Keskustelu:Paltamo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Paltamon kunta ei ole saanut nimeään Paltamo-tervaveneestä, vaan Paltamo-sana lienee peräisin sanasta Palte, joka tarkoittaa vierivää rantatörmää. Palte-sanaan on liitetty paikkaa tarkoittava mo- pääte. Täten Paltamo merkitsee sitä paikkaa, jossa palte sijaitsee. E-kirjaimen muuttuminen a:ksi voidaan selittää foneettiseksi; a on helpompi lausua kuin e. Paltamo-nimi (palte) esiintyy ensi kerran asiakirjoissa v. 1566 muodossa Oulun palte, tarkoittaen Kajaaninjoen suussa ollutta kuninkaankartanoa. Paltamon kylää tarkoittaen nimi esiintyy tileissä vuodesta 1563 lähtien aluksi muodossa Paldamoi. Paltamon asutushistoriaan on vaikuttanut merkittävästi se, että sinne päätettiin vuonna 1599 rakentaa Oulujärven erämaan seurakunnan toinen kirkko Manamansalon hävitetyn kirkon tilalle. Se rakennettiin Paltaniemen Kirkkoniemeen. Paikka on sittemmin vyörynyt Oulujärveen. Kolmas kirkko rakennettiin 1664 sisemmäksi Paltaniemelle. Se tuhoutui puolestaan isonvihan aikaisissa taisteluissa vuonna 1716, jolloin kirkko poltettiin maan tasalle. Neljäs eli nykyinen niin kutsuttu Kuvakirkko rakennettiin nykyiselle paikalle vuonna 1726. Kun Oulujärven seurakuntaa 1500-luvun lopulla ruvettiin kirkon uuden sijainnin mukaan kutsumaan Paltamoksi, tarkoitettiin tällä koko nykyistä Kainuuta. Kaikki muut Kainuun pitäjät on myöhemmin vähitellen erotettu Paltamosta. Paltamon kunta on perustettu 1870. Kirkkojen myötä myös papisto sekä muut säätyläiset asettuivat asumaan Vanhan Paltamon alueelle. Paltaniemen kylästä muodostui vuosien kuluessa koko Kainuun hengellisen ja hallinnollisen elämän keskus. Paltaniemen kirkonkylä muodosti vielä 1800-luvun lopulla merkittävän kyläyhteisön. Myös Oulujärven pohjoispuolisten kylien asukkaat tekivät kirkkomatkansa Paltaniemelle. Kuitenkin yhä suurempi osa paltamolaisista asui Paltaniemen kirkonkylästä kaukana Oulujärven pohjoispuolella, suuren Paltaselän takana. Paltaniemen kirkonkylän vuosisatainen perintö seurakunnan keskuksena ja koko Kainuun kulttuurikeskuksena oli niin voimakas, ettei seurakuntakeskuksen siirtämistä suunniteltu ennen kuin vasta 1800-luvun lopulla. Siirtämistä hidasti myös pitäjän köyhyys, sillä uuden kirkonkylän perustaminen olisi rasittanut liikaa seurakuntalaisten taloutta. 1900-luvun alussa suunniteltiin itse kirkonkin siirtämistä ja kiisteltiin siitä, mihin kirkko olisi siirrettävä. Eniten kannatusta saivat Melalahti ja Kiehimänsuu. Lopulta paikaksi päätettiin Kiehimänsuu, sillä siellä yhdistyivät niin vesi-kuin maantietkin kaikilta Paltamon seurakunnan kulmilta. Viimein 1930-luvun alussa päätettiin rakentaa uusi kirkko Kiehimään joen länsipuolelle. Samoin päätettiin hankkia uusi hautausmaa, pappila ja lukkarin virkatalo. Kirkon rakentaminen viivästyi sodan alettua. Toisen maailmansodan loputtua päästiin rakentamaan uutta kirkkoa. Seurakunnan ja kunnan keskukseksi Kiehimän asema vakiintui vuonna 1946, jolloin kirkko valmistui. Näin Paltaniemen 355 vuotta kestänyt asema Paltamon, Kainuun vanhimman emäseurakunnan keskuksena päättyi. Paltaniemi menetti johtavan asemansa Kainuussa vasta tämän vuosisadan alussa, kun Kajaaniin rakennettiin rautatie 1904 ja Kajaaniyhtiö aloitti toimintansa 1907. Paltaniemi menetti johtavan asemansa myös Paltamon kunnan keskuksena, kun Kiehimään alkoi kohota asutusta. Viimein Paltaniemi erotettiin Paltamosta vuonna 1954 ja liitettiin Kajaanin maalaiskuntaan. Vanha kirkko jäi kuitenkin Paltamon seurakunnan omistukseen. Viime vuosisadalla asutus alkoi keskittyä taajamiin. Paltamokin kehittyi elinvoimaiseksi maaseututaajamaksi. Paltamon kirkonkylässä oli 1950-luvulla 800 asukasta. Kunnan väkimäärä kasvoi aina 1960-luvulle asti, jonka jälkeen asukasluku on pienentynyt voimakkaasti. Jonkin verran väkimäärään vaikutti vuosisadan vaihteen siirtolaisuus Amerikkaan 1900-luvun vaihteessa sekä siirtolaisuus Ruotsiin 1960- ja 1970-luvulla. Karjalan siirtoväkeä tuli Paltamoon 1950-luvun alussa 390 henkilöä. Paltamon asukasluku on pienentynyt 1960-luvulta 1980-luvulle 26 %. Tähän on vaikuttanut voimakas muuttoliike maalta taajamiin sekä kaupunkiin. Paltamo-tervavene on varmaankin sitten saanut nimensä Paltamossa tehdystä venemallistaan.


