaa tietenkin se, että Suomessa olisi vuoden 1969 puoluelaibn säätämisen jälkeen missään luotettavassa lähtessä käyetty sanaa puolue tuon lain säätämisen jälkeisenä aikana toiminnassa olleista ryhmittymistä puhuttaessa missään muussa merkityksessä kuin mikä lakiin on kirjattu. Muussa merkityksessä tietenkin käytetään puhuttaessa muista ajanjaksoista Suomessa tai puolueista eri maissa ympäri maailmaa eri aikoina. --Urjanhai (keskustelu) 25. marraskuuta 2018 kello 13.19 (EET)

No esimerkiksi tässä aina luotettava Ylenanto nimittää puoluerekisteriin merkitsemätöntä yhdistystä ”puolueeksi”. --Sumafi (keskustelu) 25. marraskuuta 2018 kello 18.49 (EET)

Sitten vain vastaavia riippumattomia, luotettavia lähteitä näistä tässä puheena olleista puolueista. Esimerkiksi sinisiä en muista sanotun puolueeksi ennen kuin olivat saaneet puolueen itsellleen rekisteröityä. Oletuksena ei siis käytetä nimitystä puolue. --Urjanhai (keskustelu) 25. marraskuuta 2018 kello 20.05 (EET)

En nyt ihan ymmärrä, miksi kielenkäyttöesimerkkejä tarvitaan koskien tiettyjä subjekteja, kun kuitenkin kyse on sanojen merkityksistä yleisesti, mutta tässä on sinisiä ja tässä tähtiliikettä koskevat esimerkit. --Sumafi (keskustelu) 25. marraskuuta 2018 kello 21.51 (EET)

Uutisissa kerrotaan kannattajakortejaan keräävistä puolueista. Uutisesta siis käy ilmi todellinen asiaintila ja se myös sanotaan selvästi: "Perussuomalaisista irronneen Sininen tulevaisuus -yhdistyksen puolueorganisaatio alkaa rakentua." "Jotta puolue voidaan rekisteröidä, se tarvitsee 5 000 vaalikelpoisen äänestäjän allekirjoittamaa kannattajakorttia, jotka eivät saa olla vuotta vanhempia.". Jos sen sijaan tällaisia yhdistyksiä aletaan Wikipediassa luokitella puolueluokkiin ennen kuin ne ovat tulleet puoluerekisteriin merkityiksi, aiheutetaan vain sekaannusta. Ei ehdokaskaan ole kansanedustaja ennen kuin tulee valituksi ja valtakirjat on tarkistettu, ei edes silloin vaikka valituksi tulemisen todennäköisyys mitä ilmeisimmin näyttäisi olevan suuri, tai vaikka vaalissa jo olisi äänet laskettu, mutta vaalin tulosta ei vielä ole vahvistettu ja valtakirjoja tarkastettu.--Urjanhai (keskustelu) 25. marraskuuta 2018 kello 22.01 (EET)

Kysyit lähteitä, joissa käytetään nimitystä "puolue", sait niitä ja nyt sivuutatkin evidenssin. Vaikuttaa vähän maalitolppien siirtelyltä, jossa johtopäätös on ennalta lukkoon lyöty, argumentit pitää vaan säätää. --Jmk (keskustelu) 25. marraskuuta 2018 kello 22.58 (EET)

Mainonta ei kerta kaikkiaan kuulu Wikipedian toimialaan. Suomessa puolueen merkitseminen rekisteriin helpottuu jos asiasta on Wikipediassa, niin vaikutusvaltaisia olemme. --Höyhens (keskustelu) 29. marraskuuta 2018 kello 00.03 (EET)

Miten tuo nyt liittyy yhtään mihinkään? Kysymys oli siitä, voiko eduskuntapuolue-sanaa käyttää sellaisesta puolueesta, jolla on kansanedustaj(i)a ja oma eduskuntaryhmä, mutta jota ei ole merkitty oikeusministeriön ylläpitämään puoluerekisteriin. Tähän mennessä on jo tullut selväksi, että puolue-sanan käyttö on tällaisissa tapauksissa ok – ainakin jos uskomme Yleä, Hesaria ja Aamulehteä, ja miksemme uskoisi. --Sumafi (keskustelu) 29. marraskuuta 2018 kello 00.19 (EET)

