Keskustelu:Sädehoito
Eikös elektronisuihkun törmäyksessä kohtioon muodostuvaa säteilyä kutsuta fotonisäteilyksi eikä suinkaan gammasäteilyksi? Fotonisäteily on elektroniverhon juttuja kun taas gammasäteily tulee atomin ytimestä. En ole fyysikko, joten en tuosta vain muokannut artikkelia. -sädehoidon röntgenhoitaja-
- Gammasäteily ei tosiaankaan sovi tuohon asiayhteyteen. Kiihdyttimen tuottama säteily on syntytapansa perusteella röntgensäteilyä. Myös niiden spektri on erilainen: röntgensäteilyllä on jatkuva spektri, mutta gammasäteily keskittyy energiatasojen välisiä siirtymiä vastaaviin piikkeihin. Sekä gamma- että röntgensäteily ovat fotonisäteilyä eli sähkömagneettista säteilyä. -- SimoM 31. tammikuuta 2006 kello 21.17 (UTC)
Olen käsittänyt asian niin että gammasäteilyn ja röntgensäteilyn välinen ero on nimenomaan taajuudessa. ->Sähkömagneettinen spektri
Gammasäteilystä puhutaan, kun taajuus on enemmän kuin 30*10^18 Hz ja aallonpituus pienempi kuin 10*10^-12 metriä. (näiden tulo on 300 000 km/s eli valonnopeus)
Fotonin taajuus taas liittyy sen energiaan kaavan E=hf, kautta, missä E on energia (huom! yksittäisen fotonin energia), h on Planckin vakio ja f on taajuus.
6 MV:n eli 6x:n energialla hoidettaessa tuo 6 MV viittaa jännitteeseen jolla elektroneja kiihdytetään hoitolaitteessa. Todellisuudessa fotonien saama energia on noin 1/3 tästä eli 2 MeV. Eli nimitysongelmaan saadaan ratkaisu kun lasketaan mitä taajuutta vastaa 2 MeV.
f= 2 MeV / h
h= 6.626*10^-34 J*s ja e (eli elektronin varaus) = 1.6022*10^-19 C
f= 4.84*10^20
eli kyseessä on ehdottomasti gammasäteily. 15x:llähän taajuus on vielä suurempi.
- Artikkelissa gammasäteily sanotaan, että se "on sähkömagneettista säteilyä, joka on peräisin atomiydinten viritysten purkautumisista". Ainakin siinä olennaisena pidetään siis syntytapaa. --Tungsten 1. maaliskuuta 2006 kello 11.49 (UTC)
- Fysiikassa on tietääkseni varsin yleinen perinne erotella röntgen- ja gammasäteily säteilyn syntytavan mukaan (jos se on tiedossa), ei kvantin energian perusteella. Tämä ero sisältyy muun muassa Säteilyturvakeskuksenkin sivuillaan [1][2][3] ja julkaisuissaan [1][4] käyttämiin määritelmiin, mutta tuodaan selkeämmin esille esimerkiksi Ruotsin säteilyturvaviranomaisen sivuilla [5] sekä Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen kurssiaineistossa [6]. --SimoM 10. maaliskuuta 2006 kello 16.19 (UTC)
Lähteet[muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Jorma Sandberg ja Risto Paltemaa, Ydin- ja säteilyfysiikan perusteet. Luku 1 kirjasarjan Säteily ja ydinturvallisuus osassa 1, Säteily ja sen havaitseminen. Toimittanut Tarja K. Ikäheimonen. Säteilyturvakeskus 2002.
Kobolttikeilahoitolaite ja kobolttikanuuna[muokkaa wikitekstiä]
Ovatko kobolttikeilahoitolaite ja kobolttikanuuna sama asia? Jos ovat, pitäisi päättää kummasta puhutaan ja ehkä samalla siirtää koboltikamera-asiat Historia-osioon. En nyt tehnyt tätä vielä kun en ole varma. 80.221.11.245 15. lokakuuta 2011 kello 17.57 (EEST)
- Samasta asiasta on kyse. Kannatan kobolttikanuunasta kirjoittamista, sillä se on yleisempi ja kansantajuisempi nimitys. Historia olisi hyvä paikka näille. Kobolttikamerasta tosin en ole kuullut enkä löytänyt artikkelistakaan semmosta mainittavan.--R.Jussi 30. lokakuuta 2011 kello 00.29 (EEST)