Keskustelu:Rajantakaiset rahdinajot sotatalvena 1916

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Merkittävyyskeskustelu[muokkaa wikitekstiä]

Kun ei sellaista mallinetta ja käytäntöä ole, jossa kyseenalaistettaisiin onko tämä oikea paikka tälle artikkelille, niin kyseenalaistetaan sitten merkittävyysmallineella. Artikkeli on omaa tutkimusta otsikolla, jota ei löydy ainakaan guuglettamalla muualta kuin yhden tiedon lähteenä käytetty Kansa taisteli lehden artikkeli vuodelta 1986. --Harriebarn (keskustelu) 28. maaliskuuta 2016 kello 07.57 (EEST)[vastaa]

Artikkelissa sen kirjoittaja Eero Eho kertoo tietojensa perustuvan julkaisemattomaan Kemi Oy:n historiikkiin, joka on kirjoitettu 1920-luvulla. Kyse ei ole siis Ehon muisteluista eikä Ehon tutkimuksesta. Eho ei ollut tainnut vielä syntyäkään 1916 tai oli ainakin vielä hyvin nuori.--Htm (keskustelu) 28. maaliskuuta 2016 kello 08.24 (EEST)[vastaa]
En lukenut mitä ja miten sillä lähteistettiin, koska se ei ole olennaista, sillä jos alkuperäinenkin ilmoitettu lähde on julkaisematon, tilanne lähteistyksen osalta ei ole yhtään parempi: yksityishenkilön kertoma tarina yksityishenkilön hallussa olevasta käsikirjoituksesta. Ainakaan mikäli olen mitään oppinut Wikipedian lähteistyskäytännöstä. Merkittävyyteen ei liity se että Ehon kirjoitusta on luettu huonosti, mutta huomautan kuitenkin: kuljetuksia ei Ehon mukaan kutsuttu kassitalveksi vaan sitä talvea.--Harriebarn (keskustelu) 28. maaliskuuta 2016 kello 08.35 (EEST)[vastaa]
Se on huomattu.. -Kansa taisteli oli painettu aikauslehti ja sillä oli päätoimittaja, joka vastasi sen sisällöstä. Jos ei ole erityistä syytä epäillä julkaisun luotettavuutta, niin sitä on syytä pitää luotettavana lähteenä. --Htm (keskustelu) 28. maaliskuuta 2016 kello 08.43 (EEST)[vastaa]
Lehti koostuu ihmisten muisteloista. Ei ole luotettava lähde. --Otrfan (keskustelu) 28. maaliskuuta 2016 kello 08.47 (EEST)[vastaa]
Kansa taisteli ei ole sillä tavalla lehti, että toimitus olisi tarkistanut tietoja. Sodankäyneet kertoivat siellä omia tarinoitaan, joiden luotettavuudesta ei ole mitään takeita. Päätoimittajan vastuulla on ollut vain katsoa ettei rikota lakeja ja että jutut on kielenhuollettu. Se vastaa siis pitkälti nykyajan verkossa olevia eri aihepiirien keskustelusivuja sekä luotettavuudeltaan että olemassaolonsa syyn puolesta: saa kirjoittaa mieltä painavista asioista muiden luettavaksi. --Harriebarn (keskustelu) 28. maaliskuuta 2016 kello 08.53 (EEST)[vastaa]