Siten että tämä on sinänsä kiinnostava tapuas, jonka voi merkitä esimerkiksi artikkeliin Paavo Väyrynen. Mutta me emme mainosta uusia tuotteita emmekä uusia puolueita saamaan kannattajakortteja. Ja siten että tämä voi olla ennakkotapaus kaikenlaiselle huuhaalle, (jota Paavo Väyrynen ei todellakaan sinänsä ole). Eihän meillä ole artikkelia myöskän Paavo Väyrysen mukeista tai muusta häneen liiittyvästä oheistuotteesta. --Höyhens (keskustelu) 29. marraskuuta 2018 kello 00.25 (EET)

Tämä ei ole artikkelin merkittävyyskeskustelu. Merkittävyydestä keskustellaan (tai keskusteltiin) ylempänä, otsikon ”Merkittävyys” alla. Tässä keskustellaan eduskuntapuolue-sanan semantiikasta yleensä. --Sumafi (keskustelu) 29. marraskuuta 2018 kello 00.33 (EET)

Ei olekaan tarkoitus ottaa kantaa artikkelin merkittävyyteen vaan luokitukseen, anteeksi jos niin tein, mutta mainostusta emme hyväksy. --Höyhens (keskustelu) 29. marraskuuta 2018 kello 00.37 (EET)

Keskustelu lähti siitä, kun artikkelissa oli lause: ”Näin yhdistyksestä tuli eduskuntapuolue jo ennen puoluerekisteriin merkitsemistään.” Lause poistettiin, ja nyt ihmetellään, että olisiko noin kenties kuitenkin voinut sanoa? Konsensus asiassa on edelleen hakusessa. --Sumafi (keskustelu) 29. marraskuuta 2018 kello 00.42 (EET)

Haetaan konsensusta, vaikka voi olla ettei sitä saavuteta. Oliko Sinisistä artikkelia eduskuntaryhmä ennen kuin puolue [5]? No oli kuus päivää, mutta tämä oli poikkeuksellisen raju tapaus eikä todista kaikkea, esimerkiksi kuitenkin puolue merkittiin rekisteriin siinä välissä. Nyt haetaan konsensusta miten tulisi toimia. Sinisten puolueen synty oli käytännöllisesti katsoen varmaa eikä siinä ollut pelkoa ettei puoluetta saataisi reksiteriin. Villakoiran ydin on siinä että ei näitä rekisteriin yrittäjiä pidä Wikipedian mainostaa, niinkuin ei mitään muitakaan uusia yrityksiä, joiden vakiintumisesta ei ole selkoa. Paradoksalisestihan meidän rakentavakin inttämisemme tuo näille ryhmille ylimääräistä julkisuutta, mikä ei käy. Jokin uusi tuote saattaa pästä markkinoille Wikipedian ansiosta, enkä sitäkään soisi, vaikken vanhoja yrityksiä halua suosiakaan uusien kustannuksella, mutta kun ne jo tunnetaan. Tasan ei käy maailman maine. --Höyhens (keskustelu) 29. marraskuuta 2018 kello 01.12 (EET)

Niin että olisiko niin voinut sanoa? Medialla on erioikeuksia tietosanakirjaan verrattuna. Toisaalta valtamediankin taso on laskenut suhteessa Wikipediaan. Siks kolmanneks Wikipedianhan ei pidä kertoa totuutta vaan sitä mitä on lähteissä. Minulle sopii että Viiden tähden liike on ns. eduskuntapuolue muttei puolue sanan varsinaisessa merkityksessä, kun Väyrynen valittiin eduskuntaan kepusta ja kuuluu kansalaispuolueeseen. Ekä apua pitää hakea ns. kommunistipykälistä, joiden mukaan aikoinaan Suomen kommunistinen puolue oli puolue vaikkei ollutkaan itse eduskunnassa, muta SKDL:n jäsenjärjestönä sen jäseniä oli eduskunnassa huomattava määrä, jopa enemmistö eduskuntaryhmässä. --Höyhens (keskustelu) 29. marraskuuta 2018 kello 01.20 (EET)

