Keskustelu:Maan historia

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan lupaavaksi. Kauttaaltaan lähteistetty. Onko tämä jo lupaavan arvoinen tiivistys tästä laajasta aiheesta? --Savir (keskustelu) 31. tammikuuta 2015 kello 22.12 (EET)

Tuolla on lyhyt maininta dinoista ja linnuista, onko oikeesti niin että toi teoria dinot->linnut on kyseenalainen? J.K Nakkila (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 20.01 (EET)

Hesarissa oli ihan hiljan uutinen, että geologit ovat lisänneet geologisiin ajanjaksoihin uuden ajanjakson nimeltä antroposeeni. Sopisiko se tuohon jatkoksi?--Urjanhai (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 21.07 (EET)

Nimitys ei kai ole "virallisesti" käytössä. Ihmisen vaikutuksesta Maahan voisi kyllä jotain mainita, etenkin jos artikkelia muutenkin laajennetaan. Tässä artikkelissa ei tosin mainita holoseeniakaan tai muitakaan vaiheita tai epookkeja, vain kvartäärikausi. --Savir (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 21.17 (EET)

Ehkä siihen voi viitata vain ajatuksen tasolla, jos haluaa.--Urjanhai (keskustelu) 4. helmikuuta 2015 kello 16.14 (EET)

Joitain asiavirheitä ja puutteita. "Ensimmäiset eliöt olivat bakteereita, ja syanobakteerit ja levät olivat todennäköisesti Maan pääasiallisia elämänmuotoja ensimmäiset kaksi miljardia vuotta". Levät ovat aitotumaisia, joten niitä ei ollut elämän ensimmäisinä vuosimiljardeina (vaikka syanobakteereita nimitetään hieman virheellisesti sinileviksi). Onkohan tuo lähde ihan paras mahdollinen? Ehkä kannattaisi käyttää muutakin lähdettä. Olisin myös kiinnostunut väitteestä, että linnut olisivat ehkä kehittyneet jostain muusta kuin dinosauruksista. --ML (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 21.38 (EET)

Teoria siitä, että linnut kehittyivätkin joistain muista matelijoista kuin dinosauruksista, on tutkijavähemmistön mielipide ja ilmeisesti jäämässä vuosi vuodelta enemmän syrjään. Ks. esim. enkku-wikin kappale. --Savir (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 21.50 (EET)

Mitä jos lajit tai elämän alkuainekset tulivat avaruudesta maapallolle? Jostain Maan ulkopuolelta? Voiko tämän sulkea kokonaan pois? Ei voi? Vai voi? Miksei? Miksi voi? --Hartz (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 21.53 (EET)

Sitä ei siis varmaan kannata esittää artikkelissa tasa-arvoisena vaihtoehtona dinokehitykselle. " Nisäkkäät kehittyivät dinosauruksia muistuttaneista matelijoista" ei taida sekään ihan tarkkaan pitää paikkaansa? J.K Nakkila (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 22.16 (EET)

Ne saattoivat kehittyä jostain mikä ratsasti meteoriiteilla tuolta jostain taivaankannen takaa. Mikä tahansa maapallon elämä tai elämän syntyaines on saattanut ratsastaa meteoriitilla. --Hartz (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 22.23 (EET)

Se alkuperäne elämä sikseen, niin ei kai noi muut elämänmuodot ole voineet mistään muualta saapua, niin kauan ku ne voidaan sijoittaa johonkin taksoniin. Siitä tos matelijajutussakin on osittain kyse, synapsidit kun ei vissiin o matelijoita? J.K Nakkila (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 22.41 (EET)

Levien määrittelyä en tunne, mutta meidän leväartikkelimme sanoo "Ensimmäinen tunnettu aitotumaiseksi otaksuttu levämäinen eliö oli Grypania, joka ilmestyi noin 2100 miljoonaa vuotta sitten.", mikä mahtuu tuohon 3,5–1,5 miljardin vuoden ajanjaksoon. --Savir (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 21.58 (EET)

