Keskustelu:Pentti Linkola

Artikkelissa sanotaan Linkolan esittäneen äärioikeistolaisia mielipiteitä. En tiedä, onko viitatussa Hiidenkivi-artikkelissa kyse siitä, jossa hän piti sisällissodan punakapinallisia "barbaareina". Oikeistolaisuus tarkoittaa kuitenkin myös tietynlaista taloudellista kantaa, nykyisen taloudellisen järjestelmän säilyttämistä tai talouden vapauttamista entisestään ja tuotannon kasvua- joita Linkola ei mitenkään voisi hyväksyä. Väitetty rasistisuuskaan ei ole sen kummemmin oikeistolainen kuin vasemmistolainenkaan ilmiö, vaikka rasistit onkin tapana usein lukea äärioikeistoon. Tämä ei liity Linkolaan, mutta esimerkiksi nykyisen Venäjän skiniliikkeistä näkee hyvin, miksi äärioikeistoleima ei istu kaikkiin rasisteihin. Osa kannattaa Neuvostoliittoa ja sosialismia haluten yhtä aikaa säilyttää puhtaan "arjalaisen" rodun. Tuohirulla 1. joulukuuta 2005 kello 11:55:18 (UTC)

Linkola-tyyppiset jutut roskaväen tuhoamisesta ja natsisympatiat ovat selvästikin äärioikeistolaistyyppisiä - artikkeli ei väittänyt, että Linkola on kaikissa asioissa "oikeistolainen". Ei ole sattumaa, että Linkolan mielipiteitä siteerataan jonkun uusnatsin sivustolla.--ML 7. joulukuuta 2005 kello 10:53:08 (UTC)

Jos kyseessä on rasismi, kerrottakoon se suoraan. Nimittäin myös äärivasemmisto voi kannattaa roskaveän tuhoamista ja rasismia. Natsisympatiat taas johtuvat siitä, että natsit tappoivat ihmisiä. 193.167.41.45 7. joulukuuta 2005 kello 10:59:08 (UTC)

Voi olla, mutta äärivasemmisto ei varmaankaan puhu alemmista yhteiskuntaluokista paariana tai harmittele "uusnatsien vainoa". --ML 7. joulukuuta 2005 kello 11:03:09 (UTC)

Luokkaerojen korostaminen arvoeroina on Linkolalla kieltämättä se haettu oikeistolainen piirre. Siitä voisi väsätä jonkun lauseen. Uusnatsien vainoa eivät tietenkään vasemmistolaiset harmittele, mutta voivat harmitella esimerkiksi niiden "vainoa", jotka haluaisivat Neuvostoliiton takaisin ja siinä sivussa "neuvostokansat" takaisin etnisten vainojen, sulauttamispolitiikan ja epätasa-arvoisuuden uhreiksi.

Toinen kiistatta äärioikeistolainen piirre (tuossa kontekstissa) on demokratian vastaisuus ja ihmisarvon kiistaminen. Mitähän tuo juttu äärivasemmistolaisten harmittelusta tähän kuuluu? Sivullani oleva Stalin-kuva on kyllä ihan vain huumoria, mautonta ehkä. --ML 7. joulukuuta 2005 kello 11:10:32 (UTC)

Linkolan mielipiteiden vaihtaminen "äärioikeistolaisesta" "äärivasemmiston vastaisiksi" oli tolkuton. Kai nyt melkein jokainen vastustaa äärivasemmistoa, mutta äärioikeistolaisia mielipiteitä puolustaa ainakin julkisesti harva. Jos olet sitä mieltä, ettei Linkolan ajattelussa ole äärioikeistolaisia piirteitä, voisitko kertoa mitä äärioikeistolaisuudelta edellytät? Ja miksi Linkolan jutut tautiepidemioiden siunauksellisuudesta piti poistaa. --ML 7. joulukuuta 2005 kello 11:10:32 (UTC)

Niin, tuo aiempi palautukseni meni väärään paikkaan. Tarkoituksena ei ollut palauttaa niinkään 128.xxxxxxx:n juttuja, vaan Tuohirullan. Tällaisena artikkeli lienee ok. --ML 7. joulukuuta 2005 kello 11:13:45 (UTC)

"Äärivasemmistoon" kuuluvat ekoanarkistit ja anarkistit ja kommunistit ja (sanan vahvassa merkityksessä) sosialistit, joten kyllä äärivasemmisto on varmaan jopa suositumpi kuin äärioikeisto nykysuomessa --128.214.200.126 7. joulukuuta 2005 kello 11:15:30 (UTC)

Offtopiciksi menee, mutta sellaisia äärivasemmistolaisia, jotka puolustava Stalinia, saa kyllä hakea. Äärioikeistolaisia, jotka puolustavat Hitleriä, löytyy pilvin pimein. --ML 7. joulukuuta 2005 kello 11:16:51 (UTC)

Papiston, porvariston yms pelkääminen...

