Keskustelu:Meänkieli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Mikä on se laitos, joka nykyisin sanoo, että meänkieli on suomen kielen murre? Missä on lähde sille väitteelle?

Esimerkiksi http://www.internetix.ofw.fi/opinnot/opintojaksot/8kieletkirjallisuus/aidinkieli/murteet/perapohj.html. Kielen ja murteen ero määritellään ensisijaisesti kielitieteellisin eikä poliittisin perustein. --Hippophaë 12. elokuuta 2006 kello 19.44 (UTC)
Ruotsissa "meänkieltä" on viime vuosina poliittisista syistä ollut tapana pitää kielenä eikä murteena. Ruotsin suomenkielisten määrä halutaan saada näyttämään pienemmältä kuin se oikeasti on. Kun ensimmäisen kerran kuulin "meänkielestä", luulin että kyseessä on vitsi. Mutta sitten järkytyksekseni huomasin, että "meänkielen" puhujat ovat väitteessään tosissaan. Samalla logiikalla Suomessa voitaisiin väittää, että jokin itäruotsin murre on kieli eikä murre ja väittää, ettei se muka ole ruotsia. Kenties kannattaa huomauttaa, etten osaa "meänkieltä", vaan ymmärsin kysymyksesi pelkällä suomen kielen taidolla. Jos muuten tosiaan pidät meänkieltä suomesta erillisenä kielenä, niin miksi käytät sitä suomenkielisessä Wikipediassa? Korjasin kysymyksesi kirjakielelle. Murrebuumi ei kuulu asialliseen tietosanakirjaan. 83.245.216.108 28. syyskuuta 2006 kello 16.52 (UTC)
On hyvin ymmärrettävää tehdä selvä ero Ruotsiin sodan jälkeen tulleen suomalaisen siirtolaisväestön ja toisaalta maan pohjoisia alueita ikiaikoja asuttaneen meänkieltä puhuvan syntyperäisen paikallisen väestön välillä. Nimitys meänkieli ei ole Ruotsin valtion käyttöön ottama poliittinen termi vaan tornionlaaksolaisten itsensä murteelleen antama nimi, jolla haluavat korostaa sen merkitystä ja erityisasemaa. Muiden ruotsalaisten mielestä kyseessä on suomenkieli - tornedalsfinska. Onhan se heidän pääkielestään selvästi poikkeava vieras kieli joten ei Ruotsissa ole mitään syytä käyttää siitä murrenimitystä.
Tiedän kyllä, että Ruotsissa on sekä siellä ylimuistoisista ajoista asti asunutta suomenkielistä ("meänkielistä") väestöä, että vastasodan jälkeen muuttaneita suomalaisia. Mutta se on politiikkaa ja historiaa eikä kielitiedettä. Kielen ja murteen eron määrittelee kielitiede eikä se, milloin kukakin on minnekkin muuttanut. Yhtä hyvin voisi väittää, että Suomessa asuva Göran, joka polveutuu Ruotsista Suomeen 1200-luvulla tulleesta väestöstä puhuu eri kieltä kuin Johan, joka muutti Ruotsista Suomeen vaikkapa eilen. Poliittiset ja historialliset perusteet eivät käy. Perustelujen tääyty olla kielitieteellisiä.83.245.216.108 4. lokakuuta 2006 kello 13.30 (UTC)
Tuo hypoteettinen vertaus itä-Ruotsin murteesta meni sikäli aivan nappiin, että sattumalta juuri Haparanta on Ruotsin itäisin kolkka ja meänkielisten pääpaikkoja. Meänkieliset poikkeavat siinäkin suhteessa suomalaisista, että he ovat yleensä aina kaksikielisä ja puhuvat täydellisesti ruotsia. Tornion seudun asukkaat ovat puolestaan lähes 100% yksikielisiä ja osaavat harvoin käytännössä enemmän ruotsia, kuin mitä koulussa on pakkoruotsia omaksuttu. Käytännössä meänkielen merkitys Ruotsissa on virallisuudesta huolimatta aika vähäinen etenkin kirjallisessa muodossa. Tähän verrattuna saamenkielen virallinen asema Suomessa on paljon todellisempi pakkosuomen rinnalla - Polarit 28. syyskuuta 2006 kello 20.39 (UTC)
Se, että meänkieliset osaavat yleensä myös ruotsia, ei muuta miksikään sitä faktumia, että meänkieli on kielitieteellisesti suomen murre. Mitä muuten tarkoittaa "pakkosuomi"?83.245.216.108 4. lokakuuta 2006 kello 13.30 (UTC)

