Keskustelu:Optinen tiedonsiirto vapaassa tilassa
Artikkelin nimi[muokkaa wikitekstiä]
Ehdotan harkittavaksi, että artikkelin nykyinen nimi Vapaatilaoptinen datansiirto suomennettaisiin esimerkisi muotoon Optinen tiedonsiirto vapaassa tilassa, tjms. Jawacz 20. kesäkuuta 2011 kello 21.34 (EEST)
Vastustan. Se on pitempi ja siinä osa jää ihmettelemään - tosin hetkeksi mutta silti - "mikä ihmeen 'vapaa tila', poliittisestiko vapaa, onko sitten vangittua tilaa? ym."
Ihmiset alkaisivat kuitenkin puhua vapaatilaoptiikasta, tai jopa tilaoptiikasta. Erityisesti taivutusmuodoissaan se sinun ehdotuksesi on hankala.
Mikäs lautakunta tms. antaakaan viralliset suositukset? Tietotekniikan sanastolautakunta? Siltä pitää pyytää kanta. Jos se päätyy nimitykseen vapaatilaoptiset laitteet ja vapaatilaoptinen datansiirto tai vapaatilaoptinen tiedonsiirto, niin onko se sitten mielestäsi suomea?
Ja "data" ja "tieto" sanoilla on tässä niin pieni ero ettei sen takia kannata ruveta luokkien ja artikkelien nimiä muuttelemaan.
Tekvie 22. kesäkuuta 2011 kello 09.50 (EEST)
- Olen tästä kyllä eri mieltä. Mielestäni nykyinen nimi Vapaatilaoptinen datansiirto ei ole suomea. Vapaatilaoptinen on keinotekoinen ilmaisu ja datansiirto tulisi korvata sanalla tiedonsiirto tai tietoliikenne. Jawacz 2. marraskuuta 2011 kello 16.48 (EET)
Avoimia kysymyksiä[muokkaa wikitekstiä]
Tarvitaan vapaatilaoptiikan aallonpituuskaista, ylin ja alin aallonpituus. Tekvie 26. kesäkuuta 2011 kello 16.57 (EEST)
Jonkun pitää selittää mitä tarkoittaa "protokollan läpinäkyvyys", koska otin sen englanninkielisestä versiosta. Tekvie 28. kesäkuuta 2011 kello 15.15 (EEST)
Langaton tiedonsiirto ei sitten ole sama? --Pjort Falk 1. heinäkuuta 2011 kello 12.23 (EEST)
- "Optinen" taitaa rajata ulkopuolelle radiotaajuudet. --Otrfan 1. heinäkuuta 2011 kello 14.12 (EEST)
- Langaton optinen siirto lienee kyllä langattoman tiedonsiirron alalaji, mutta usein langattomalla tiedonsiirrolla viitataan radiotaajuiseen sähkömagneettiseen tiedonsiirtoon ja optinen siirto käyttää hyväkseen optiikkaa. Jawacz 1. heinäkuuta 2011 kello 14.18 (EEST)
Tähän artikkeliin tarvitaan muutama näkyvyystaulukko eri etäisyyksille eri puolilta Suomea ja Itämereltä. Siis taulukoita tai käyriä, jotka kertovat kuinka suuren osan ajasta näkyvyys vallitsee eli yhteys on auki tietylle etäisyydelle, sillä tietyllä paikkakunnalla. Radiossa oli ainakin joskus merisäätiedotukset, jotka kertoi näkyvyyksistä kilometrilukeman avulla. En ole edes varma miten sellaista taulukkoa tai dataa nimitetään. Tuottaako ilmatieteen laitos sellaisia tilastoja? Ehkä voi olla jopa laskentakaava asialle näkyvyysosuus etäisyyden funktiona kun yhtälössä on 1 tai useampi paikkakuntakohtainen vakio?
Tekvie 12. heinäkuuta 2011 kello 06.44 (EEST)
Mistä kohdista halutaan lähteitä eniten? Antakaa top5 lista, niin katsotaan. Sitten jos ja kun ne lähteet on saatu merkittyä tänne, katsotaan uusia kohtia. Englanninkielisessä artikkelissa on aika paljon lähteitä.
Tekvie 5. lokakuuta 2011 kello 15.28 (EEST)
- Tekstiin on nyt tarkemmin lisätty lähdepyyntöjä kohtiin, joissa esitetään spesifisiä tietoja ilman lähdemerkintää. Osa niistä saattaa hyvinkin löytyä artikkelin lopussa olevasta linkkikokoelmasta mutta ainakin osaan lähdepyynnöistä tarvittaisiin kohdennetut viiteet. Siksi "viiteetön" malline artikkelin alussa. Jawacz 26. joulukuuta 2011 kello 10.44 (EET)
Artikkelin nimi osa 2[muokkaa wikitekstiä]
Väärä nimenmuutos "vapaatilaoptinen datansiirto" nimestä (tai vaikka olisi "vapaatilaoptinen tiedonsiirto" ) nimeen "optinen tiedonsiirto", koska myös valokuidussa siirtyvä data on optista. Oikeastaan myös cd, dvd ja blu-ray levyltä data siirtyy optisesti. Tarvitaan eri nimitykset näin erilaisille asioille. "vapaatilaoptinen" on suora käännös englannista "free space optics" (FSO) sanasta.