Poisto perusteella että "se on käsittämätön" ei ole mikään peruste, sillä se ei ole lainkaan käsittämätöntä Linkolan ajatusmaailmaan tutustuessa. Pohjimmiltaanhan on kysymys siitä, että onko Linkola todella sanonut noin vai ei, sitä en tiedä...--PV 29. maaliskuuta 2006 kello 21.08 (UTC)

Tosiuskovaiset näkevät vain sen, minkä haluavat. Miksi on poistettu esim. viittaukseni katolisten ehkäisykielteisyyteen ja muslimien moniavioisuuteen? Mitä pahaa on sanoa tosiasia, että Linkola laukoo epäloogisia mietelmiä? Jos halutaan sanoa vain se, mitä Linkola on itse kirjoittanut, koko tämä sivu pitäisi tyhjentää, ja panna vain kirjallisuusluettelo. Linkola on puhunut niin paljon ja niin kirjavia juttuja erilaisissa herätyskokouksissa ja Ritvajuhlissa vuosikymmenien aikana, että niiden muistaminen ja luettelointi on sula mahdottomuus. Pentti Linkola on, tai kuvittelee olevansa, uskonnon perustaja. Luontoa suojelevan uskonnon, joka käsittää ihmisen luonnon ulkopuolelle. Kuten Jeesus, on Linkolakin kalastaja. Hän ei kuitenkaan kalasta ihmissieluja Helvetin kärsimyksistä, vaan on syytämässä sinne heikoimmat ja huono-onnisimmat. Vain vahvoilla on oikeus elää. Arkipäivän fasismia. Linkolan onneksi hän on jo kuollut siinä vaiheessa, kun eurooppalainen ja ns. länsimainen kulttuuri on poljettu ns. itämaisen tai afrikkalaisen kulttuurin toimesta jonnekin Perä-Pohjolan syvimpään aapasuohon. Onneksi siksi, että hän saattaisi sen kokiessaan jopa tehdä sen itsemurhan, josta hän on epäloogisesti tähän asti pidättynyt, kuten artikkelissa sanotaan.Ikiaiki 2. huhtikuuta 2006 kello 10.37 (UTC)

Täällä Wikipediassa tuskin on henkilöä, jonka johtopäätöksiä on syytä Wikipediaan kirjata. Mutta jos läydät jonkun merkittävämmän henkilön linkolaisia ajatuksia kohtaan esittämää kritiikkiä, se on hyvinkin mainitsemisen arvoista. -Samulili 2. huhtikuuta 2006 kello 10.38 (UTC)

Poistin sen, koska porvari-sana siinä sattui silmään. Papiston ymmärrän siinä mutten porvareita. Jaalei (keskustelu) 26. huhtikuuta 2015 kello 00.48 (EEST)

Olen pahoillani, että poistin ilman kunnon perusteita. Tyhjän takia en poistanut, mutta syy poistolle on vaikea selitettävä. Nenoniel (keskustelu) 6. tammikuuta 2017 kello 11.03 (EET)

Esko Valtaoja: Myyrmanni, Linkola ja terrorismi

Tässä taannoin, tarkkaa aikaa en muista, mahtoiko olla pari vuotta sitten, kun Pentti Linkola kävi Turun yliopistossa höpöttämässä, niin professori Esko Valtaoja, tähtitieteilijä, esitti Turun Sanomissa jyrkän paheksuntansa siitä, että tällainen hurmahenkinen profeetta oli päästetty puhumaan tieteen pylvässaleihin. Tiede on jotain, joka näyttää olevan P. Linkolan käsityskyvyn yläpuolella. Siis se, miten tiedettä tehdään. Ei se, että kulkee kurasaappat paskassa vuosikymmeniä pitkin metsiä ja rantoja, tai kiskoo Vanajasta särkiä ämpärikaupalla, ole mitään tieteen tekoa. Hän on kerännyt erittäin mittavan aineiston linnuista ja kaloista, tarkoitukseni ei ole vähätellä, mutta jotta aineistosta olisi jotain hyötyä, se pitäisi myös käsitellä, muokata ja leipoa siitä tieteellisiä artikkeleita, jotka kestävät muiden tutkijoiden kriittisen katseen. Siihen ei Linkola ole tietääkseni pystynyt. Etsikää joku se Valtaojan kolumni, ja pankaa se tähän liitteeksi.Ikiaiki 2. huhtikuuta 2006 kello 10.54 (UTC)

Esko Valtaojan kolumni löytyy TS:n arkistosta 29.10.2002.Ikiaiki 2. huhtikuuta 2006 kello 11.17 (UTC)

En näe mitään järkeä sotkea valtaojaa tähän. Valtaoja on itsekin semmoinen, joka vetää uskomattomalla tavalla mutkat suoraksi. Jos vaikka puhutaan jostain geeniteknologiasta, niin Valtaojan mielestä kaikki geeniteknologian kritisoiminen on pelkkää irrationaalista teknologiafobiaa. Jos löytyy jotain muuta kritiikkiä Linkolan tieteellisyydestä, niin sitä voidaan kyllä esittää. En tiedä väittääkö Linkola edes tekevänsä tiedettä. Hän vain väittää, että hänen ajattelunsa pohjautuu tieteen tuloksiin. Jos Linkola ei väitä tekevänsä tiedettä, ei häntä tästä kannata kritisoida. Linkola ei osaa englantia, joka varmaan rajoittaa hänen mahdollisuuksiaan seurata tieteellistä keskustelua --128.214.205.5 2. huhtikuuta 2006 kello 12.23 (UTC)