"On tärkeää huomata, että tarkistettavuus ei tarkoita tässä yhteydessä sitä, että käyttäjien pitäisi tarkistaa, onko esimerkiksi Helsingin Sanomien artikkelin sisältö totta. Tosiasiassa tällaista toimintaa tulisi välttää, sillä uutta tutkimusta ei saa julkaista Wikipediassa. Artikkelien tulee sisältää vain materiaalia, joka on julkaistu hyvämaineisissa tai luotettavissa lähteissä, riippumatta siitä, pitääkö yksittäinen käyttäjä materiaalia totena. "--Htm (keskustelu) 28. maaliskuuta 2016 kello 09.22 (EEST)[vastaa]
Ei tuo tarkoita sitä, että esim. jokainen Hesarissa julkaistu haastattelukommentti tai muu tekstinpätkä olisi lähteeksi kelpaava. Jos on, niin ei kun käyttämään Fingerporin puhekuplia lähteenä. --Otrfan (keskustelu) 28. maaliskuuta 2016 kello 09.29 (EEST)[vastaa]
Muistaakseni jossain puhutaan myös lähdekritiikistä, ja se on se kohta joka sinunkin pitäisi lukea. --Harriebarn (keskustelu) 28. maaliskuuta 2016 kello 09.40 (EEST)[vastaa]
Olen lukenut sen aikoja sitten.--Htm (keskustelu) 28. maaliskuuta 2016 kello 09.51 (EEST)[vastaa]
Ja ? --Harriebarn (keskustelu) 28. maaliskuuta 2016 kello 10.02 (EEST)[vastaa]
Kirjoittajana tähän: Professori Matti Lackman kirjoitti muutama vuosi sitten oululaiseen Kalevaan n. 2013-14 artikkelin aiheesta "Puuvilla kulki puuvillatiellä 1916". Sisältö oli melko lailla sama. Jos tunnette professori Lackmania, hänhän on kirjoittanut useita kirjoja jääkäriliikkeestä - erityisesti sen heterogeenisyydestä -ja noista vuosista yleensäkin. Käsittääkseni ei hän olisi kirjoittanut artikkelia ihan bullshiitttinä lehteen. On sen verran arvostettu tutkija. Hän on kirjoittanut uusimman kirjansa Murmannin vankileireillä olleista keskusvaltojen vangeista ja heidän paostaan Suomen kautta nimellä "Sotavankien pako". Aihe sivuaa samaa teemaa ja samoja aikoja, mutta ei suoraan tätä aihetta. Jtaramaa (keskustelu) 28. maaliskuuta 2016 kello 11.04 (EEST)[vastaa]
Etsipä se artikkeli (Kalevan haku ei tuonut sellaista esiin), ja kirjoita sen pohjalta artikkeli aiheesta, jolle on lisäksi lähteeseen perustuva nimi. Otan vielä tuon yhden Kansa taisteli -lähteen pois, muutenhan se onkin lähteetön. ---Harriebarn (keskustelu) 28. maaliskuuta 2016 kello 12.18 (EEST)[vastaa]