Tekvie 17. helmikuuta 2012 kello 03.30 (EET)
- Samaa mieltä siitä että nykyinen Optinen tiedonsiirto ei ole oikea nimi tälle artikkelille. Yksi vaihtoehto olisi Langaton optinen tiedonsiirto. Jawacz 18. helmikuuta 2012 kello 15.48 (EET)
"langaton optinen tiedonsiirto" on toisiksi paras ja "vapaatilaoptinen tiedonsiirto" on paras
myös "vapaatilaoptinen viestintä" on yksi vaihtoehto.
Saa nähdä mitä virallinen lautakunta jossain tietotekniikan liitossa tms. sanoo. En tiedä sen nimeä ja vielä vähemmän miten siltä pyydetään kantaa johonkin sanastopulmaan. Jonkun pitää kertoa niille tästä sivusta ja tästä keskustelusta. Jos ne päätyy johonkin sanaan, niin siihen on kaikkien asetuttava, kai.
Tekvie 21. helmikuuta 2012 kello 05.58 (EET)
- Jotakin nimelle on syytä tehdä, mutta "langaton" on vähän outo ilmaisu sekin: onko "valokuitu" "lankaa"?! Selvää on se, että "optinen datasiirto" viittaa vahvasti myös kuituihin. --Aulis Eskola 21. helmikuuta 2012 kello 12.21 (EET)
tämä ohjaussivuksi vapaatilaoptinen tiedonsiirto sivulle kunnes tulee artikkeli optisesta tiedonsiirrosta yleensä, eli langallisesta, langattomasta ja dvd:istä ym.
Tekvie (keskustelu) 7. maaliskuuta 2012 kello 13.35 (EET)
Jospa muutetaan nimeksi toistaiseksi "Optinen tiedonsiirto vapaassa tilassa", koska tuo "vapaatilaoptinen" ei ole oikein kunnollinen suomen sana. Tähän artikkeliin pitää yhdistää päällekkäinen Vapaatilaoptinen tiedonsiirto. --Aulis Eskola (keskustelu) 9. maaliskuuta 2012 kello 19.42 (EET)
Mahdollisia uusia fysiikkaan liittyviä kohtia[muokkaa wikitekstiä]
Näitä väitteitä on harkittava lisättäväksi jos löytyy lähteet:
Toisin kuin mikroaaltolinkit, aallonpituuksien pienuuden vuoksi ei tarvitse mastoa jotta olisi ylimääräinen väli maahan tai mereen fresnel-alueen vuoksi. Mitä suurempi aallonpituus sitä suurempi fresnel alue tarvitaan jotta lähetys ei vaimene (tämä on englanninkielisestä wikistä linkin takaa)
On kaikenlaisia lähettimiä ja niiden heijastuksia. Joskus, tarpeeksi voimakkaina, myös aallonpituudet joita ei itse käytetä aiheuttavat häiriöitä radiolaitteisiin.
Doppler-ilmiö ei haittaa lentokoneiden ja satelliittien välisessä viestinnässä:
Valosensorit ovat luonnostaan hyvin laajakaistaisia ja Doppler-ilmiöstä aiheutuva aallonpituuden muutos ei haittaa ellei käytä erityisen kallista ja kapeakaistaista suodatinta kuten atomiviivasuodatinta
Tuikkiminen haittaa yli muutaman kilometrin etäisyydeltä.
Asiakkaan tai tukiaseman / linkin käytössä voi olla jo kaikki radioaalto- ja mikroaaltotaajuudet mitä saa käyttää ja nopeuden nostamisessa vapaatilaoptiikan ainoa vaihtoehto olisi (uuden) kaapelin vetäminen, joka - paikasta riippuen - saattaa tulla paljon kalliimmaksi.
Pitäisi löytää lähteitä noille väitteille. Jos mukana on vääriä väitteitä, kertokaa siitä, tai antakaa lähde joka osoittaa päinvastaista. Paljon lähteitä on ainakin en wikissä.
Tekvie (keskustelu) 2. huhtikuuta 2012 kello 00.32 (EEST)
Alaraja aallonpituudelle[muokkaa wikitekstiä]
väittää alarajaksi 200 nanometriä kun ilma(happi) on estämässä. (Alempana myös sanotaan että puhtaan typen läpi pääsee 150nm säteily.)
Tekvie (keskustelu) 22. huhtikuuta 2012 kello 11.26 (EEST)
Yhteys DVD ja Blu-ray asemien tekniikkaan[muokkaa wikitekstiä]
esim. DVD-R levyä kirjoittava asema sisältää laserin joka nopeuden ja tehon puolesta kelpaa FSO:hon eli vapaatilaoptiseen viestintään. Siitä taulukosta ilmenee nopeus. Miten tästä pitäisi mainita? Tekvie (keskustelu) 29. huhtikuuta 2012 kello 14.11 (EEST)
- Mennään lähteiden mukaan: jos sinulla on luotettavia lähteitä, joissa DVD-aseman sisäisiä asioita pidetään FSO:na, niin sitten voinee mainita. Jos ei, niin sitten ei. --Ryhanen (keskustelu) 29. huhtikuuta 2012 kello 15.29 (EEST)