Vain Jumala kirjoitetaan isolla alkukirjaimella... Mitä Pentti Linkola sitten teki yliopistossa, jos hän ei ollut siellä tieteen takia? Pappisseminaari on ihan toisaalla. Esko Valtaoja on erinomaisen sopiva henkilö kritisoimaan huuhaata, koska näkee hieman pidemmälle kuin saunamökin tonttu. Avaruusteknologia ja sen kehittäminen on ihmiskunnalle ns. miljoonan dollarin kysymys, toisin kuin esim. aseteknologian, jota en ole havainnut Valtaojan ylistävän, mutta jonka Linkola hyväksyy ilman muuta, sillä ihmisten tappamistahti siitä vain paranee. Varmaan suurin osa ihmiskunnasta näkee tulevaisuuden optimistisena, kehittyvänä ja ihmiskunnan elinolojen kohenevan. Se pienempi porukka haluaa vain heittää kapuloita rattaisiin joistakin, minulle käsittämättömistä, henkilökohtaisista ongelmista ja traumoista johtuen, ilmeisesti.

Muistuttaisin että Wikipedia ei ole keskustelupalsta. --ML 2. huhtikuuta 2006 kello 15.53 (UTC)

J P Roos: Linkolan ekonatsismi

Ja tässä toinen ihan mainio linkki näihin nimihenkilöihin, joita joku edellä tivasi. Kyllä näitä kuukkelilla taitaa löytyä enempikin. Pitäisikö ne listata tuonne artikkelin loppuun? http://www.valt.helsinki.fi/staff/jproos/linkola.htm Ikiaiki 2. huhtikuuta 2006 kello 15.58 (UTC)

Englannin kielen osaamattomuus

Poistin maininnan, että Linkola on sanonut, ettei osaa englantia. Se ei ole niin ihmeellistä, että olisi nimenomaan Linkolalle ominaista. Lisäksi maininta oli omituisessa paikassa.

Linkola-sivun asenne

Mielestäni Linkolaa käsittelevä sivu kaipaisi kohtuullista remonttia, ollakseen puolueeton "tietosanakirjainen" artikkeli Linkolasta. Poistin tekstistä maininnan, että Linkola on joskus omistanut auton ja maininnat diabeteksestä ja sen hoidosta. Linkolan auton mainitseminen on suunnilleen yhtä tärkeää, kuin esim. tieto siitä, että joku kirkkoherra on nuoruudessaan juonut alkoholia.

Artikkelissa fasismi, natsismi ja terrorismi saavat myös kohtuuttoman painoarvon, siihen nähden miten vähäisesti aiheita käsitellään Linkolan kirjallisissa töissä. Kommentti, että Linkolan ajatusmaailma edustaa "pitkälti fasismia" ei puolueettomaan artikkeliin sovi, koska tiettävästi luonnon ja maailman säilyminen jälkipolville ei kuulunut millään muotoa fasismin ideologiaan. Nykyisellään artikkelin nimeksi sopivi paremmin vaikka "Linkolan vastustajat" tai jotain.

Tottakai Linkolan opeista voidaan olla hyvinkin eri mieltä, mutta sen ei pitäisi vaikuttaa artikkelin sisältöön.

Poistit siis sen, että Linkolalla on ollut auto, mutta et sitä, että hänellä ei enää ole autoa. Miksi näin? Tuon kohdanhan voi myös lukea Linkolaa tukevana - hän on luopunut itse siitä, mistä vaatii muidenkin luopuvan. Toisaalta miksi diabeteshoidosta mainitseminen olisi merkityksentä, kun linkola itsekin on kokenut tarpeelliseksi vastata kritiikkiin. -Samulili 4. syyskuuta 2006 kello 15.06 (UTC)

Niin keskeisen linkolalaisen ajattelun piirteen kuin ekofasismin siivoaminen tästä artikkelista olisi itsessään asenteellista. Linkola on toistuvasti ja ponnekkaasti ilmaissut kannattavansa harvainvaltaan perustuvaa totalitääristä yhteiskuntajärjestystä. Hän kirjoittaa kirjassaan Voisiko elämä voittaa?, että ihmiset pitäisi laittaa pakkotyöhön jonkinlaisiin agraarikolhooseihin ja heille tulisi jakaa lisääntymislupia sen mukaan miten hyvää geneettistä ainesta he edustavat. Mitä nämä fasismiviittausten poisjätöt muuten tarkoittaisivat käytännössä? Sitäkö ettei tuota ikävältä kalskahtavaa f-sanaa tulisi käyttää, vaikka se keskeisesti Linkolan ajatteluun liittyykin, vai sitä että pitäisi myös merkitysten tasolla varoa viittaamasta niihin Linkolan ajattelun piirteisiin, jotka ilmiantavat hänen ekofasismiaan?Herrapikkarainen 23. tammikuuta 2010 kello 19.28 (EET)

Muutoksia Linkolan ajattelua -osiossa

Tein useita muutoksia kyseiseen osioon, tarkoituksena neutralisoida tekstiä ja tuoda Linkolan keskeisimmät ajatukset esille. Alkuun lisäsin yhteenvedon Linkolan ajattelun keskeisestä sisällystä. vanhasta tekstistä Linkolan kirjoja lukematon ei löytänyt punaista lankaa vaan ainoastaan useita osittain asiayhteyksistään irroitettuja mielipiteitä, joilla ehkä tarkoituksellisestikin yritettiin luodaa kuvaa jonkinlaisesta kylähullusta. Ero vanhaan tekstiin ja englanninkielisen Wikipedian tekstin kanssa olivat todella erilaisia.

