Keskustelu:Punainen pyramidi (kirja)

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan lupaavaksi. Lähteitä ei ole monta, mutta kaiketi riittää. –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 21. syyskuuta 2011 kello 19.43 (EEST)

Laitoin silti lähdepyynnön. Onko myyntilukuja? Miksi "digitaalisen äänitallenteen pohjalta" on hipsuissa? --Lakritsa 22. syyskuuta 2011 kello 15.15 (EEST).

En löytänyt myyntilukuja. Korjasin Tarkensin lainausmerkit. Parempi? –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 22. syyskuuta 2011 kello 19.48 (EEST)

Hmm, tuo on ok. Vielä lähdepyyntö. --Lakritsa 22. syyskuuta 2011 kello 21.59 (EEST)

Entä nyt? –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 23. syyskuuta 2011 kello 13.38 (EEST)

Hmm, Olisi hyvä, jos arviointiin osallistuisi joku muukin. Mielestäni vastaanotto-osio on liian suppea. Onko tietoa millä muilla kielillä tätä on ilmestynyt? --Lakritsa 23. syyskuuta 2011 kello 13.46 (EEST)

Lähteet ovat kyllä aika heikot: teos itse, kustantajan sivut, pari lyhyttä kirjaesittelyä ja yksityisen henkilön blogi. Ainoa oikeesti kelpaava ulkonen lähde on HS:n kritiikki [1], joka sekin käsittelee kirjaa hyvin lyhyesti. Eli käytännössä analyysi puuttuu kokonaan. Gopase+f 23. syyskuuta 2011 kello 13.58 (EEST)

Lisäsin kansikuvan. Sidottu tarkoittaa perinteisesti kovakantista, nidottu pehmeäkantista, joten kovakantisuutta on turha erikseen mainita. Muistaakseni käytäntönä on että muihin Wikipedioihin ei linkitetä kuin interwikien kautta, joten poistin linkin tietolaatikosta. En.Wikipediassa on linkkejä englanninkielisiin kritiikkeihin. Niiden hyödyntäminen vaatii tietysti vähän kielitaitoa. --Abc10 23. syyskuuta 2011 kello 16.15 (EEST)

ElmA:lla ilmeisesti on kirja. Sieltä pitäisi katsoa kannen suunnittelija. Se on yleensä jossakin kansiliepeessä tai takakannessa pienellä tekstillä. Ellei niistä löydy, mahdollisesti nimiösivun kääntöpuolella. Nimi tarvitaan kuvan tietoihin. --Abc10 23. syyskuuta 2011 kello 16.20 (EEST)

Juu, kirja lyötyy. Kannen tekijä oli epäselvä, sattui pieni kämmi. Kannen tekijä on John Rocco, jonka vahingossa laitoin kuvitukseen. Kirjassa ei muuten ole kuvia, kuvituksen eli hieroglyfit – joita näkyy satunnaisesti siellä täällä – on tehnyt Michelle Gengaro-Kokmen. –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 23. syyskuuta 2011 kello 16.33 (EEST)

Ja jos lähteitä on heikosti, kävisikö kirjailijan verkkosivut [2], [3]? –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 23. syyskuuta 2011 kello 16.41 (EEST)

Vastaanotto-osuutta on nyt vähän laajennettu. Kirjailijan omaa sivua voi tietysti joissakin asioissa käyttää lähteenä mutta se ei korvaa ulkopuolisia riippumattomia lähteitä, kuten hyvämaineisia lehtiä. Mutta eiköhän tuo vastaanotto-osa ole nyt riittävä. Muutenkin kelvannee lupaavaksi. --Abc10 23. syyskuuta 2011 kello 18.30 (EEST)

Gopase+f:n kommenttiin: teos itse on hyvä ja luotettava lähde ainakin juoni-osioon. –ElmA (Keskustelu – Muokkaukset) 23. syyskuuta 2011 kello 18.26 (EEST)

