Keskustelu:Reed–Solomon-koodit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Nimi[muokkaa wikitekstiä]

Etten sotke muokkaajan työtä, kirjaan tänne, että artikkelin nimi pitäisi mielestäni olla Reedin–Solomonin koodit, vaikka ensin siirsin sen muotoon Reed–Solomon-koodit, ilman välilyöntiä. En löydä tähän hätään virallista ohjetta, mutta muistinvaraisesti sanon näin. Lähteenä voi käyttää vaikka tätä. --Abc10 (keskustelu) 15. lokakuuta 2019 kello 18.37 (EEST)

Vastaavasti kuin Hamming-koodi ei tule genetiivissä. Lähteenä voi käyttää tätä [1]. Ipr1 (keskustelu) 15. lokakuuta 2019 kello 18.44 (EEST)
Nimien muodoille on olemassa kielenhuollon ohjeet, ei niitä hatusta kannata vetää. --Abc10 (keskustelu) 15. lokakuuta 2019 kello 18.53 (EEST)
Jos on kaksi henkilöä niin silloinhan pitäisi olla "Reedin-Solomonin -koodi" eikä "Reed-Solomonin" - jälkimmäinenhän on täysin väärin. Ipr1 (keskustelu) 15. lokakuuta 2019 kello 19.00 (EEST)
Uskoisitko sitten mieluummin tätä [2] Ipr1 (keskustelu) 15. lokakuuta 2019 kello 19.01 (EEST)
Ei tässä uskosta ole kysymys, älä hermostu. Löysin Kielikellon ohjeen, eli nimi kirjoitetaan muotoon "Boylen–Mariotten laki" [3]. Sama ohje löytyy lukemattomilta sivuilta, ja lähteenä ilmeisesti juuri samainen Kielikellon artikkeli. Siis: Reedin–Solomonin koodit, kuten edellä jo ehdin sanoa. --Abc10 (keskustelu) 15. lokakuuta 2019 kello 19.10 (EEST)
Ota nyt järki käteen. Lukemattomissa eri yhteyksissä ei tosiaankaan käytetä genetiivimuotoa. Ipr1 (keskustelu) 15. lokakuuta 2019 kello 19.17 (EEST)
En tarkoittanut niillä lukemattomilla todistaa muuta kuin että jos luotat enemmän vaikka Yucca Korpelaan, niin hänkin viittaa Kielikellon artikkeliin kohta: Yhdistelmän nimien taivuttaminen. Jos tuntuu pahalta että minä neuvon, niin käänny Kielenhuollon kahvihuoneen puoleen. Samat ohjeet saat sielläkin. --Abc10 (keskustelu) 15. lokakuuta 2019 kello 19.46 (EEST)
En ole koskaan kuullut tätä taivutettavan genetiivissä. Taas kielitoimisto sotkee vakiintunutta erikoisalojen sanastoa :( jni (k) 16. lokakuuta 2019 kello 09.05 (EEST)
Ei sotke vaan pyrkii yhtenäistämään käytännöt, ettei tarvitse arvailla, miten mikäkin kirjoitetaan. Tätä muotoa kyllä löytyy Googlen haullakin, kuten sieltä löytyy vaikka mitä sekalaisia muotoja, joiden kirjoittajilla ei ole tietoa kielenhuollosta. Usein mennään helpoimman kautta ja käytetään englannin mukaisia nimityksiä. Ei matemaatikoilla välttämättä ole tietoa eikä ymmärrystä kielten rakenteista ja käytännöistä, ja muun muassa siksi on Kielitoimisto. --Abc10 (keskustelu) 16. lokakuuta 2019 kello 09.22 (EEST)
En löytänyt muista nimistölähteistä tätä, joten sitten lienee mentävä Kielitoimiston julkaisujen (=yksi nimistölähteistä) mukaan, olkoonkin se sitten tekniikan ammattilaisten keskuudessa vakiintumaton muoto. jni (k) 16. lokakuuta 2019 kello 10.19 (EEST)
TEPA-termipankki kertoo Reed-Solomon-virheenkorjauskoodi. Oliko muita sanastolöydöksiä? --Jmk (keskustelu) 16. lokakuuta 2019 kello 11.11 (EEST)
Tuo ei ole yksi ennalta määrätyistä sanastolähteistä. Se viittaa EU:n "IAET European Union Terminology" sivustoon [4], jossa fi-osion lähteenä on käytetty yhtä ammattikorkeakoulun 10 vuotta sitten tehtyä opinnäytetyötä. Tuolla sivulla bg-kielen kohdassa muuten viitataan Wikipediaan – bg-wikin CD-levyä käsittelevään artikkeliin (?!?) – vieläpä virheellisen ja toimimattoman linkin kera joten ei vaikuta kovin ammattitaitoiselta lähteeltä. jni (k) 16. lokakuuta 2019 kello 11.45 (EEST)
Niin, meillähän ei ole nyt löytynyt yhdestäkään ennalta määritellystä nimistölähteestä asiaa koskevaa ohjetta. Siksi joudutaan katsomaan muista sanastoista, ja sanastojen puuttuessa katsomaan todellista käyttöä. Onko joku katsonut ATK-sanakirjasta? --Jmk (keskustelu) 16. lokakuuta 2019 kello 11.59 (EEST)
MOT Tietotekniikan liiton ATK-sanakirjassa Reed-Solomon koodi. --Anr (keskustelu) 16. lokakuuta 2019 kello 18.35 (EEST)
Ja valtionhallinnon tietoturvasanastossa [5] samoin Reed-Solomon koodi. Nämä kolme sanastolöydöstä kertovat yhdenmukaisesti nominatiivimuodosta (toisaalta välimerkkien käyttö näkyy sanastoissakin horjuvan). Oliko genetiiviä missään sanastoissa? --Jmk (keskustelu) 16. lokakuuta 2019 kello 18.55 (EEST)
Pohjolainen, Seppo: Nykyelektroniikan suursanakirja (Helsinki Media, 1999) ei tunne tätä termiä ollenkaan. Olen heittänyt signaalinkäsittelyn kurssien prujut roskiin jo vuosia sitten mutta muistelisin etten ole koskaan nähnyt tätä genetiivissä yhtään missään. Yliopistoissa tätä aihetta opetetaan aika lailla englanninkielisiin kirjoihin perustuen ja varmaan sitten vain opinnäytteisiin tms. suomennetaan. Heitin jo vanhat Prosessori-lehdet myös roskiin, mutta jos jollain on niitä digitaalisessa muodossa niin sieltä voisi otoksella tutkia todellista käyttöä. jni (k) 17. lokakuuta 2019 kello 09.30 (EEST)
Henkilökohtaisilla näkemättömyyksillä ei ole Wikipediasas todistusvoimaa, ja kun vielä kyse on konditionaalista.[6] Englanti on tietysti nykyisin Suomen toinen kotimainen, ellei joillakin jopa ensimmäinen, ja sieltä valuu kieleen käytäntöjä, jotka vievät mennessään vakiintuneet käytännöt, mikä on nähtävissä monen kirjoittajan artikkeleissa. (Prosesori-lehdet voi viedä Kierrätyskeskukseen, uskon että sieltä joku tarvitseva löytää ne.) --Abc10 (keskustelu) 17. lokakuuta 2019 kello 09.39 (EEST)