Lisäsin varovaisesti muutamia Linkolan kannattajien näkemyksiä, silti säilyttäen ja myös yhteen kohtaan lisäten maininnat ekofasismista, jotta lukijalle välittyy kuva miten ristiriitaisia tunteita ja mielipiteitä herättäviä Linkolan ajatukset ovat.

Poistit perusteetta kappaleen Linkolan "elää kuten opettaa"-jutusta, joten revertit tuli. (Samoin Linkolan ajatuksen fasismiviittauksia oli poistettu, mutta ne ehkä olivatkin POV:in rajoilla. Netistä löyty(y/i) essee, jossa Aslak Aikio käsitteli Linkolan filosofian ja natsismin yhteyttä, ehkä sen voisi laittaa lähteeksi). --ML 6. syyskuuta 2006 kello 09.51 (UTC)

Linkolan seuraajat todellakin seuraavat mestarinsa perässä ja lakaisevat huolekkaasti pois sellaisia jälkiä, jotka kestävät vähemmän päivän valoa. Heillä on hämmästyttävä taito vääntää jokainen tilanne sellaiseksi, että ongelma näyttää olevan enemmän Linkolan kriitikoissa kuin Linkolassa itsessään. Niinpä Linkolan ajatukset esim. "herättävät ristiriitaisia tunteita ja mielipiteitä" sen sijaan, että ristiriitaisuuksia olisi Linkolan ajatuksissa itsessään.

Yksi toistuva teema Linkolan apologiassa on puhe "punaisesta langasta", jonka vain kuuliaisimmat seuraajat voivat havaita mestarin työssä. Kriitikot, jotka kiinnittävät huomiota vähemmän mairitteleviin piirteisiin Linkolan ajattelussa tekevät niin, koska eivät ole vielä kokeneet tätä valaistumisen hetkeä. Mutta heti kun tämä vain uskollisille itsensä näyttävä punainen lanka löytyy, se saa unohtamaan "epäoleellisina" kaikki Linkolan näkemykset rodusta ja geneettisistä laatuihmisistä, pakkotyöstä ja linkolalaisen sivistyneistön diktatuurista. Herrapikkarainen 23. tammikuuta 2010 kello 19.50 (EET)

Lintumies 2.1976 s. 65

Ao. ilmoitus on kyseisen lehden takasivulla: "Työttömät yltiöpäiset ornitologit Ammattikalastaja etsii yhtiökumppania Kirkkonummen saaristoon 15.7.-15.11.1976 (lyhyemmätkin jaksot mahdollisia). Luvassa verta, hikeä ja kyyneleitä, tilaisuus tutustua rajoitetusti lintujen syysmuuttoon ja rajattomasti pienyrittäjävanhuksen katkeraan elämänfilosofiaan; työsuhdeasunto ja puolet tuloista (lintuasemien päivärahat ainakin hakataan). Vastaukset: Pentti Linkola Hirsala, 02420 Jorvas" Ikiaiki 16. syyskuuta 2006 kello 18.40 (UTC)

Linkolan kaksi arkkupakastinta ei kuulu asiaa.

Eläkeläinen

Pentti Linkola on ollut eläkkeellä jo kauan. Väite kalastuksesta pääelinkeinona on siten väärä. Hän on harrastajakalastaja nykyisin.

Linkola poltti mielenosoituksellisesti sotilaspassinsa joskus nuorena miehenä noin 40-50 vuotta sitten, ollessaan vielä ihmiskunnan ystävä. Löytyisikö siihen lähdettä?

Artikkeliin voisi lisätä Linkolan vaikutuksesta Jokelan koulusurmaajan vinksahtaneeseen maailmankuvaan. Turun Sanomissa oli artikkeli Linkolan puhelinhaastattelusta. TS 9.11.2007 Tikkakit 17. marraskuuta 2007 kello 07.06 (UTC)

"ollessaan vielä ihmiskunnan ystävä." Millä perusteella Linkola ei nykyisin ole ihmiskunnan ystävä? Ehkä hän on vain ihmiskunnan ystävä eri tavalla kuin sinä. Linkola kannattaa ihmiskunnan säilyttämistä, ja hänen mielestään nykymenon jatkuminen tuhoaa ihmiskunnan. Auvisen ja Linkolan ajatusmaailmoiden rinnastamisen on Linkola torjunut sanoen Auvista nihilistiksi, jollainen hän itse ei ole. Tämä on todella perustavanlaatuinen ero. Sen että Auvinen poimi joitakin Linkolan ajatuksia käyttöönsä, voi laittaa Auvisen omaan artikkeliin. Tuohirulla 7. joulukuuta 2007 kello 19.17 (UTC)

Lähteet?

Artikkelissa on osio lähteille, mutta silti artikkelin alussa väitetään, että "tähän artikkeliin ei ole merkitty lähteitä".