Loputkin viitteet mallineisiin, mikäli ovat tarpeellisia artikkeleissa. --Thi 25. syyskuuta 2011 kello 11.51 (EEST)

1. perusasiat käsitellään ihan ok ja aukottomasti.
2. lähde merkitty.
3. malline ok.
4. viitteistys aukoton.
5. suppea.
6. monta lähdettä.
7. lähteet käsittelevät aihetta. (tosin kaikki aika lyhyesti)
8. kuvitus.
9. kieli ok.
10. luokittelu ok.
11. kielilinkit ok. yleisilme lyhyt. juonitiivelmän lisäksi 7 lausetta. lopun jumalaluettelo vaikuttaa trivialta.
12. artikkelin historia koostuu luotettavalta vaikuttavista lisäyksistä.

9/11 -> Lupaava artikkeli. Gopase+f 26. syyskuuta 2011 kello 13.53 (EEST)

Samaa kuin Gopase+f. Käy lupaavaksi, vaikka aika lyhyt onkin. Toisaalta eihän tämä mitään maailmankirjallisuutta ole. Juonitiivistelmä voisi IMHO olla tiiviimpikin.--Tanár 30. syyskuuta 2011 kello 21.27 (EEST)

Merkkaan ja arkistoin. Poistin jumalluettelon ja juonitiivistelmää sais tiivistää lisää. EDIT: ja viitemallineitakin saa lisätä. Gopase+f 2. lokakuuta 2011 kello 09.20 (EEST)

Kritiikeistä

Yksityisen henkilön blogit ovat sanomalehtien sun muiden supistaessa resurssejaan kirja-alalta muodostumassa tärkeimmäksi arvosteluja tekeväksi tahoksi. Tämän ovat huomioineeet jo kustantajat, esimerkiksi Karisto on pitänyt erikseen kirjabloggaajille suunnatun lehdistöpäivän. Iivarius 23. syyskuuta 2011 kello 15.28 (EEST)

Ei sentään tärkeimmäksi. Toimitettu lehtikritiikki on yhä se joka merkitsee, josta keskustellaan. Bloggaajat käsittelevät kevyesti, ammattitaidottomasti – kritiikkikin on taitolaji eikä mitään tykkää–ei tykkää napinpainelua. --Abc10 23. syyskuuta 2011 kello 16.15 (EEST)

Kriitikko Vesa Sisätöllä on asiasta ainakin fantasiakirjojen suhteen eri mielipide: Hän toteaa harkinneensa luopuvansa kritiikkien kirjoittamisesta lehtiin, koska sama kritiikki voidaan, jopa lyhenneltynä, painaa useaan kymmeneen lehteen, usein vain nimellisillä korvauksilla. Iivarius 23. syyskuuta 2011 kello 22.53 (EEST)

Sanoiko Sisättö siirtyvänsä blogikriitikoksi? Kuka hänen kritiikeistään siinä tapauksessa maksaa? Tiedän kyllä että kirjoittajia pidetään nykyisin orjatyövoimana, mutta blogit eivät ole siihen ratkaisu pyhän kolminaisuuden eli itse kritiikin, sen kirjoittajan ja lukijan kannalta – eikä tietysti lehtien kannalta, jos ne menettävät parhaat tekijänsä. Lehtimaailma on murrostilassa, ja lehdet taistelevat olemassaolostaan. Ratkaisu ei ole kirjoittajien karkottaminen kiristämällä palkkioissa. Jos tietäisin mikä on ratkaisu, olisin löytänyt viisastenkiven enkä todennäköisesti istuisi tässä kirjoittamassa Wikipedian keskustelusivulle. New York Timesin kerrotaan olevan nousemassa upoksista, ehkä siellä ymmärretään kunnioittaa niitä jotka lehden tekevät. Odotan jännittyneenä mikä tilanne on kymmenen vuoden kuluttua. --Abc10 24. syyskuuta 2011 kello 07.46 (EEST)