Missä Suomen kunnassa Tornionlaaksossa tai länsirajalla muka puhutaan meänkieltä? Olen asunut 30 vuotta Torniossa enkä ole kuullut vielä kenenkään suomalaisen puhuvan meänkieltä tai edes sitä muistuttavaa murretta. Naapurissa Haaparannalla sen sijaan melkein kaikki käyttävät sitä ruotsinkielen ohessa. -Polarit 19. elokuuta 2006 kello 20.19 (UTC)

Wikipedia-artikkeleita ei pitäisi muokata omien kokemuksien perusteella. Vastaan nyt kuitenkin omien kokemuksieni perusteella, että kummallakin puolen Tornionjokea puhutaan hyvin pitkälle samaa murretta, mutta Ruotsin puolella Tornionjokilaakson suomesta nyt vain käytetään tuota nimitystä ja erityisesti merkitystä tällä on sikäli, että tällä "kielellä" on Ruotsissa virallinen vähemmistökielen asmea. Kielititeteellisesti kyseessä on sama Tornion murre jota puhutaan Torniojoen molemmin puolin, ks. [1], kielitiede ei käytä termiä "meänkieli".--SM 25. elokuuta 2006 kello 20.57 (UTC)
Kokemuksen lisäksi voi käyttää myös olemassa olevia lähdetekstejä ja tehdä niistä ihan maalaisjärkeen perustuvia päätelmiä. Toki Ruotsin puolen meänkieli perustuu vanhaan tornionlaaksomurteeseen, mutta on sitten historiallisista syistä ruotsalaistumisen myötä erilaistunut. Kyllä kielitieteilijänkin on myönnettävä, että kieli ja murteet hiukan muuttuvat parin sadan vuoden kuluessa, jonka ajan tornionlaaksolaiset ovat jo pian eläneet kahdessa eri valtiossa.
Lue seuraava näyte meänkielestä, jossa on paljon ruotsista lainauksia kuten meeteltiiti, förskuula, muffa ja yniversiteetti. Niitä ei juuri kukaan torniolainen käytä puheessaan, joten tornionmurre ja meänkieli ovat kaksi eri asiaa, M.O.T.. - Polarit 27. elokuuta 2006 kello 18.31 (UTC)
Tässä toimiva linkki. --Silvonen 28. elokuuta 2006 kello 12.37 (UTC)
Minulle voi muuten lähettää tornionmurteen (ei meänkielisiä) sanaehdotuksia, joita voin sitten lisätä tänne. - Polarit 27. elokuuta 2006 kello 19.37 (UTC)

Murre vai kieli[muokkaa wikitekstiä]

Meänkielen status murteena tai kielenä on vähintääkin kiistalainen ( [2]), esim. täällä se luokitellaan omaksi kielekseen. Koska neutraali näkökulmaa selkeästi esittää, että kaikki perustellut näkemykset jostain asiasta pitää tuoda esiin niille myönteisessä hengessä, on mielestäni artikkelin johdantoa muokattava vastaavasti. --Joonasl (kerro) 28. elokuuta 2006 kello 12.10 (UTC)