Miksi? 87.93.171.70 28. toukokuuta 2008 kello 16.08 (UTC)

Osiossa on tasan kaksi lähdeviitettä. Eli yli 90% tekstistä ei ole ilmoitettu mitään lähdettä. --Harriv 28. toukokuuta 2008 kello 21.03 (UTC)

Tervehdys

Kun kerta poistatte asiallisia muutoksia, niin poistakaa sitten samalla nuo vanhentuneet linkit.Kommentin jätti 88.114.220.59 (keskustelu – muokkaukset).

Lähteettömiä tekstejä

Linkolankaan suuhun tai paremminkin juuri hänen suuhunsa ei pidä mielestäni laittaa ilman lähteitä mitä tahansa olkoonkin että hän on esittänyt kärkevyyksi. Parempi poistaa ja lisätä sitten kun niitä lähteitä on. --Kalmo 15. toukokuuta 2010 kello 19.11 (EEST)

Kyllä. Artikkelissa on nyt kolme ongelmaa:

1. Esitetään lähteettömiä luonnehdintoja ja yhteenvetoja Linkolan ajattelusta. Nämä voivat tällöin a) perustua johonkin luotettavaan Linkolan ajattelua käsittelevään lähteeseen; tällöin lähde tulisi merkitä, jotta lukija pystyisi tarkistamaan onko lähdettä referoitu oikein; b) olla omaa päättelyä tai yhteenvetoa; tällöin tulisi etsiä luotettavista lähteistä, mitä niissä sanotaan samasta aiheesta, koska omaa tutkimusta ei tule olla; tai c) ovat jostain epäluotettavasta lähteestä, joita ei pitäisi käyttää; ja jos lähteitä ei ole annettu, niin lukija ei voi tietää, mikä näistä kolmesta on kyseessä (joskin aihetta tunteva lukija voi ehkä arvailla, että kovin omituiset väittämät ovat alkuperältään mahdollisesti epäselviä).
2. Esitetään lähteettömiä siteerauksia Linkolan ajatuksista. Nämä voivat hyvinkin olla oikeita tai sitten eivät (esim. muistetaan tai lainataan väärin tai epätarkasti). Siksi näihinkin tulisi etsiä se missä näin on sanottu, jotta, lukisi voisi itse tarkistaa, mitä Linkola on ko. asiassta sanonut.
3. Kun referoidaan Linkolan ajattelua ja esitetään siitä kokonaisnäkemyksiä, niin oikeastaan myöskään pelkkä lähteen olemassaolo ei riitä, koska varsinaisesti lähteeksi tästä eivät oikeastaan kelpaa satunnaiset sirpalelähteet yksittäisistä detaljeista tai yksittäiset viitteet Linkolan omiin kirjoituksiin, varsinkin jos on niin, että joku on ensin kirjoittanut tekstit (ja käyttänyt siihen joitakin ensimmäisessä kohdassa mainituista kolmenlaisista lähteistä) ja sitten joku toinen on jälkikäteen etsinyt viitteitä sille mitä on sanottu, vaan kun kirjallisuutta on kiitettävästi listattu artikkelin lopussa, ja siihen sisältyy lukuisia yleisesityksiä ja erityistarkasteluja Linkolasta ja hänen ajattelustaan, niin tulisi käyttää sekä Linkolan että hänen ajattelunsa kokonaishahmotukseen ennen muuta näitä, joita sitten voi tarkentaa ja tukea viittauksilla Linkolan omiin kirjoituksiin. Eli tulisi käyttää sekundäärilähteitä, koska sanottavan valikointi suoraan primäärilähteistä altistaa omalle tutkimukselle. Kun taas, jos on sanottu, kuka sanoo, lukija voi heti myös arvioida esitettyä arviota sekä vertaamalla sitä alkuperäiseen lähteeseen että arvioimalla itse lähteen relevanttiutta.

--Urjanhai 19. helmikuuta 2012 kello 17.00 (EET)

Joskin, kun tämä kuulunee niihin vanhoihin artikkeleihin, jotka on aikoinaan , kun ei lähteitä vielä vaadittu, kirjoitettu suhteellisen hyvin ilman lähteitä, niin sisältö lienee ainakin likimain kohdallaan. Mutta kun jatkuvasti on tehty lähteetöntä muotoilua niin tämä osoittaa, että systemaattista lähteistystä (jota varten lähteet kyllä ovat likimain valmiina) kaivattaisiin.--Urjanhai 20. helmikuuta 2012 kello 13.55 (EET)

Oman tutkimuksen raja?

Artikkelissa näkyi äsken kumotun lisäys, että Linkola oli 9-vuotias kun hänen isänsä kuoli perusteella, ettei tietoa ole lähteissä. Kuitenkin sekä Linkolasta että hänen isästään on kansallisbiografia-artikkelit elkinaikatietoineen, joista kuka tahansa voi tarkistaa syntymä- ja kuolinajoista, oliko näin vai ei. Eikö tuo nyt jo ole vähän liioittelua, vaikka lähteistys onkin tärkeää? Lisäksi on varustettu lähdepyynnöllä tieto, että Martti Linkola on Pentti Linkolan veli. Samalla vaivalla kuin asetti lähdepyynnön olisi tällekin lisännyt lähteen (lisäsinkin nyt). Tieto on netissä olevalla luotettavalla lähteellä lähteistettynä olluit koko ajan esim. Martti Linkolan omassa henkilöartikkelissa, josta sen otin muutamassa kymmenessä sekunnissa. Muut lähdepyynnöt sen sijaan ovat ehdottomasti aiheellisia siten kuin yllä selostin, koska lukija oletettavasti hyvin mielellään tarkistaisi lähteestä, onko Linkolaa siteerattu lukijan mielestä oikein ja tarvittaessa ehkä saattaisi haluta voida korjata siteerausta.--Urjanhai (keskustelu) 1. syyskuuta 2015 kello 10.47 (EEST)