Lähdeaineisto: Paltamon kunnan asiakirja-arkisto, Jorma Keränen 1977, Paltamon seurakunnan historia, Oravainen-Ruokolahti 1976, Suomenmaa 6, Maarit Pimiä 2001, Paltamon kulttuuriympäristöohjelma --Pahyvlas 28. tammikuuta 2008 kello 13.19 (UTC)

Asukasluku[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa on v. 2011 kunnan asukasluku yli 9000! Missäs ne ihmiset on?? =D

Kirkko?[muokkaa wikitekstiä]

Eikös Paltamossa ole Paltamon kuvakirkko? Vai oonko aivan pihalla? Ja jos se tosiaan on tuon niminen mutta ei kuitenkaan Paltamossa, niin vois kuitenkin laittaa "Katso myös" -osioon sen... 82.141.66.232 25. tammikuuta 2012 kello 21.40 (EET)

Jaa, se olikin Paltaniemen kuvakirkko. Mutta mitä käytännössä tarkoittaa "Paltaniemen kärki onkin aikojen saatossa vyörynyt vähitellen Oulujärveen."? Siis Paltaniemihän on vastarannalla Paltamoon nähden. Eli mitä merkitystä on Paltaniemen kärjellä tässä? 82.141.66.232 25. tammikuuta 2012 kello 21.46 (EET)

Paltaniemen alkuperäinen nimi on Paltamo. Paltaniemi oli ennen Kajaaniin liittämistä Paltamon pitäjän ja kunnan kirkonkylä ja keskustaajama. Kirkonkylä kumminkin siirrettiin nykyiselle paikalleen ja koska Paltamo (Paltaniemi) ja uusi kirkonkylä menivät sekaisin, nimettiin vanha kirkonkylä Paltaniemeksi ja uusi Paltamoksi. Myöhemmin siis Paltaniemä liitettiin Kajaaniin. --Fenn-O-maniC (keskustelu) 14. helmikuuta 2013 kello 21.41 (EET)
Ja mainittakoon vielä, että Paltaniemen kuvakirkon omistaa Paltamon seurakunta. --Fenn-O-maniC (keskustelu) 14. helmikuuta 2013 kello 21.46 (EET)

Paltamo upi[muokkaa wikitekstiä]

Voisitte perustella että miksei Arttu "upi" Pulkkinen ole muka tunnettu paltamolainen? Hänen striimejään katsovat youtubessa tuhannet ihmiset samaan aikaan silloin kun ollaan live. Upin merkittävyydestä on todisteita kun googlaa "upi kkona" tai "kkorner ukko" jne. I rest my case, --80.220.134.99 12. huhtikuuta 2019 kello 23.27 (EEST)

Hänestä pitää ensin olla artikkeli, jotta merkittävyyttä voi arvioida. En pidättelisi kuitenkaan henkeä, tubettajissa ym. rima on aika korkealla. -Ochs (keskustelu) 12. huhtikuuta 2019 kello 23.59 (EEST)
Niin, pääsääntöisesti paikkakunnan kuuluisiksi henkilöiksi lasketaan vain ne, joista on artikkeli Wikipediassa tai ainakin pitäisi ehdottomasti olla. Googlauksen perusteella merkittävyyskynnyksen ylittyminen ei vaikuta lupaavalta. Tarttis olla myös jotain järkeviä lähteitä.--Htm (keskustelu) 13. huhtikuuta 2019 kello 00.03 (EEST)
Edes niilo22:sta ei ole artikkelia, joten miksi upista. Vaatisi hieman enemmän kuin ylilaudan meeminä olemisen.--MAQuire (keskustelu) 13. huhtikuuta 2019 kello 00.08 (EEST)