Vaikka wikiin ei pidä sotkea omia mielipiteitä, olen myös sillä kannalla, että kyseessä on murre. Siitähän ei tässä ole kiistaa ollutkaan, vaan siitä, että Tornionlaakson murteissa on selvästi eroa, kun verrataan ruotsalaisten meänkieleksi kutsumaa murretta ja Suomen länsirajan kunnissa puhuttuja murteita. Aivan metsässä on väite, että Torniossa puhutaan meänkieltä. Naapurikaupungissa Haaparannassa sitä kyllä puhutaan aivan yleisesti. Ehkä väärinkäsitys onkin syntynyt siitä, kun Torniossa vierailleet turistit ovat tavanneet meänkieltä puhuvia haaparantalaisia torniolaisella nakkikioskilla (jota paikalliset muuten kutsuvat grilliksi). Meänkielen sanoista on luokkaa 20% suoria ruotsinkielen väännöksiä, joita 99% suomenkielisessä Torniossa ei kukaan paikallista murretta puhuva viljele. On historiallisestikin päivän selvää, että ennen vuotta 1809 samaa murretta puhuttiin joen kummallakin rannalla. Silloinhan Haaparantakin kuului kokonaisuudessaan Tornioon. Liioin ei ollut mitään eroa ylempänä Ylitornion ja Övertorneån välillä - välissä oli vain joki, ei rajajoki. Myöhempinä aikoina Suomen jouduttua erilleen emomaastaan murteiden kehittyminen lähti eri suuntiin - Suomessa tapahtui voimakasta suomalaistumista samalla kuin ruotsi sai länsipuolella kieleen määräysvallan jähmettäen suomenkielisen kielen aineksen kehityksen paikalleen. - Polarit 28. elokuuta 2006 kello 17.32 (UTC)
Perinteisessä mielessä meänkieli on murre, koska miltei kaikki suomea äidinkielenään puhuvat ymmärtävät sitä (ehkä ruotsalaisia uudissanoja lukuunottamatta). Ruotsissa halutaan tämä Tornion murre kuitenkin erottaa varsinaisesta kirjakieli suomesta, jotka kumpikin ovat nykyisin tunnustettuja vähemmistökieliä. Näin olleen Ruotsissa on kaksi suomenkieltä vähemmistökielenä. --Inzulac 29. elokuuta 2006 kello 06.39 (UTC)
Ainakin joidenkin tutkijoiden näkemyksen mukaan tilanne on vielä monimutkaisempi. kts. Defining an Ecological Niche:The Use of ‘Dialect’ or ‘Language’. Kyse on myös kielitieteilijöiden murteen ja kielen määrittelyn koulukuntaeroista. --Joonasl (kerro) 29. elokuuta 2006 kello 06.46 (UTC)

Kuten olen toisaalla sanonut, minusta kielen määritelmän Wikipediassa pitäisi olla ISO-koodi. Olen ymmärtänyt että raja menee tuossa muunkinkielisissä Pedioissa. Artikkeliin voi toki ottaa mukaan kappaleen jossa kerrotaan että oikeasti suomalaisista se on murre. --Frank 29. elokuuta 2006 kello 07.07 (UTC)

Minkä ihmeen takia artikkelin pitää esittää asia vaikeaselkoisemmin kuin se onkaan? Olisi yksinkertaista noudattaa käytäntöjä (kerro kuka tekee), kuten aikaisemmat versiot tekivät. Ruotsissa puhuttu suomi on poliittisesti oma kielensä (meänkieli), mutta kielitieteellisesti ei. Kielitiede ei taida käyttään termiä meänkieli vaan Tornion ja Jällivaaran murteet, joista ainakin ensimmäisestä on oma, asiaa murretutkimuksen näkökulmasta tarkasteleva, artikkelinsa. Meänkielen pitäisi käsitellä asiaa taas poliittisesta näkökulmasta. Sama asia kuin biologian mukaan katajanmaraja on käpy mutta lainsäädännön mukaan marja (saa poimia).--SM 3. syyskuuta 2006 kello 14.29 (UTC)