Noissa uutisissa ei puhuta ko ryhmittymistä "puolueina" yleensä vaan kannatttajakortteja keräämässä olevina mahdollisina puolueina, mikä asiayhteys uutisista käy ilmi. Tässä on se ero. Se on eri asia kuin että jonkun ryhmän saisi heti joka paikassa yleisesti julistaa yleisesti "puolueeksi" kaikissa yhteyksissä ennen kuin kannattajakortit ovat koossa ja puoluerekisteriin hyväksyminen tapahtunut. Wikipedian tulee olla neutraali eikä tosiasioita (kuten se, onko puolue puoluerekisterissä vai ei) tule hämärtää.--Urjanhai (keskustelu) 17. joulukuuta 2018 kello 11.37 (EET)

Ja @Jmk:. Ylempänä olit samaa mieltä kanssani siitä mikä on sanan puolue nykyinen merkitys suomen kielessä, mutta sitten muutitkin mielesi ja syytät minua "!maalitolppien siirtelystä" vaikka tuossa selvästi esitin perusteluni. Mitkä ovat omat perustelusi sille että näytät yhtäkkiä muuttaneen lähteisiin viitaten esittämäsi kannan asiaan?--Urjanhai (keskustelu) 17. joulukuuta 2018 kello 11.52 (EET)

Palautin nyt tuon lauseen. Lähden siitä, että 1969 voimaan tullut puoluelaki ei mitenkään voinut muuttaa yleiskielen sanan 'puolue' merkitystä niin, ettei sanaa voisi edelleen käyttää alkuperäisessä merkityksessään. Artikkelin puolue mukaan ”Poliittinen puolue eli puolue on järjestö tai järjestökokonaisuus, jonka pääasiallisena toiminta-ajatuksena on yhteiskunnan kehittäminen jäsenten haluamaan suuntaan, joka yleensä on suunnilleen yhteinen ja samansuuntainen.” Ja mitä taas tulee sanaan 'eduskuntapuolue', niin sitä ei lakitekstissä esiinny lainkaan. Niinpä on perustelua olettaa, että sana tarkoittaa puoluetta, jolla on edustus eduskunnassa. --Sumafi (keskustelu) 17. joulukuuta 2018 kello 02.02 (EET)

Tuo väitteesi on alusta loppuun omaa tutkimusta ja lisäksi koko johdosketju on tarkoitushakuisesti viritetty. Nykyinen merkitys on nykyinen merkitys, etkä ole lähteillä muuta osoittanut niin kuin yllä osoitin. Jos ainoa lähde on pari uutista kannattajakorttien keräämisestä, joissa ilmaisua käytetään lyhyyden vupoksi, se ei vielä ole osoitus mistään kuvitellun "alkuperäisen merkityksen" käytöstä yleisesti. Nykyinen merekitys on se millä mennään kun puhutaan nykyajasta Suomessa. "Yleinen merkitys" on se millä mennään kun puhutaan ajasta ennen nykyaikaa Suomessa tai mistä ajasta tahansa muualla kuin Suomewssa nyt. Muu on mainostamista ja puffauista vastoin yleistä kielenkäyttöä. Et ole tässä esittänyt uusia argumentteja.--Urjanhai (keskustelu) 17. joulukuuta 2018 kello 11.47 (EET)

Ja oletuksiahan ei Wikipediassa kuulu tehdä.--Urjanhai (keskustelu) 17. joulukuuta 2018 kello 12.37 (EET)

No sattumalta sama ”oletus” on tehty myös artikkelissa puolue, joka määrittelee sanan yleisen puolenottamisen kautta, ja sitten myöhempänä käsittelee oikeusministeriön määritelmän erillisenä seikkana. Tulisiko sinun pyrkiä muuttamaan tuota artikkelia ensin? Minusta ajatus siitä, että lait ja säädökset muuttaisivat yleiskielen sanojen merkitystä voimaantulopäivänään kuin taikaiskusta on hyvin erikoinen. --Sumafi (keskustelu) 17. joulukuuta 2018 kello 14.18 (EET)

