Keskustelu:Päijänne

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Suomen toiseksi suurin järvi.

Tilastokeskuksen "Taskutilasto Suomi 2003" -kirjanen kertoo että Päijänne olisi kolmanneksi suurin 1054 km² pinta-alallaan. Edellä ovat Suur-Saimaa (4377 km²) ja Inarijärvi (1102 km²). Eri nettilähteissä sen sijaan on ristiriitaista tietoa asiasta. --Jonik 15:52 loka 12, 2004 (UTC)

Ympäristöministeriön luettelon mukaan Päijänne on #2. Tosin tämän mukaan näyttäisi että Päijänne koostuisi kolmesta eri järvestä? http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=69583&clan=FI -- Jniemenmaa 16:23 loka 12, 2004 (UTC)
Päijänne on kylläkin 3. isoin järvi, Vesijärvi ja joku toinen järvi, jonka nimeä en muista ei kuulu Päijänteeseen, vaikka ihan vieressä onkin. Vesijärveen mennään jopa kanavaa pitkin. --81.175.204.25 20. syyskuuta 2006 kello 12.19 (UTC)
Kyllä Päijänne on toiseksi suurin. Tuossa pinta-alassa eivät ole Vesijärvi ja Ruotsalainen mukana, vaan kolmiosaisuus johtunee siitä, että Päijänne on varsin sokkeloinen järvi ja siinä on kapeita kohtia, mutta kyllä ne samaa järveä ovat. Esimerkiksi Pulkkilanharju on saariketju eikä yhtenäinen harju. Yksi noista altaista on ehkä Kärkisten pohjoispuolinen osa. Se, että Inarijärven pinta-alaksi ilmotetaan yli 1400 neliökilometriä, johtuu siitä, että siinä on saaret mukana. Lito 8. kesäkuuta 2010 kello 23.16 (EEST)

Ettekö helkkari soikoon usko, ettei Laukaa, Hollola tai Äänekoski ole Päijänteen rannalla.

  • Sorry vaan, mutta tuo kuva on aika järkyttävä... --ML 1. joulukuuta 2006 kello 11.33 (UTC)

Hei ML[muokkaa wikitekstiä]

Kiitos kun vahdit lähteellisyyttä. Kotuksella oli aiemmin laajempi artikkeli, mutta sitä ei taida olla enää. Laitoin myös jonkun aiemmin lukemani lehtiartikkelin pohjalta jotain, jonka mielestäni selvästi muistan. Tiedän, että tämä on huono peruste, mutta onko silti syytä epäillä tietoja? Mihin tarkalleen haluat lähteen? Sanojen pää ja jänne alkuperän katsoin SSA:sta. Päijätsalosta löytyy tietoa Sysmän kunnan sivuilta. 193.65.112.51 21. huhtikuuta 2007 kello 11.15 (UTC)

Edelleen surkea peruste, tiedän ja pahoittelen, mutta sukumme kesämökki on Päijänteen rannalla Sysmässä, ja tämän takia näistä asioista olen aina ollut kiinnostunut, ja olen lukenut kaiken mihin olen törmännyt lähinnä lehdissä 193.65.112.51 21. huhtikuuta 2007 kello 11.18 (UTC)

Tuolla kyllä sanotaan, että "rohkeimmat ovat tulkinneet, että tämän keskeisen vesiväylän nimi olisi alkuaan sattuvasti ollut Pääjänne.". Mielestäni sana "rohkeimmat" viittaa siihen, ettei pääjänneteoriaa pidettäisi kovinkaan uskottavana. Jos sitä väitetään "luonnollisimmaksi" tms. selitykseksi, niin sellaisella adjektiiville pitäisi olla lähde. [1] --ML 28. huhtikuuta 2007 kello 12.50 (UTC)

Onko kukaan tietoinen Päijänne sanan mahdollisesta suhteesta Saamen kieleen? Ante Aikion, Luobbal Sámmol Sámmol Ánte, keväällä ilmestynyt väitöskirja, The Saami Loanwords in Finnish and Karelian oli mielenkiintoista luettavaa, ja mielenkiintoista senkin takia että Ante on äidinkieleltään saamenkielinen toisin kuin saamen kielen professorit.--80.186.29.136 19. heinäkuuta 2009 kello 16.48 (EEST)

Paranneltavaa[muokkaa wikitekstiä]

Joku viisaampi voisi kirjoittaa kanavat -osion viimeisen lauseen siihen muotoon, että näinkin tyhmä kuin minä sen tajuaisin mitä siinä ajetaan takaa. --81.197.140.233 28. huhtikuuta 2007 kello 12.37 (UTC)