Aivan samoin perustein Finglish ja suomenkieli ovat identtisiä. Se on politiikkaa, jos joku väittää niiden jotenkin poikkeavan toisistaan, sillä kielitiede ei tunne kieltä tai murretta nimeltään Finglish. Jos jotkut vielä väittävät meänkieltä puhuttavan Suomessa, voidaan yhtä hyvin väittää Finglishiä Suomen murteeksi, jota puhutaan USA:ssa Kanadassa ja Suomessa. - Polarit 3. syyskuuta 2006 kello 20.24 (UTC)
Kielitiede kyllä tuntee molemmat, ja varsinkin finglishiä myös käyttää ja sitä on myös tutkittu. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että nämä paikalliset kielimuodot olisivat omia kieliään sen enempää kuin Suomen rajojen sisäpuolella puhutut murteet. Poliittisesti/juridisesti tilanne monissa paikoissa on eri ja se pitää tietenkin tuoda neutraalin näkökulman nimissä esiin. Mikäli Tornion murteet=meänkieli, niin meänkieltä puhutaan Suomessa, koska Tornion murteiden puhuma-alue käsittää myös Tornionjoen itäpuolisen alueen, ja Ethnologuen mukaan näin onkin. Suurin ero on sanastossa mikä aiheuttaa ymmärtämisvaikeuksia, mutta vaikka esim. Stadin slangi samoin kuin jonkin alan ammattislangi on omalaatuisen sanastonsa mukana monin paikoin vaikeaa ellei mahdotonta monen äidinkieleltään suomenkielisen ymmärtää, ei se tee niistä omia kieliään ainakaan kielitieteen näkökulmasta. Kumma juttu on myös se, että esim. artikkelissa Ihminen tai muissa biologiaan liittyvissä aiheissa ei ole huomioitu käytännössä ollenkaan esim. Raamatun tai Kalevalan luomisteorioita yms. hömppää vaikka NPOV:n nimissä pitäisi, mutta kieliasioissa ei-tiede on tasaveroinen tieteen rinnalla (mikä toki on NPOV-säännön mukaista, mutta pitäisi myös noudattaa kerro kuka tekee -sääntöä ilman tarpeetona asioiden hämärtämistä ja sotkemista).--SM 3. syyskuuta 2006 kello 20.45 (UTC)
Asia ei ole niin yksiselitteinen kun annat ymmärtää. Kielitieteilijöiden piirissä on myös eri näkemyksiä siitä millä perusteella kieli ja murre tulisi erottaa toisistaan (kuten artikkelin lähteistä ilmenee). Ei kielitiede ole yksi suuri monoliitti, jossa tutkijoiden kesken vallitsee täydellinen yhteisymmärrys siitä, että meänkieli on murre tai laajemmin siitä mikä on kielen ja murteen ero. Esittämäsi kielitiede/politiikka ero on asioiden yliyksinkertaistamista ja väite vaatii ainakin jonkin yksiselitteisen lähteen tuekseen ennen kuin se voidaan lisätä artikkeliin. --Joonasl (kerro) 4. syyskuuta 2006 kello 06.02 (UTC)
Asia on juuri niin yksinkertainen kun noudatetaan "kerro kuka tekee" -käytäntöä, eikä tarkoituksellisesti esitetä asiaa epämääräisesti. Toistaiseksi artikkelissa on paljon epämääräisyyksiä kuten "voidaan pitää" ja "ollaan erimielisiä". Kuitenkin esimerkiksi tuota, että on "sukua Tornion ja Jällivaaran murteille", ei missään lähteessä sanota ja sehän on myös aivan ristiriitainen. Esim. tuo Otavan Opiston Internetix-palvelun laaja suomen murteita käsittelevä sivusto ei edes mainitse mitään meänkieltä, ja (puhtaasti kielitieteellisesti