Tässä on näköjään unohdettu muutama perusasia. (1) Termien oikeinkirjoituksesta puhuttaessa tulisi ensinnäkin katsoa, mitä on sanastoissa ja mitä todellisessa käytössä. Oletteko tarkistaneet sanastoista? Mitä siellä sanottiin? (2) Toiseksi, jos vedotaan johonkin yleisohjeeseen, pitäisi tietysti lukea ja raportoida totuudenmukaisesti, mitä siellä ohjeessa sanotaan. Tässä on näköjään vedottu Kielikellon artikkeliin Erisnimiin liittyvät viivat. Kuten artikkelin nimestä voi arvata, se käsittelee viivoja, ei kysymystä siitä, tuleeko erisnimien olla genetiivissä vai ei. Kyseinen ohje ei siis sisällä direktiiviä, että tällaisissa termeissä pitäisi yleisesti käyttää genetiiviä. Kuten tiedetään, ei niin yleisesti ottaen olekaan; on paljon sukunimeen perustuvia nimityksiä, joissa sukunimi on nominatiivissa, kuten ottomoottori (ei "Oton moottori"), Stirling-moottori, Edison-kanta, Hamming-koodi, Gray-koodi. On toki paljon genetiiviinkin vakiintuneita, ja on sellaisia joissa molempia käytetään. Onpa adjektiivimuotoisiakin kuten euklidinen avaruus. Tämä pitää vaan ymmärtää ja katsoa, mikä on vakiintunut asu. --Jmk (keskustelu) 16. lokakuuta 2019 kello 10.30 (EEST)

Tosiaan Kielitoimistonkin toisessa ohjeessa sanotaan, että toiset nimet ovat vakiintunet genetiiviin, toiset nominatiiviin, ja että joistakin voidaan käyttää molempia, joskin merkityseroja voi syntyä. Tässä tapauksessa, jos nominatiivi on kerran vakiintunut, sitä pitää tietysti käyttää, vaikka omaakin kielikorvaani genetiivi hieman hivelisi. Viivojen pituuden ja välilyöntien suhteen on syytä kuitenkin menetellä suositusten mukaan eikä kopioida sanastojen virheitä. Artikkelin AM-linkissäkin käytetään johdonmukaisesti oikeinkirjoitukseltaan moitteetonta muotoa Reed–Solomon-koodit, jolla nimellä artikkeli jo välillä olikin ja jolle se kannattaa siirtää takaisin. -Ochs (keskustelu) 16. lokakuuta 2019 kello 22.28 (EEST)
Minulle on sama mitä muotoa käytetään, kunhan sen taustalla ei ole henkilökohtaisia motiiveja, kuten aloittamissani keskusteluissa vastaajilla toisinaan on. Alkuperäinen artikkelin nimi oli täysin väärin (Reed-Solomon -koodit) ja siirsin sen muotoon Reed–Solomon-koodit, joka minusta edelleen on yhtä pätevä kuin Reedin–Solomonin koodit, joka kuitenkin mielestäni noudattaa paremmin Kielitoimistoa ja vakiintunutta linjaa. Verkosta tietysti löytää juuri niitä vaihtoehtoja joita sieltä etsii. --Abc10 (keskustelu) 17. lokakuuta 2019 kello 08.32 (EEST)
Olennaista kai olisi ottaa asioista selvää ennen kuin lähtee mestaroimaan, etenkin jos ei alan terminologiaa itse tunne. Eli kotiläksyt pitäis tehdä. Joo, niitä vaihtoehtoja löytää joita etsii. Listaapa nyt alle mistä sanastoista katsoit ja löysit tämän termin. --Jmk (keskustelu) 17. lokakuuta 2019 kello 10.25 (EEST)
Okei, ilmeisesti aloittaja ei tosiaan katsonut sanastoista, ei tuntenut alan terminologiaa, eikä tuntenut kielenhuollon ohjettakaan. Genetiiviin siirtämiselle ei ollut kunnollisia perusteita (aloittajan henkilökohtainen mielipide ja yksittäinen googlelöydös). Asia tältä osin selvä. --Jmk (keskustelu) 24. lokakuuta 2019 kello 11.05 (EEST)