"Kolmas vaihtoehto olisi Päijänteen yhdistäminen suoraan Suomenlahteen kanavoimalla Kymijoki." Öh, eikös tuo ole kutakuinkin selvä lause - jos sitä tarkoitit? Kymijokihan yhdistää Päijänteen Suomenlahteen, mutta ei sitä pitkin veneellä voi kulkea. --polander-- 30. huhtikuuta 2007 kello 12.51 (UTC)

Veden korkeus[muokkaa wikitekstiä]

Mielestäni ei ole kovin järkevää taittaa 0,1 metrin tarkkuudella peistä siitä, mikä on Päijänteen keskimääräinen veden korkeus. Lukemaanhan sisältyvät suuremmat epävarmuustekijät kuin mikä on riidan suuruus.

Peruskarttojen korkeuslukemat perustuvat N60-korkeusjärjestelmään, joka maannousun takia on korvautumassa N2000-järjestelmällä. N2000-järjestelmän korkeudet ovat Päijänteen alueella 26-30 cm korkeammat kuin N60-järjestelmän. Näin ollen vaikkapa 79,5 metriä on aivan yhtä oikea lukema kuin 79,3. Asiaa sekoittaa vielä se, että ympäristökeskuksen vedenkorkeustiedot ilmoitetaan NN-järjestelmässä, joka Päijänteellä eroaa N60-järjestelmästä noin 27 cm, NN-lukemien ollessa pienempiä.

Toinen kysymys on se, miten keskimääräinen vedenkorkeus on laskettu. Onko se vuosittaisten ylä- ja alavesien puolivälien keskiarvo, vai onko se mahdollisesti joltain ajalta tehtyjen päivittäisten mittausten keskiarvo, vai onko se jonkin muun menetelmän tulos. Tätä eivät kartan kylkeen painetut tiedot kerro. Menetelmäerojen tuottama poikkeama voi olla enemmän kuin tuo 0,1 metrin ero. Onhan järven suurin ylä- ja alaveden korkeusero toista metriä. --Gronroos 28. toukokuuta 2010 kello 11.47 (EEST)

Näin varmaan on. Laitoin siihen kuitenkin jonkun lähteellisen lukeman. Peruskartassa tämä on siis 78,3 m. Ainakin jollain ympäristökeskuksen sivuilla mainitaan korkeus 78,2 m. En tiedä sitten, pitäisikö laittaa molemmat lukemat, vai kumpi on oikeampi, jos keskimääräinen vedenkorkeus halutaan ilmoittaa kymmenen sentin tarkkuudella. Monissa kartoissahan on tyydytty metrin tarkkuuteen eli 78 m.--IA 28. toukokuuta 2010 kello 12.40 (EEST)
Esittäisin, että metrin tarkkuus on aivan riittävä. Kaikissa isoissa vesistöissä vuosittaiset korkeusvaihtelut ovat lähemmä metrin luokkaa ja pitkällä aikajänteellä enemmänkin. Se, mikä lukemien keskiarvo kymmenen sentin tarkkuudella on, on verraten vähämerkityksellinen asia semminkin kuin emme tiedä, miten keskiarvo on laskettu. Esimerkiksi Keiteleen kanavan merikartassa mainitaan Päijänteen ylimmäksi purjehduskauden vedenkorkeudeksi Vaajakosken alapuolella NN+78,85 ja alimmaksi NN+77,70. Näiden keskiarvo muunnettuna N60:een on noin 78,55 metriä, mikä poikkeaa 78,3:sta aika paljon.--Gronroos 28. toukokuuta 2010 kello 13.17 (EEST)
Kun on käytössä noinkin eriäviä korkeusjärjestelmiä (NN, N60, N2000), niin ei olisi pahitteeksi mainita käytetty korkeusjärjestelmä, mikäli korkeuksia ilmoitetaan kovinkin tarkasti (alle metrin tarkkuudella). --Jmk 28. toukokuuta 2010 kello 12.55 (EEST)

Vääksyn kanava[muokkaa wikitekstiä]

Vääksyn kanava ei käsittääkseni voi toimia ilman virtausta Vesijärvestä Päijänteeseen. Kuinka suuri osa Vesijärven virtauksesta ohjautuu Vääksynjokeen tai kanavaan on sinänsä eri asia. Ainakin joidenkin lähteiden mukaan Vääksyn kanava on Euroopan vilkkaimpia sisävesikanavia, jolloin virtaus kanavan kautta voi olla merkittävää.--IA 28. toukokuuta 2010 kello 15.41 (EEST)