ilman politiikkaa asiata katsottuna) puhuminen meänkielestä "murteena" on hieman virheellistä koska se käsittää itse asiassa Jällivaaran murteet ja osan Tornion murteista, ei siis ole oma yksittäinen murteensa. Tuo kaipaamasi lähde, jossa yksiselitteinen tiede/poliitiikka-jako todetaan on juuri tuo YSA-linkki (missä tosin sielläkin pidetään meänkieltä itsessään murteena). Sitten taas Birger Wisan kirjoitus kertoo juurikin tästä poliittisesta, ei kielentutkimuksellisesta puolesta. --SM 9. syyskuuta 2006 kello 11.13 (UTC)
Keskustelua olisi mielenkiintoista jatkaa toisaalla samantapaisesta aiheesta: puhuvatko Laatokan Karjalasta evakuoidut suomalaiset itäsuomalaista Karjalan murretta ja itärajan takana samalla alueella nykyisin asuvat karjalaiset puolestaan itämerensuomalaista Karjalan kieltä. Tämäkin erottelu kuulostaa kovasti poliittiselta. - Polarit 9. syyskuuta 2006 kello 21.40 (UTC)
Artikkelissa sanotaan selkeästi: "Those in favour of the ‘dialect’ perspective based their judgement on comparative linguistics and traditional views of languages as linguistic systems. Others argued that Meänkieli was a language in its own right and should be treated in legislation as such. The ‘language’ side of the debate favoured arguments based on the sociology of language and ideas from language ecology in which Meänkieli was viewed as part of an overall language ecology, with its own specific roles and functions."". Ethnologuella se on luokiteltu omaksi kielekseen, mutta siellä todetaan myös "Some speakers refer to it as 'Finnish"'. " eli myös kielitieteellinen näkymysero on olemassa. Ei sellaista kielitiedettä ole olemassakaan, jossa yksiselitteisesti pystyttäisiin erottamaan kieli ja murre toisistaan kaikissa tilanteissa. Siinä, että artikkelissa todetaan "ollaan erimielisiä" ei ole mitään epämääräistä, kun annettujen lähteiden mukaan näin on. Eli Internix-palvelun näkymys on se, että kyseessä on murre ja Birger Wisa viittaa keskusteluun, jossa kielitieteilijät ovat myös katsoneet sen olevan kieli. Eli asiasta on erimielisyys. En ymmärrä miksi tämä on ongelma. --Joonasl (kerro) 4. lokakuuta 2006 kello 13.45 (UTC)
Jos asiasta on kielitieteilijöiden keskuudessa eri näkemyksiä, artikkeli voisi myös kertoa kuinka he perustelevat niitä. Muurrenäkökulmahan on selvä, mutta taas vastakkaisen puolen tuollainen höpinä jota lainauksessasi on esitetty jättää hieman epämääräisen vaikutelman. Kyseessä on kuitenkin kielitiede, eli kai tuollaiselle näkemykselle jonkinlaiset ei-tarkoitushakuiset järkiperuseet silloin täytyy olla, jotka ilkeää artikkeliinkin laittaa. --SM 4. lokakuuta 2006 kello 14.20 (UTC)
En ole kielitieteilijä tai muuten perehtynyt kielitieteen uusimpiin virtauksiin niin syvällisesti, että osaisin sen tehdä, mutta ajatuksena tuo on hyvin kannatettavaa. Yleisellä tasollahan artikkelissa on mainittu argumentit siten kuten ne tuolla Wisassa on esitetty. --Joonasl (kerro) 5. lokakuuta 2006 kello 05.13 (UTC)

