Keskustelu:Sarjakuva

Voidaanko näinkin pitkä artikkeli muka laskea tyngäksi? -- Velma 2. elokuuta 2006 kello 16.24 (UTC)

Jaa-a, aika rajamailla liikutaan. Tynkyys ei mielestäni ole vakio, vaan riippuu aiheesta. Tälläisessä laajassa kattokäsitteessä epätynkyyden rajan kuuluukin olla melko ylhäällä. --ML 16. syyskuuta 2006 kello 17.35 (UTC)

Sarjakuva, sarjakuvahahmo ja mahdollinen lehti, jossa sarjakuva ilmestyy ovat teknisesti ottaen eri asioita, mutta on tapauksia, joissa kaikilla on sama nimi. Pitäisikö kaikille kolmelle olla oma sivunsa?

Esimerkiksi hahmo Aku Ankka esiintyy Aku Ankka -sarjakuvassa, joka julkaistaan Aku Ankka -lehdessä. Se voidaan kuitenkin julkaista myös jossain muussa lehdessä ja Aku voi esiintyä myös Mikki Hiiri -sarjakuvassa.

Lakefall 13:28 maalis 13, 2004 (UTC)

Jos aikaa ja intoa riittää, niin mikä ettei. Esim. suomalaisen Aku Ankka-lehden historiasta ja etenkin lehden keräilystä (50-luvun harvinaiset erikoispainokset ym) saisi varmaan erittäin mielenkiintoisen artikkelin. Artikkeleita on kuitenkin varsin helppo siirrellä ja nimetä uudelleen, joten kirjoittamaan vain. --Card 13:41 maalis 13, 2004 (UTC)

Sarjakuva-artikkelin osiossa "kolmiulotteinen sarjakuva" väitetään, että Suomessa on julkaistu ensimmäinen vasta 2000-luvulla. Jo vuonna 1955 ilmestyi kuitenkin Jännä-Jussin erikoisnumero: Mynchhausen ja muita hauskoja seikkailuja, jossa oli Rolf Kaukan piirtämä 7 sivua käsittävä kolmiulotteinen Mynchhausen-seikkailu, jossa herra mm. lentää tykinkuulalla. Lehden mukana olivat puna-siniset lasit, joilla kuvia tuli katsoa. Kuvat ovat todellakin kolmiulotteisia. Ennen sarjakuvaa lehdessä oli kokonainen sivu, jossa käydään läpi väreillä toteutettu kolmiulotteisuus ja se miten päin laseilla tuli kuvia katsoa. Katso www.kolumbus.fi/hannu.asikainen/jannajussi.htm

Tässä voisi olla artikkelin täydentäjiä kiinnostava gradu: [[1]] --> esim. "Ensimmäinen Suomessa julkaistu sarjakuva on Sanomia Turusta – sanomalehdessä 1857 julkaistu Rudolphe Töpfferin kertomus Koipeliinin linnustus (Kaukoranta & Kemppinen 1982, 173)." Voiko pitää paikkaansa!