Olisihan lapsuudesta hyvä löytyä jotain parempia lähteitä kuin kansallisbiografian numerotiedot. En puhu nyt Linkolasta, mutta voihan henkilö olla vaikka elänyt lapsuutensa yksinhuoltajaäidin kanssa eikä isän kuolinhetkellä ole ollut niin suurta merkitystä että se pitäisi artikkelissa mainita. --Jisis (keskustelu) 1. syyskuuta 2015 kello 12.24 (EEST)

Tässä puhuin juuri vain Linkolasta. Hänestähän on varmaan aika lailla luotettavaa elämäkertatietoa helposti saatavissa. Kysessä ei siis ollut yleinen vaan tapauskohtainen kannanotto.--Urjanhai (keskustelu) 1. syyskuuta 2015 kello 14.53 (EEST)

Kirjassa Toisinajattelijan päiväkirjasta Linkola kertoo perhetaustastaan. Erinäisten muokkausten myötä lähdettä näille tiedoille oli muutettu niin, että lähteenä oli lopulta Unelmat paremmasta maailmasta ja se sivu, jolta kirjoitukset löytyivät Toisinajattelijan päiväkirjasta. Kaikkia tietoja ei myöskään mainittu tuossa lähteessä, joten viite oli todella harhaanjohtava. Korjasin ongelman niin, että artikkelissa kerrotaan samat asiat kuin lähteessä ja että viitteet ovat oikein. Tämä nyt on minimivaatimus, joten tein sen nopeasti pois. Minulle ei eilenillalla eikä tänäaamuna ollut aikaa etsiä Martti Linkolan titteleille ja elinajoilla lähteitä. Merkitsin lähdepyynnön siihen väliin osoittaakseni tuleville muokkaajille, että se lause ei perustu mainittuun lähteeseen. Samalla vaivalla kun selvensin viittauksia kirjoittamalla {{lähde}} en olisi kirjoittanut asianmukaisia viitteitä Kansallisbiografia-artikkeleihin. Turhat lähdepyynnöt ovat turhia enkä minäkään pidä sellaisista, mutta parempi on, että artikkelissa on rehellisesti lähdepyyntö kuin että vaikuttaa siltä, että kaikille tiedoille on viitteet, mutta jos asiaa alkaa tarkistamaan, viitatuista lähteistä ei löydykään artikkelissa olevia tietoja. – Kuohatti 1. syyskuuta 2015 kello 16.05 (EEST)

Joo, kyllä se lähdepyyntö oli tuohon Martti Linkolan kohdallekin tietenkin parempi laittaa kuin olla laittamatta. Eihän sitä voinut tietää, että se tieto siellä artikkelissa oli, jos ei tiennyt. Ja siitä oli myös se hyöty, että viite tuolle tiedolle saatiin joka tapauksessa nopeasti. Samoin tuo lapsena orvoksi jääminen on parempi lähteistää jollain lähteellä, missä siitä on kerrottu, kuin vuosilukulaskelmilla, mutta kun joka tapauksessa täsmälliset vuosiluvut ovat artikkeleissa lähteistettynä olleet koko ajan jo valmiiksi, niin ei se sanan lapsi korvaaminen lapsen iällä voi millään tuottaa tietoa, mitä ei voisi tarkistaa. Ja niin kuin sanoin, niin kaikki muut lähdepyynnöt ovat ehdottoman välttämättömiä. Näin kiistellyn henkilön sanomisista ei saisi olla mitään ilman lähdettä, koska jatkuvasti siteeraajat tekevät omia tulkintojaan.--Urjanhai (keskustelu) 1. syyskuuta 2015 kello 18.12 (EEST)

Kommentti Anto Leikolan pikkuserkkuuteen (ping Käyttäjä:Kuohatti): luultavasti Leikola mainitsee sen tuossa viitatussa artikkelissaan ("sukulainen ja ystävä"). Ainakin muistan siitä jostain lukeneeneni, en nyt muista enkä ehdi kaivaa, lisäsinkö tuon itse. KKO on ehkä päätynyt tuohon tekstiä uudelleen järjesteltäessä jonkun muun tiedon lähteenä.--Urjanhai (keskustelu) 8. syyskuuta 2015 kello 23.33 (EEST)