Ei kai voida näin sanoa: "Ruotsissa meänkielellä on virallisen vähemmistökielen asema ja se on tasa-arvoinen suomen kirjakielen kanssa." Ei ainakaan, jos lähdetään siitä, että kirjakieli on kirjoitettua kieltä. Ei tietääkseni suomen kirjakielellä ole Ruotsissa mitään virallista statusta. Sitä paitsi meänkieli on lähinnä puhuttua kieltä kuten yleensäkin murteet ja hyvin marginaalisesti kirjakieltä. Siis miten voi puhua näiden tasa-arvoisuudesta? - Polarit 4. lokakuuta 2006 kello 17.36 (UTC)

Tuollahan tarkoitetaan tätä laissa säädettyä vähemmistökielen asemaa, jolla voi tietyissä kunnissa hoitaa asiat. Ehkä kirjakieltä parempi sanamuoto olisi suomen yleiskieli, muttei sitäkään kai erikseen laissa lue, pelkästään suomi. Eli tuskin tilanne on se, että jos et puhu tätä "meänkieltä", pitää käyttää suomen yleiskieltä eikä vaikkapa Jällivaaran tai Tornion murretta. --SM 4. lokakuuta 2006 kello 18.38 (UTC)
Jos asioit missä hyvänsä Norrbottenissa, asiat sujuu parhaiten ruotsin kielellä, kohtalaisesti myös meänkielellä, mutta tällä meidän yleiskielellä tulee helposti kommunikointiongelmia. Siinä mielessä preferenssijärjestys on selvästi: ensin ruotsi, meänkieli ja viimeksi suomi. Sopiipa kokeilla suomeksi asiointia vaikka täällä Haaparannan kirjastossa. Kysyit mitä tahansa, vastaukset tulee yleensä ruotsiksi tai parhaassa tapauksessa meänkielellä, josta helpoksestaan saatat ymmärtää jopa 75%. Voit toki sopia viikon tai kaksi etukäteen tarvitsevasi suomenkielistä tulkkia virastossa asioidaksesi, jos et tule toimeen ruotsilla tai meänkielellä, mutta silloinkaan se tulkki ei puhuisi oikeaa suomen yleiskieltä vaan paikallista finskaa eli meänkieltä. Se on sitä käytännön kielitasa-arvoa. No vaikka suomella ei ole Ruotsissa mitään vähemmistökielen asemaa, käytännössä nämä länsirajan kunnat ovat hyvin suomiystävällisiä, esimerkkinä tästä olkoon jo lähes maailmankuulu Tornionlaakson Vittula eli Pajala, joka www-sivuillaan esittelee laajasti myös meänkielen asiaa. - Polarit 5. lokakuuta 2006 kello 16.19 (UTC)
Korjaus edelliseen, on toki suomenkielellä virallisen vähemmistökielen asema vuodesta 1999. Aika jännä on tämä vahvempi territoriaalinen asema meänkielellä ja suomella:
"De territoriella språken samiska, meänkieli och finska har ett starkare skydd än de icke-territoriella språken romani chib och jiddisch. Samiska är territoriellt språk i Kiruna, Gällivare, Jokkmokk och Arjeplogs kommuner. Meänkieli och finska är territoriella språk i Kiruna, Gällivare, Pajala, Haparanda och Övertorneå kommuner." - Polarit 5. lokakuuta 2006 kello 18.08 (UTC)
Mielenkiintoista kuulla aitoja käytännön kokemuksia asioista, vaikkakin kyse oli siitä, miten asiat ovat virallisesti. Lain mukaan siis suomella (millaisella suomella, sitä ei kai sanota) pitäisi noissa kunnissa kyetä hoitamaan virastossa asiat samalla lailla kuin ruotsia tai meänkieltä käyttäen. Perinteisen kielitieteellisen näkemyksen mukaan kai se, että jossakin kielessä on paljon lainasanoja toisesta kielestä, ei tee siitä vielä omaa kieltään: esim. Pohjois-Amerikassa puhuttu "fingelska" tai vanha Helsingissä puhuttu Stadin slangi voivat sanastoltaan olla hankalia ymmärrettäviä Suomessa elävälle suomenkieliselle, mutta eivät silti ole omia kieliään. Ehkä sitten nämä Joonasl:n esilletuomat kielitieteen uudet sosiologista ja kieliekologista merkitystä korostavat virtaukset tarkoittavat juuri tätä, mutta tuossahan ei kai enää pysytellä kielitieteen raameissa vaan mennään aivan muihin tieteenaloihin, joten on outoa väittää että kielitieteen parissa noin sanottaisiin, mutta toisaalta näinpä on tämä eräs professori kirjoittanut, joten eipä siinä maallikon auta mutista mitään. --SM 5. lokakuuta 2006 kello 22.09 (UTC)
Tuo vertailu stadin slangiin taisi olla jo aiemminkin kerrottu.
Jos asiaa tutkittaisiin kielitieteellisesti, voitaisiin havaita meänkielen poikkeavan slangia enemmän yleissuomesta kieliopillisen rakenteensa vuoksi, esimerkkejä: Het olit = he olivat, met olima = me olimme, "Rapeasti 70% piit ette het on kakskielisiä." = Reipas 70% piti itseään kaksikielisinä. Siis taivutuspäätteet poikkeavat yleiskielestä. Vrt slangi "Me skruudattiin steissin snagarilla", "Met söimä skrovmåli Kallen grillilä." Polarit 6. lokakuuta 2006 kello 18.12 (UTC)
Mikäli ymmärsin oikein kieliekologia on kielitieteellinen tutkimusalue, jossa painotetaan perinteistä kielitiedettä voimakkaammin jonkin tietyn väestöryhmän, kielen ja kulttuurin välistä suhdetta. Ajatus on, että jokin kieli voi elää ja syntyä jossain tietynlaisessa "ekologisessa" lokerossa. "The field of language ecology investigates the dynamics of languages in relation to the groups of people who speak them; as such, we are centrally concerned with problems of cultural change, con-tinuity, and transformation."[3] --Joonasl (kerro) 6. lokakuuta 2006 kello 06.14 (UTC)

Meänkielinen Wikipedia?[muokkaa wikitekstiä]

Hei!