Wikipedia ei ole lähde, eikä minulla ole tilaisuutta korjata koko wikipediaa (ei olisi edes silloin, vaikka muokkaisin 24/7). Tuo artikkeli käsittelee asiaa nimeltä puolue yleensä. Puolueet Suomessa nyt ovat vain yksi esiintymä asiasta. Se "erillinen seikka" on nykytilanne Suomessa ja sen mukaan toimitaan kun käsitellään nykytilannetta Suomessa. Yleinen määritelmä pätee kun käsitellään tilannetta muualla kuin Suomessa tai tilannetta Suomessa ennen nykytilannetta. - Mutta nythän Väyrynen jo uumoilee saavansa kortit kerättyä, joten kohta tilanne ehkä muuttuu (vaikka tuskin ne niitä kortteja joulunpyhinä laskevat). Kuitenkaan muutenkin (esim. kansanedustajien edustajakauden alku, presidentin virkakauden alku, kuntaliitokset vuodenavaihteessa) asiat käsitellään muuttuneen tilanteen mukaisina sitten kun tilanne on muuttunut, eikä etukäteen.--Urjanhai (keskustelu) 17. joulukuuta 2018 kello 18.38 (EET)

Sinä jäit nyt ajatuksinesi jumiin jonkinlaiseen kiersiöön. En usko, että tästä(kään) on apua, mutta yksi lähde nyt kuitenkin lisää: Kielitoimiston sanakirja: puolue. --Sumafi (keskustelu) 17. joulukuuta 2018 kello 22.15 (EET)

Olen sanonut tämän näissä keskusteluissa jo aiemminkin: sanakirjassa puolue määritellään käsitteenä, joka koskee kaikkia maita ja kaikkia aikoja, koska tietenkin kielellä (esim. suomi) on tarpeen puhua kaikista ajoista ja paikoista. Suomessa nykyään puolueet määritellään laissa, ja luotettavat lähteet noudattavat tätä määrittelyä puhuessaan Suomen kunkinhetkisistä puolueista nykyään. Yleinen määritelmä on yleinen määritelmä, nykyinen tilanne Suomessa on nykyinen tilanne Suomessa. Mutta niin kuin jo yksi puolue sai korttinsa kokoon ja itsensä puoluerekisteriin näiden keskustelujen kuluessa, niin saa varmaan tämä toinenkin. Tätä esittämääni argumenttia et ole kumonnut, vaan tämän saman minkä sanoin nyt, olen sanonut tätä koskevissa keskusteluissa jo aiemminkin. --Urjanhai (keskustelu) 17. joulukuuta 2018 kello 23.13 (EET)

Viimeiseen poistoon: puolue voi olla eduskuntapuolue, kun se on puolue, ei sitä ennen. Väite muusta on edelleenkin Uutta tutkimusta. Sitä osoittaa jo väitteen lähteettömyys. Edellinen puolue, jolla oli eduskuntaryhmä ennen kuin puolue rekisteröitiin, ei temppuillut puolueen olemassaolon hämärtämisellä, eikä tosiasioita ole syytä hämärtää tässäkään. Eduskuntapuolue on yhdyssana ja sen loppuosan "puolue" määrittää sanan puolue nykyinen käyttö Suomessa. Siitä ei ole edelleenkään osoitettu muuta kuin mitä tässä keskustelussa on tuotu esiin. --Urjanhai (keskustelu) 21. joulukuuta 2018 kello 16.10 (EET)