Arvioita ja väittelyitä Linkolan ajattelusta

Kun nyt jäsennettiin linkkejä muista kohdista aiheesta muualla osioon, niin hahmottuu aiempaa vielä selvemmin oikeastaan artikkelissa tarve "Vastaanotto"-osiolle esim. jollain ylläolevan kaltaiselle otsikolle, jossa vedettäisiin yhteen erilaisia arvioita ja näkemyksiä Linkolasta ja hänen ajattelustaan ja myös keskusteluja, joissa Linkola itse on kommentoinut näitä arvioita jne. Silloin osa Linkolan yksittäisistä artikkeleista ja aiheesta muualla -linkeistä voitaisiin siirtää lähteeksi tähän osioon ja lisäksi tähän osiuoon voisi koota yhteenvetoa Kirjallisuutta-osiossa luetellun, Linkolaa käsittelevän kirjallisuuden keskeisistä näkökulmista ja päätelmistä. Nykyisellään am-osio on nähtävä vain tätä muokkausta odottavana varastona josta spesifimmät detalilähteet tulisi siirtää tekstiin ja vain ne yleiset illustraatiot, joihin ei ole viitattu, jättää am-osioon (esim. videohaastattelut ja ne yhtenvedonomaiset henkilökuvat, joita ei ole käytetty lähteinä).--Urjanhai (keskustelu) 1. tammikuuta 2016 kello 11.18 (EET)

Olin aikeissa karsia linkkilistaa, mutta kun pelkäsin että joku saa jotain kasviksia nenään, se jäi tekemättä. Nettihän on sellainen aarreaitta, ettei sieltä kaikkea kannata missään tapauksessa kiikuttaa artikkeleihin, jos ei niille ole täsmäkäyttöä. --Harriebarn (keskustelu) 1. tammikuuta 2016 kello 11.23 (EET)

Karsiminen voi olla perusteltua, mutta tässä tapauksessa, jos karsit, niin voi ehkä siirtää listan karsituista vaikka tänne keskustelun puolelle palvelemaan artikkelin jatkokehitystä. Sitä ajatellen nuo voivat olla mahdollisesti käyttökelpoisia. Tosin luultavasti parhaat yhteenvedot saadaan kirjoista, ja silloin detaljiartikkelit lähinnä voivat täydentää viittauksia kirjoihin. Am-linkeiksi sopivat yleisemmät, illustroivat lähteet, joita tuossa varmaan myös on joukossa.--Urjanhai (keskustelu) 1. tammikuuta 2016 kello 11.42 (EET)

Linkolan ajatteluun voi tutustua huomenna torstaina 7.1.2016 Yle tv1:ssä ohjelmassa Itse asiassa kuultuna [1]. Näkyy Areenassa sen jälkeen. --Harriebarn (keskustelu) 6. tammikuuta 2016 kello 09.48 (EET)

Artikkelista karsittua aineistoa

Linkola on ollut aikojen kuluessa suosituimpia haastateltavia, joten juttuja löytyy, mutta kaikkea ei tarvitse kirjata AM-osioon, joten karsin siitä osan, myös yhden kirjan, joka ei käsittele Linkolaa. Poistin kuolleet linkit. --Harriebarn (keskustelu) 6. tammikuuta 2016 kello 09.43 (EET)

Kirja

• Pertti Saurola, Jari Valkama, William Velmala: Suomen rengastusatlas I. Helsinki: Luonnontieteellinen keskusmuseo, 2013. ISBN 978-952-10-8572-7. }

Verkossa

• Petteri Hiienkoski: Kalastaja. Pentti Linkola Elonet. Dokumenttielokuva, henkilökuva kalastaja, ympäristöfilosofi Kaarlo Pentti Linkolan elämästä ja historiasta. Yle 1994.
• Aleksi Ahtola, Timo Hännikäinen & Esa Mäkinen: Pentti Linkolan haastattelu (doc) Kerberos.
• Aki Asola: Mies joka tuomitsi ihmiset (Internet Archive) Turun ylioppilaslehti.
• Pentti Linkola herättää suuria tunteita Retkipaikka. Retkipaikka.

Toisinajattelija?

Miksi Linkola on nimetty ’toisinajattelijaksi?’ -Mitä on toisinajattelu? Onko se oman henkilökohtaisen näkemyksen esille tuomista vastoin valtavirran näkemystä? Ovatko Linkolan näkemykset irrationaalisia nykyisestä Telluksen tilasta? Eivätkö yhä useammat tunnusta Linkolan olleen oikeassa ja yhtyneet hänen näkemyksiinsä, vai vaaditaanko ’toisinajattelijan’ statuksen muuttamiseen profetioiden toteutumista? Ne ovat jo alkaneet toteutua vaiheittain ilmastonmuutoksesta lähtien. Esim. Sir David Attenborough on ollut pitkään samoilla linjoilla Linkolan näkemysten kanssa, mutta hänen näkemyksiään ei ole vastaavalla tavalla kyseenalaistettu.

Linkolan titteliksi asetettu ’toisinajattelija’ väheksyy ja halveksuu hänen panostaan Suomen luonnonsuojelun historiassa. Sopivan neutraali ja Linkolaa kunnioittava nimitys olisi vaikkapa filosofi ja luonnonsuojelija.

Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku.

91.154.144.215 6. lokakuuta 2020 kello 22.01 (EEST)

Huom. Kommentti koskee mobiilinäkymää, jossa Linkolaa on nimitetty vain ’toisinajattelijaksi.’ Tämä ei vaikuta vahingossa tehdyltä.