Missä voi ehdottaa perustettavaksi meänkielistä Wikipediaa? http://fit.wikipedia.org Tiedemies1984 25. marraskuuta 2007 kello 10.41 (UTC)

Kläppi "lapsi"[muokkaa wikitekstiä]

Minun täytyy sanoa, että sana kläppi "lapsi" on peräisin Pohjois-ruotsi sana "kläpp", sama merkitys. Ruotsi sanaan liittyvät kläpp on "klimp". Vertaa kanssa islanti "kleppur" i>e ja mp>pp (alkuperäinen sana klimpaR ennen Viking-vuotiaita). (Pardonin minun typerä suomi, voin käyttää Google Translate). // Jens Persson (90.230.148.242 31. toukokuuta 2008 kello 22.11 (UTC))

Tyär-sana tunnetaan Tornion seudulla[muokkaa wikitekstiä]

Tyär-sana tunnetaan Tornion seudun murteessa, joten sana EI ole vain meänkielen sana.

Myös merkitys on ilmaistu väärin, "tyär = tytär", oikeasti -> tyär = nainen. Sana tyär tarkoittaa naista, ei tytärtä ainakaan ainoana merkityksenä. Tyär voi olla melko iäkäskin nainen, mutta tyypillisesti se tarkoittaa nuorta tai keski-ikäistä naista.

Ei taida oikein paljon sellaisia sanoja löytyä, jotka tunnetaan VAIN meänkielessä. Artikkelin alaotsikossahan puhutaankin sanoista, joita ei tunneta suomen Yleiskielessä - ei siinä sanotakaan, ettei tunnettaisi Tornion seudun murteessa. Varmasti esim. hantuuki on tuttu aika monessa paikassa ympäri Suomea. Meänkieli ja (Suomen puoleinen) Tornionlaakson murre nyt joka tapauksessa ovat sellainen sekamelska, että niiden välille on mahdotonta vetää mitään terävää rajaa. Eikä siinä edes ole mitään erikoista: sama tilanne on missä tahansa kahden murteen tai kahden maantieteellisesti vierekkäin puhutun lähisukukielen raja-alueella. --Makevonlake (keskustelu) 26. toukokuuta 2016 kello 19.56 (EEST)

Vertailua muihin vastaaviin... Millä tavalla meänkieli on erilainen tapaus?[muokkaa wikitekstiä]

Jos kerran meänkieli katsotaan eri kieleksi kuin suomi siksi, että sitä puhutaan eri valtiossa kuin suomea yleensä muuten, miksei suomenruotsia katsota eri kieleksi kuin ruotsi, kun sitä puhutaan eri valtiossa kuin ruotsia yleensä muuten puhutaan? Miksi englannin-, skotlannin-, irlannin-, amerikan-, kanadan-, australian-, uudenseelannin-, eteläafrikan-, ja naurunenglantia ei pidetä yhdeksänä eri kielenä? Entä sveitsinsaksa? Se eroaa tavallisesta saksasta (Saksassa ja kai Itävallassakin puhuttavasta) paljon enemmänkin kuin meänkieli useimmista suomen murteista. Nenoniel (keskustelu) 29. maaliskuuta 2017 kello 15.53 (EEST)

Jotkut katsovat, ja jotkut eivät katso. Kielen ja murteen ero on aina jokseenkin häilyvä. Kielitieteellisesti ei liene mahdollista täsmällisesti määrittää, milloin on kyse kahdesta eri kielestä ja milloin kahdesta saman kielen murteesta. Maailmasta löytyy vastaavia kiistoja paljonkin. Loppujen lopuksi määrittely on aina joltain osin poliittinen. Ruotsin vähemmistökieliä koskevassa laissa mainitaan erikseen suomen kieli ja erikseen meänkieli. --Makevonlake (keskustelu) 29. maaliskuuta 2017 kello 16.31 (EEST)