Sinä se vaan jaksat höpöttää. Ollakseen 'puolue' järjestön ei tarvitse olla edes rekisteröity yhdistys. Puolueita esiintyy kaikkialla, lasten hiekkalaatikkoleikeistä lähtien. Puolue-käsitteessä keskeistä on se, että pyrkimyksen taakse ilmoittautuu useampi kuin yksi henkilö. Toiminnan ei tarvitse edes olla aktiivista; ohjelma voi olla myös toiminnasta pidättäytymista (vrt. 'nukkuvien puolue' ja muu boikotointi). Eduskuntapuolue on sellainen puolue, joka on jollain keinolla onnistunut saamaan puolueen edustajan sisään tolppataloon. Mielenkiintoinen filosofinen kysymys on sitten se, että voiko yksi kansanedustaja edustaa useampaa kuin yhtä puoluetta? Esim. äänestää talouspolitiikassa yhden ja ulkopolitiikassa toisen puolueen kanssa linjassa. Tähtiliikkeen (ja Kansalaispuolueen) säännöthän sallivat poikkeuksellisesti myös toisen puolueen jäsenyyden. Mutta ajatus siitä, että yhteisen pyrkimyksen muodostamiseen ja sen eteen toimimiseen tarvitsisit oikeusministeriöltä luvan, on täysin absurdi, ja kertoo valitettavasti vain suomalaisten patologisesta auktoriteettipelosta. --Sumafi (keskustelu) 21. joulukuuta 2018 kello 17.02 (EET)

Sinä se vaan jaksat sivuuttaa asia-argumentit kun minä esitän niitä; asia-argumentit eivät ole höpöttämistä; itse asiassa tuota voisi pitää henkilökohtaisena hyökkäyksenä, koska koko ajan olen esittänyt vain perusteltuja asia-argumentteja, joita et ole onnistunut kumoamaan vaan olet vain sivuuttanut ne puhumalla koko ajan muusta. Kyllä kai sanalla "puolue" on suomen kielessä erilaisia tilapäismerkityksiä, mutta ne ovat eri asia kuin nykyiset polittiset puolueet, joista tässä on kysymys. Nythän meillä on kai vaaleihin menossa yksi ryhmittymä, joka ei ole hakeutunut puolueeksi, eikä sitä myöskään ole kutsuttu puolueeksi. Aiemmin ja nyt meillä on ollut liikkeitä (esim. aiemmin vihreä liike, ja nyt tämä seitsemän tähden liike) jotka jossain vaiheessa ovat hakeutuneet puolueiksi. On myös ollut puolueiden ulkopuolelta eduskuntaan valittuja edustajia (esim. Ahvenanmaan edustaja kai vakiintuneesti pitkän aikaa ja Esko-Juhani Tennilä jossain vaiheessa poliittista uraansa). Poliittinen puolue on polittiinen puolue. Sanan muut tilapäiset ja kuvainnolliset merkitykset ovat sanan muita tilapäitisiä ja kuvainnollisia merkityksiä. Niitä ei esim. ole suomalaisten poliittisten puolueitten luokissa. Kääntelet ja vääntelet siis selvää asiaa ohi sen mistä on puhe. En nyt jaksa enkä ehdi kinaamaan enempää kun kerran et halua vastata argumentteihin yrittämällä niitä kumota vaan jatkuvasti puhut tarkoituksella itse asian sivusta.--Urjanhai (keskustelu) 21. joulukuuta 2018 kello 19.04 (EET)

Niin, Reformi-liike ei ole puolue, koska ”Jokainen Reformin ehdokas ja kansanedustaja on tekemisistään ja ohjelmastaan vastuussa vain itselleen ja äänestäjilleen.” (Korostus minun) Tosin samassa yhteydessä heidän tiedonannossaan lukee, että ”Jokainen sitoutuu sananvapauteen sekä Suomen itsenäisyyden ja suomalaisten edun asettamiseen etusijalle kaikessa kansallisessa ja kansainvälisessä politiikassa ja päätöksenteossa.” Eli kyllä tuo näin ollen näyttäisi ainakin löyhä puolue olevan; sillä saadakseen toimia ko. brändin alla ehdokkaan on määrättyihin yhteisiin arvoihin kuitenkin sitouduttava. Löyhä siksi, että ”Puoluekuria ei ole. Eikä tule.” Hieman epämääräinen hanke, mielestäni. --Sumafi (keskustelu) 21. joulukuuta 2018 kello 19.27 (EET)