91.154.144.215 6. lokakuuta 2020 kello 22.08 (EEST)

Kyseessä on Linkolan itsemäärittely, jolla hän alleviivasi ajatustensa poikkeavan radikaalisti valtavirrasta. Ks. esim. Linkolan vuoden 1979 esseekokoelma Toisinajattelijan päiväkirjasta.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 6. lokakuuta 2020 kello 22.25 (EEST)

Tiedetään ja tämä olikin odotettu yksinkertaistettu vastaus pohtimatta nimikkeen syvempään merkitystä. Linkola käytti nimitystä lähinnä itseironisessa muodossa joka ilmaisi samalla kyynisyyttä muuta ihmiskuntaa kohtaan, mutta pelkkä ’toisinajattelija’ on liian suppea termi kuvaamaan koko henkilöä objektiivisesta näkökulmasta. Ainoana tittelinä kontekstista irrotettuna se antaa Linkolasta kuvan ikuisena väärässäolijana. 91.154.144.215 8. lokakuuta 2020 kello 03.39 (EEST)

Jos mobiilibnäkymässä on erilainen tiivistelmä, niin sitäkin varmaan pääsee vapaasti muokkaamaan jostain (EDIT: ks. alla, varmaankin se paikka on Wikidata), vaikka varmaan siitä keskustelulle tämä onkin paras paikka. --Urjanhai (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 20.26 (EEST)

Kävin oikein katsomasssa mobiiliversiota, ja kun sinne syötti sanan "Pentti", niin hakutuloksissa luki: Pentti Linkola, Suomalainen toisinajattelija". Sanoisin että tuo "toisinajattelija" todennäköisesti lähteiden mukaan on yksi luotettavien riippumattomien lähteiden käyttämä nimitys Linkolasta lukuisien muiden nimitydsten ohella, mutta epäilen, onko se lainkaan mitenkään ensisijaisin. Ainoana määreenä se tuntuu asiasta sivuun menevältä, koska se ei tuo esiin Linkolan keskeisintä merkitystä. Jos saisi käyttää kahta sanaa, niin varmaan silloin lähellä voisivat olla ympäristöfilosofi ja luonnonsuojelija. Luulisin muuten, että se paikka, mistä nuo määrittelyt tulevat, on todennäköisesti Wikidata. Sinne olen hyvin paljon itsekin joko lisännyt puuttuvia määritelmiä tai korjannut olemassaolevia, ja siellä on joka asialle myös keskustelusivut niin kuin täälläkin (vaikka niitä ehkä luetaan vähemmän kuin Wikipedian keskustelusivuja).--Urjanhai (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 20.40 (EEST)

Mobiilinäkymän tiivistelmä on tosiaan Wikidatan description-kentän sisältö, joka on vapaasti muokattavissa Wikidatan puolella, yleensä ilman että kukaan tulee sanomaan vastaan tai keskustelee mistään. Wikidatan kuvaukset ovat muutenkin ihan mitä sattuu.--Fotogurachan (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 20.52 (EEST)

Wikidatan muokkaaminen on erittäin luonteva ja usein myös erittäin palkitseva osa Wikimedia-projektien muokkaamista enemmän yleisesti tunnettujen Wikipedian ja commonsin ohella ja sen merkitys kasvaa koko ajan. Kielilinkkien ohella nämä määritelmät ovat yksi, mistä on helppo päästä alkuun, ja esim. Wiki loves monumentsissa pääsee harjoittelemaan joidenkin muiden ominaisuuksien lisäämistä. Tällaisista usein toistuvista operaatioista voisi hyvin koota rautalankaohjeita aloittelijoille jollekin projektisivulle. Joistain aihepiireistä (jotkut taidejutut) niitä taitaa jo ollakin.--Urjanhai (keskustelu) 7. lokakuuta 2020 kello 21.17 (EEST)

Tämä lienee ongelmanydin, eli wikidataan tehdyt muutokset eivät kulje seulonnan läpi ja niihin voi kuka tahansa tehdä muokkauksia omien tarkoitusperiensä ajamana ilman että kukaan asiaan puuttuu. 91.154.144.215 8. lokakuuta 2020 kello 03.39 (EEST)

Käytännössä tietoja on sieltä yhtä helppo korjata kuin täältäkin, ja yhtä lailla siellä kuin täälläkin jokainen voi muokata vapaasti. Muokkaus jolla tuo on lisärtty on tässä: [2]. Eli lisäys on tehty 2017. Wikipediassa joku korjausta kaipaava tieto saattaa olla aivan yhtä kauan. --Urjanhai (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 08.11 (EEST)

Kun katsoo saman muokkaajan muokkauksia, niin kysymyksessä ei näytä olevan mikään vandaali tai johonkin poliittiseen agendaan keskittynyt muokkaaja ja sen perusteella voi arvella, että muokkaus on tehty hyvässä tarkoituksessa. --Urjanhai (keskustelu) 8. lokakuuta 2020 kello 08.18 (EEST)

Kiitos korjauksesta. Vaikka porsaanreikää ei tässä tapauksessa oltu hyödynnetty, on se syytä tiedostaa ja tukkia. Mobiiliversio näkyy suurimmalla osalla mm. tablet-käyttäjistä oletusasetuksena ja sen viesti saattaa poiketa olennaisesti työpöytänäkymästä. 91.154.144.215 8. lokakuuta 2020 kello 16.18 (EEST)