Keskustelu:Ole Nydahl

Nydahl buddhalaisuuden uudistajana

Joillain varsin uusilla käyttäjillä on kova halu poistaa kirjoittamani viittein varustettu teksti siitä, että Nydahl on merkittävästi uudistanut buddhalaista traditiota ja sovittanut sen länsimaiseen kulttuuriympäristöön. Mielestäni tämä on asiatonta, sillä uudistustyö lienee Nydahlin merkittävin saavutus. Jos jokin tässä miehessä ylittää merkityskynnyksen, niin se. --M. Porcius Cato 1. marraskuuta 2007 kello 07.26 (UTC)

Käyttämäsi lähde "Uskonnot Suomessa: Buddhalaisuus" antaa virheellistä tietoa buddhalaisuudesta. Kyseiseen tahoon on otettu yhteyttä, mutta sieltä on annettu ymmärtää, että heilllä ei ole aikomuksena korjata buddhalaisuutta koskevaa kohtaa. Esim. se ajatus, että "perinteinen tiibetiläinen buddhalaisuus on korostanut luostarielämää" pätee vain tiibetinbuddhalaiseen gelug-linjaan, jota mm. Dalai-lama edustaa. Lama Ole Nydahl ei ole muuttanut buddhalaisuutta, vaan hän esittää sen muodossa, jossa käytetään hyväksi länsimaisen yhteiskunnan ominaispiirteitä. Samanlainen prosessi tapahtui silloin, kun Guru Rinpoche ja Marpa toivat buddhalaisuuden Intiasta Tiibetiin: opetukset käännettiin tiibetiksi ja ihmisille puhuttiin kielellä ja käsitteillä, jotka koskettivat heidän elämäänsä. Valitettavasti ei toistaiseksi ole olemassa suomenkielistä uskontotieteellistä kirjallisuutta, jossa kuvattaisiin vajrayanaharjoitusta sellaisena, mistä siinä on kysymys. Virheitä luonnollisesti syntyy, kun yrittää kuvata asiaa, jota ei itse ymmärrä, mutta toivotaan, että tilanne korjaantuu ajan myötä. Mitä tulee siihen, kuinka timanttipolkulamat ja -harjoittajat pukeutuvat tai käyttäytyvät, niin se on täysin irrelevanttia. Ulkoisesti vaatemuoti vaihtuu tuon tuostakin, mutta karma-kagyü-linjan elämäniloinen tyyli on pysynyt muuttumattomana, eikä siinä ole mitään uutta. Kommentin jätti 128.214.184.203 (keskustelu – muokkaukset).

Mikäli ajatellaan ympäristön näkökulmaa buddhalaisuuteen, "perinteinen tiibetiläinen buddhalaisuus" tarkoittaa mielestäni sitä buddhalaisuuden muotoa, joka oli Tiibetin valtionuskontona kiinalaisvalloitukseen saakka. Minun käsittääkseni tässä uskonnossa täydellistä valaistumista pidettiin mahdollisena ainoastaan luostarissa asuville. Gelug-linjaksi kutsumasi linja oli niin dominoiva, että vaikkapa Heinrich Harrer ei mainitse muita tiibetiläisiä buddhalaisia lahkokuntia. (Muistelisin näin ulkomuistista, että hän mainitsee sivunmennen jonkin lahkokunnan, jossa munkit ja nunnat saattoivat mennä naimisiin.) Näillä kun ei ollut sosiaalisesti tai valtiollisesti katsoen juurikaan merkitystä länsimaalaisen kannalta. Tässä mielessä Uskonnot Suomessa lienee lähteenä hyvä.

Tällä hetkellä artikkeli on asiallisesti varsin tarkka, mutta se on liian myönteinen ja esittää ainoastaan karma-kagyü-linjan näkökannan. Kun lukee saksan- ja englanninkielisiä artikkeleja, voi huomata, että Nydahl on erittäin kiistelty. Erityisesti on huomattava, että hänen opetustaan on kritisoitu voimakkaasti "pika-buddhalaisuutena". Minusta vaikuttaakin siltä, että viittaukset Nydahliin buddhalaisuuden uudistajana loukkaavat hänen kannattajiaan, koska ne tuovat mieleen (käsittääkseni perusteettoman) ajatuksen Nydahlista buddhalaisuuden väärentäjänä. Nämäkin seikat tulee ottaa huomioon tätä artikkelia kirjoitettaessa. --M. Porcius Cato 5. marraskuuta 2007 kello 12.52 (UTC)