Taisinkin tulla tuohoin samaan (tai samantapaisiin) tuossa alla. Erilaisia välimuotoja löytyy, ja tarkoituksellisia määrittelyjä ja hakeutumisia puolueeksi tai ei puolueeksi, ja myös tämän position vaihtamista.--Urjanhai (keskustelu) 21. joulukuuta 2018 kello 19.35 (EET)

(Päällekk'äisenä muokkauksena:) Ja sisäkkäisiäkin puolueita on ollut: Aiemmin ainakin SKDL ja SKP, ja samoin tähän liittyvä Kansalaispuolue ja Keskusta, joiden välillä Väyrynen tasapainoili. Toisaalta taas on ollut puolueryhmittymiä, jotka eivät ole olleet puolueita, kuten Suomessa SKP:n enemmistö ja vähemmistö pitkään (välillähän vähemmistö ehti olla omanakin puolueenaan hiukan aikaa). Ja samalla tavoin SDP:ssä aikoinaan Skogilaiset, joista myös tuli myöhemmin oma puolue, kun taas vähemmistökommunistien Demokraattinen vaihtoehto sittemin palasi emopuolueeseensa. Ja edelleen muistan jostain lukeneeni, että esim. Japanissa vastaavat puolueryhmittymät puolueiden sisällä kai ovat erittäin vakiintuneita instituutioita, jopa kai tärkeämpiä kuin itse puolueet. Tässä mielessä siis löytyy joka paikasta suuri määrä esimerkkejä siitä, miten erilaiset liikkeet tietoisesti joko saattavat hakeutua tai jättää hakeutumatta poliittiseen puolueen institutionaaliseen asemaan tai sitten tietoisesti eri tilanteissa vaihtelevat positiotaan tämän institutionaalisen aseman suhteen. Se on kuitenkin eri asia kuin että mitä tahansa ryhmittymää voisi nimittää poliittiseksi puolueeksi kun se vielä ei ole sitä taiu kun se enää ei ole sitä. Tätä poliittisten puolueitten instituutioluonnetta osoittavat juuri nuo edellä luettelemani esimerkit. --Urjanhai (keskustelu) 21. joulukuuta 2018 kello 19.32 (EET)

Tunnuskuva

Lisäsin infoboksiin nyt puolueen logon, mutta tuo PNG-muotoinen kuvatiedosto valkoisella taustalla (läpinäkyvyyden sijaan) on aika paska ratkaisu. Tähtiliikkeen graafikko, kuka oletkaan, toimita mieluiten SVG-muotoinen tiedosto, tai edes läpinäkyvä PNG, niin vaihdetaan. En nyt löytänyt mitään noista puolueen veppisivustolta. --Sumafi (keskustelu) 24. joulukuuta 2018 kello 16.02 (EET)

Arviointimuistiinpano

--Htm (keskustelu) 27. tammikuuta 2019 kello 16.42 (EET)

Ja totesin asiakaspalautteen perusteella, että ei ole, joten poistin.--Htm (keskustelu) 27. tammikuuta 2019 kello 17.23 (EET)

Ja taas.--Htm (keskustelu) 8. toukokuuta 2019 kello 19.36 (EEST)

Jäsenyys

"Puolue hyväksyy jäsenikseen vain nykyisiä ja entisiä kansanedustajia ja europarlamentaarikoita. Muut voivat liittyä puolueen kannatusjäseneksi." Voiko tämä enää pitää paikkaansa? Jos Paavo Väyrynen on eronnut puolueen jäsenyydestä, kuuluuko Seitsemän tähden liikkeeseen enää yhtään nykyistä tai entistä kansanedustajaa tai europarlamentaarikkoa? Ei kai sellaista puoluetta voi olla olemassakaan, jolla ei olisi yhtään varsinaista jäsentä - varsinkaan, jos kannatusjäsenet eivät voi osallistua puolueen päätöksentekoon? Jah77 (keskustelu) 17. elokuuta 2020 kello 18.51 (EEST)