Artikkeli on merkittävä. Se kuvaa ensimmäisen maailmansodan keisarillisen Venäjän Suomen (Tornion) kautta länteen suuntautunutta ulkomaankauppaa. Artikkelin nimi ehkä on virheellinen/harhaanjohtava tietosanakirja-artikkeliksi, mutta sisältö on kyllä tietosanakirjaan kuuluvaa. Pidän keskustelussa tuotua lähdekritiikkikeskustelua asiattomana ja sarjakuvakommenttia täysin sopimattomana asiasta käytyyn keskusteluun. Noilla pyritään selkeästi vain poistoon (oman asian ajamiseen keinolla millä hyvänsä) eikä asialliseen keskusteluun artikkelin merkittävyydestä.--Phiitola (keskustelu) 28. maaliskuuta 2016 kello 13.15 (EEST)[vastaa]

En ole sanonut merkittävyydestä tai artikkelin poistosta halaistua sanaa, ainoastaan pitänyt lähdettä kelvottomana. Ja mikähän se ajamani oma asia mahtaa edes olla? --Otrfan (keskustelu) 28. maaliskuuta 2016 kello 13.44 (EEST)[vastaa]

Kansa Taisteli-lehdestä lähteenä: Lehdessä julkaistiin yksittäisten taistelijoiden muistelmien lisäksi jonkin verran sotahistoriallisia artikkeleita, joita kirjoittivat enemmän tai vähemmän ammattimaiset historioitsijat ja joissa käsiteltin rintamatapahtumia yleisesti. Tällaisia voi käyttää lähteenä ja joissakin tapauksissa sekin voi perustella aiheen merkittävyyttä, että aihe on koettu tarpeeksi kiinnostavana, että siitä on aikanaan julkaistu juttu Kansa Taisteli-lehdessä. Lehteen kirjoitti välillä myös korkea-arvoisia esikuntaupseereja, joiden tilanne- ja taistelukuvauksiin voi varmasti viitata tietyin puittein, sillä samat tyypit ovat joko suoraan tai epäsuorasti osallistuneet Suomen sotahistorian kirjoittamiseen. Silti, historiallista artikkelia kirjoittaessa Kansa Taisteli-lähteiden käyttäminen vertautuu esimerkiksi tiedettä käsittelevän artikkelin kirjoittamiseen Tiede-lehteä tai Tieteen kuvalehteä käyttäen, joten tietysti olisi parempi että ensisijaisena ja pääasiallisena lähteenä käytettäisiin jotain muuta kuin lehtijuttua - mutta toisaalta lehtijutun käyttäminen lähteenä ei ole meillä kielletty, eikä perusteltu käyttö ole välttämättä paha asia. Itse artikkelista: aiheen puolesta pitäisin niukin naukin merkittävänä. Tässä käsitellään kuitenkin laajahkoa ja kiinnostavaa ajankohtaan rajattua ilmiötä. --Ukas (keskustelu) 28. maaliskuuta 2016 kello 16.54 (EEST)edit--Ukas (keskustelu) 28. maaliskuuta 2016 kello 17.05 (EEST)[vastaa]

Kansa taisteli -lehden kelpoisuudesta lähteeksi keskustellaan tietysti myös Sekalaista-kahvihuoneessa.--Htm (keskustelu) 28. maaliskuuta 2016 kello 17.09 (EEST)[vastaa]
Jaa, taidan copy-pastettaa kommenttini sinnekin. --Ukas (keskustelu) 28. maaliskuuta 2016 kello 17.13 (EEST)[vastaa]

Artikkelin nimi[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelille pitäisi keksiä parempi nimi. -Lueskelin netistä löytämääni kirjoitusta Jäämerenkäytävän historiallinen ulottuvuus, maihtaisiko sieltä löytyä inspiraatiota. Lisäksi Kilpisjärven pamaus pitäisi sitoa tekstiin, nyt se on aika irrallinen.--Htm (keskustelu) 28. maaliskuuta 2016 kello 16.54 (EEST)[vastaa]

Jtaramaa (keskustelu) 28. maaliskuuta 2016 kello 22.58 (EEST): Sivun luojana: Nimeä voi parantaa, jos vain keksitte -laitoin sen pamauksen laajennustekstiksi. Kansan Taisteli-viitteen lisäksi löytyi tieteellisempikin juttu jota olen käyttänyt. Nyt pitäisi olla "asiallemmin viitattu"[vastaa]

Tuossa Htm:n linkittämässä artikkelissakin vahvistetaan artikkelin sisältö (kappale Venäjän henkireiät) ja se voisi olla myös lähteenä. Miksi tämä on vielä täällä merkittävyyskeskustelussa? Vilkapi (keskustelu) 29. maaliskuuta 2016 kello 20.26 (EEST)[vastaa]

Kuljetusten päättyminen[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelin lopussa sanotaan, etä rahtikuljetukset olisivat päättyneet Veinäjän keisarikunnan kukistuttua maaliskuussa 1917. Tämä tuntuu hieman erikoiselta, sillä Venäjä jatkoi osallistumistaan ensimmäiseen maailmansotaan myös keisarinvallan kumoamisen jälkeen vuoden 1917 loppuun asti. Olisiko kuljetusten päättymiseen ollut jokin muu syy? --Risukarhi (keskustelu) 11. helmikuuta 2017 kello 17.26 (EET)[vastaa]

Lähteenä olevan KT lehden artikkelin viimeistä edellinen kappale kertoo Venäjän asemahdin romahtaneen, tarvetta tuon reitin käyttöön ei ollut ja valtakunta oli muutenkin kaaoksessa. --Htm (keskustelu) 11. helmikuuta 2017 kello 18.07 (EET)[vastaa]
Suurin yksittäinen syy on varmaan ollut Murmanskin sataman ja Muurmannin radan valmistuminen syksyyn 1916 mennessä. Sen jälkeen tarvikkeita voitiin kuljettaa paljon helpommin ja tehokkaammin sitä kautta. --Risukarhi (keskustelu) 29. kesäkuuta 2019 kello 17.35 (EEST)[vastaa]