Keskustelu:Reynoldsin luku

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Suomenkielinen sanasto on ongelma: Reynoldsin luku ei ole tärkeä vain nesteille vaan kaikille fluideille. Ilmavirtauksen turbulenttisuudella on merkitystä lentoliikenteessä, kaasujen virtauksen putkisysteemeissä pitää pysyä laminaarisena. Mitä on fluidi suomeksi ? Tappinen 17. toukokuuta 2005 kello 16:47:02 (UTC)

Ei kai ole välttämätöntä käyttää mitään yleiskäsitettä? Ts. ei ole suuri vaiva mainita nesteet ja kaasut erikseen. Fluidi on suomeksi fluidi, mutta ei ole kovin kaunis sana. --Aslak 17. toukokuuta 2005 kello 17:14:28 (UTC)
Minusta fluidi on ihan kelpo sana, onhan tieteissä paljon muutakin latinalaisperäistä sanastoa. Mielestäni kannattaisi puhua tässäkin fluidista, se olisi täsmällisempää, etenkin kun fluideihin sisältyy nesteiden ja kaasujen lisäksi vähän muutakin: en:Fluid. --Hasdrubal 17. toukokuuta 2005 kello 18:02:07 (UTC)
Sopii sekin, mutta siinä tapauksessa voisi selittää hieman mitä tarkoitetaan fluidilla tai luoda sille vaikka oman artikkelin. Siinä olisi taas yhden suomalaisen uudissanan paikka.--Aslak 17. toukokuuta 2005 kello 18:12:08 (UTC)
Mihin tässä uudissanoja tarvitaan? --Hasdrubal 17. toukokuuta 2005 kello 18:18:33 (UTC)
Riippuu mistä tykkää. :) Yleensä sanoilla on taipumus suomalaistua ihan itsekseenkin, joten en tee luovia ehdotuksia. Sen kun kirjoitat fluidi. --Aslak 17. toukokuuta 2005 kello 18:23:30 (UTC)
Elintarviketeknologiassa käytetään hyvin yleisesti käsitettä fluidi kaikesta materiasta, jota pystytään siirtämään putkissa, eli mukaan siis luetaan myös esimerkiksi suspensiot ja geelit joiden "virtaamakäyttäytyminen" voidaan päätellä Reynoldsin luvun avulla. -- JeeJee 2. elokuuta 2007 kello 16.52 (UTC)

Reynoldsin luku elintarviketeknologiassa[muokkaa wikitekstiä]

Elintarviketeknologian "raamatussa", P. J. Fellowsin Food processing technology-kirjassa mainitaan myös tämä Reynoldsin luku. Fluidin käyttäytymiselle annetaan tosin hieman eri raja-arvot:

  • alle 2100: laminaarinen virtaus
  • 2100 - 4000: ajoittain laminaarinen, ajoittain turbulenttinen
  • yli 4000: turbulenttinen virtaus

Myös yhtälön muuttujat ovat hieman erilaiset:

  • V:n tilalla on D, joka kuvaa putken halkaisijaa metreissä ja
  • L:n tilalla on v, joka kuvaa fluidin nopeutta metreinä sekunnissa.

En haluaisi sotkea tätä alkuperäistä artikkelia, mutta olisiko arvon fyysikoilla mitään sitä vastaan, että lisäisin artikkeliin omana osiona Reynoldsin luvun käytön elintarviketeknologiassa?

Toiseksi, ovatko nuo artikkelin raja-arvot oikein? -- JeeJee 2. elokuuta 2007 kello 17.07 (UTC)

Lisää vain. Yllä sinulla taisi mennä vain hieman sekaisin, silää artikkelissa V oli nopeus (vaihdoin tosin pieneen v-kirjaimeen, jos sillä kerran tarkoitetaan nopeutta). Silloin kirjassa on käytetty D:tä L:n tilalla. Itse tosin laittaisin pienen kirjaimen, sillä yleensä on tapana merkata pituutta pienellä l-kirjaimella tai d-kirjaimella. D:tä taidetaan käyttää enemmän matematiikassa kuin fysiikassa. --qWerk 2. elokuuta 2007 kello 17.20 (UTC)
Nopeutta kuvataan tosiaan yleensä pienellä kirjaimella v (velocity) ja tilavuutta isolla kirjaimella V (volume) - jos nyt fysiikan lukiokursseilta mitään muistan - en katsonut äsken noita selityksiä tuossa yhtälön alla. Tosin muutoksesi jälkeen tuo jälkimmäisen yhtälön selitys ainakin Firefoxilla katseltuna on ristiriitainen, koska v esiintyy siinä kahteen kertaan. En ole itse fyysikko, enkä itse asiassa osaa koodata MathML:ää, joten en kajoa tuohon selitykseen. Voisitko muuttaa vielä senkin.
Tuon äskeisen korjauksesi jälkeen tarkasteltuna itse asiassa yhtälöissä ei ole muuta eroa kuin se, että "virtausta luonnehtiva pituus" L (joka kai sekin pitäisi muistaakseni olla pienellä kirjoitettu l ) vaihtuu "putken halkaisijaan" ( D ). Lisään tuon ET-osion kuitenkin. Käytän tuota alkuperäistä koodausta hyväkseni.
Vielä: Osaatko kommentoida noita raja-arvojen eroavaisuuksia? -- JeeJee 2. elokuuta 2007 kello 17.59 (UTC)
Noilla raja-arvoilla tuskin on mitään tarkokja arvoja, joten käytä ihmessää niitä, jotka sinulla on. Princetonin yliopiston sivuilla näyttäisi jonkinlainen rajaveto tehty 2 300. Eli nuo sinun arvot ovat aika hyvät. Ja vielä noihin kaavoihin. Alemmassa kaavassa ei itseasiassa ole kuin yksi v. Nimittäjässä oleva on kreikkalainen nyy. Sivulle voisi laittaa huomautuksen tuosta. --qWerk 2. elokuuta 2007 kello 18.12 (UTC)
OK. Kaavassa ei tosiaan ollut ongelmaa, mutta selityksessä ne näyttivät molemmat täsmälleen samalta. Kiitos! -- JeeJee 2. elokuuta 2007 kello 18.20 (UTC)
Luulen alun perin laittaneeni tuon ison V-kirjaimen, jotta se erottuisi nyystä. Mutta käy noinkin. –Aslak 3. elokuuta 2007 kello 13.25 (UTC)
Tai ei käykään, kun ne selitteessä ovat identtisiä. Lisään nopeuteen alaindeksin kuten englanninkielisessä Wikipediassa. –Aslak 3. elokuuta 2007 kello 13.36 (UTC)
Reynoldsin luvun rajaaminen pelkästää elintarviketeknologiaan on vähän niin ja näin. Kysehän on oikeasti suuremmasta kokonaisuudesta eli Reynoldsin luvusta putkivirtauksessa. Sovelluksia ovat käytännössä kaikki virtaukset, jotka kulkevat putkistoissa verisuonista kaasuputkiin. Kommentin jätti 88.113.140.58 (keskustelu – muokkaukset).
Eihän sitä ole rajattukaan? Eikä Reynoldsin luvun käyttö kai rajoitu edes putkivirtauksiin, vaikka Reynolds itse (kai) tutki putkivirtauksia? –Aslak 15. lokakuuta 2007 kello 06.44 (UTC)