Varmasti joku määrä virtaa, mutta onko se niin paljon, että se on tarpeen luetella veden tuloreittinä, on eri asia. Ei täällä ymmärtääkseni ole muuallakaan lueteltu kanavia veden laskureitteinä? Tosin esim. tässä lähteessä mainitaan Vesijärven laskevan "Vääksynjokea ja kanavaa pitkin" joten ehkä tuo maininta on paikallaan. --Jmk 28. toukokuuta 2010 kello 16.08 (EEST)
Tässä tapauksessa kanavan maininta on paikallaan myöskin siksi, että laskuväylän alkuosa on kanavaa ja kaikki virtaus on kanavan kautta. Vääksynjoki erkaantuu kanavasta.--IA 28. toukokuuta 2010 kello 16.27 (EEST)
Kanava toimiakseen tarvitsee vain korkeuseron ja riittävästi vettä, ei siis varsinaisesti virtausta. Ei oikeastaan voida sanoa, että Vääksynjoki erkaanee kanavasta, vaan kanava että erkanee Vääksynjoesta. Kanavan yläpää kun on aikoinaan rakennettu Vääksynjoen uomaan jokea oikaisemalla ja leventämällä.
Vesijärven hydrografiset ominaisuudet ovat monimutkaisemmat kuin kartasta voisi päätellä. Sillä nimittäin on kaksi laskujokea: Vääksynjoki ja Porvoonjoki. Porvoonjokeen juoksutetaan maanalaista putkea pitkin vettä Vesijärvestä jätevesien laimentamiseksi. Tämän takia joinakin kesinä Vääksynjoen virtaama on ollut erittäin pieni. Vääksyn kanava ei kuitenkaan ole merkittävä juoksutusreitti: Alassulutuksesta sulusta purkautuu kerrallaan noin 350 kuutiometriä vettä. Sulutuksia huippusesongin aikana kyetään tekemään ehkä kolme per tunti, jolloin kanavan kautta huipussaan virtaa noin 0,3 m3/s ja muulloin vähemmän. Tämä on varsin vähän verrattuna Vääksynjoen virtaamaan 2,3 m3/s (keskivirtaama 2002-2007).
Vain kuudessa sulkukanavassa (Lempäälä, Kalkkinen, Taipale, Konnus, Ahkiolahti ja Nerkoo) on säännöllistä säännöstelyjuoksutusta. Nämä kanavat siis ovat osa vesistön laskujokia. Muiden kautta juoksutus on poikkeuksellista eikä kaikkien kanavien kautta edes pystytä juoksuttamaan sulkujen rakenteen takia. --Gronroos 28. toukokuuta 2010 kello 18.13 (EEST)
Sinänsä määritelmäkysymys, erkaantuuko joki kanavasta vai kanava joesta, eli onko tämä noin 300 metrin osuus kanavaa vai jokea. Käytännössä se on kanavan uomaa ja alkuperäistä Vääksynjoen uomaa alkuosaltaan ei ole olemassa, eli Vääksynjoki on oikaistu Vääksyn kanavaksi alkuosaltaan.--IA 31. toukokuuta 2010 kello 16.27 (EEST)

Saaret[muokkaa wikitekstiä]

Mielestäni Paatsalo ei kuulu suurimpien saarien joukkoon. Päijänteestä löytyy suurempia saaria, jotka eivät ole listassa. Tatti2 9. huhtikuuta 2011 kello 17.52 (EEST)

Kuvan sijainti[muokkaa wikitekstiä]

Kaunis kuva tämä " Päijänne and Päijätsalo". Vuosikymmeniä juuri sillä seudulla mökkeilleenä en onnistu tunnistamaan, mistä kohtaa kuva on otettu. Kuka tietää (kuvaaja ainakin)? Koordinaatit Google Earhista?  –Kommentin jätti 37.136.6.239 (keskustelu)

Kuvaaja on merkannut kuvan tietosivulle Tiedosto:Päijänne and päijätsalo.jpg kameran koordinaateiksi 61°27′52″N, 025°36′02″E . --Jmk (keskustelu) 4. syyskuuta 2012 kello 22.47 (EEST)
Eli sama kuin tämä.--Urjanhai (keskustelu) 4. syyskuuta 2012 kello 22.49 (EEST)
No siihen samaan Karttapaikan karttaan (ja muihin) pääsee noita koordinaattejakin klikkaamalla. --Jmk (keskustelu) 4. syyskuuta 2012 kello 22.52 (EEST)
No sieltähän minä sen klikkasinkin, mistä muualtakaan, kirjoitinkin saman jo valmiiksi, mutta kun ehdit kertoa sen ensin, niin lyhensin kommenttiani.--Urjanhai (keskustelu) 5. syyskuuta 2012 kello 12.00 (EEST)