Missään tapauksessa levät eivät olleet "pääasiallisia elämänmuotoja ensimmäiset kaksi miljardia vuotta". --ML (keskustelu) 4. helmikuuta 2015 kello 10.57 (EET)

Jostain uudehkosta yleisesistyksestä (en muista enää mistä) muistan lukeneeni (siteeraus muistivarainen) että vanhin elämä olisi syntynyt hyvin kuumassa. Tuossa käytetty lähde vuodelta 2000 on niin vanha, lyhyesti hahmotettu yleiskäsitys on hyvin jo sinä aikana voinut muuttua, kun mikrobien eri kuntia on tutkimusten edetessä jäsennetty uudestaan. Jostain muistan että semmoiset kuin arkit olisivat aika vanhoja.--Urjanhai (keskustelu) 4. helmikuuta 2015 kello 16.26 (EET)

Lähde vuodelta 2000 on tässä aihepiirissä aika vanha, niin kun tuossa ylempänä jo ehdin esittääkin.--Urjanhai (keskustelu) 4. helmikuuta 2015 kello 16.30 (EET)

Ei ole vielä lupaavan arvoinen. Aurinkokunnan synty -linkki on oudossa paikassa. Yleensä pääartikkeli-linkit ovat yläosissa heti otsikkojen alla niille sopivissa, aihetta käsittelevissä, osioissa. Ensimmäinen kuva kannattaisi olla PNG-muodossa, nyt se on suttuisessa JPG-muodossa mikä on lievä miinus. Toisessa kuvassa maapalloon törmää jokin taivaankappale -- se on Marsiksi hieman liian pieni ja johtaa lievästi harhaan -- kuva jossa Mars olisi täsmälleen oikean kokoinen suhteessa maapalloon olisi parannus. Maapallon merien ja ilmakehän syntymisen käsittelyt ovat aivan kesken. Artikkelissa kannattaisi yleisesti ottaen keskittyä lukujen, esim. 4,6 mrd. vuotta, 4,7 mrd. vuotta sitten ym. kunnolla lähteistämiseen ja vähän selittää sitä miten tuollaisiin arvioihin on päädytty ja miksi on jotain liukumaa jos jotain liukumaa vai eikö ole mitään liukumaa? Miksei? Kukaanhan ei tarkalleen ottaen voi tavallaan tietää mitä tapahtui 4,6 mrd. vuotta sitten ja miten. Artikkeli hyötyisi varmasti englanninkielisistä tieteellisistä lähteistä. Artikkelissa ei lue sanoja "alkusynty" tai "abiogeneesi". --Hartz (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 21.53 (EET)

Vähän joka kohdassa kannattaisi kirjoittaa "arvioidaan olevan...", "tutkijoiden arvio...", "uskotaan olevan...", "on arveltu olevan" jne. Eli vähän kannattaisi loiventaa sitä eksaktisuutta ja kaikkitietävyyttä, sillä voimme vain arvioida ja uskoa näin muinaisista tapahtumista. Siitä pääsemmekin siihen, että minkä perusteella voidaan arvioida ja uskoa? Miksi arvioimme tai uskomme näin? Lukija varmaan toivoo esitetyn asian ympärillä selittelyä ja asian puolesta todistelua. --Hartz (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 22.08 (EET)

Elämän synnystä kirjoittaessa kannattaisi erikseen täsmentää joka kohdassa, että meressä tai vedessä. Mielenkiintoinen selitys elämän synnylle on ns. "elämä syntyi salamaniskusta" -- siis salamasta, joka olisi iskenyt mereen tai muuhun veteen. Salamaniskussa olisi sitten ollut energiaa, joka olisi saanut aikaiseksi jonkinlaista alkeellista elämää. --Hartz (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 22.52 (EET)

Ainakin tässä kai on mainittu vedenalainen vulkaaninen toiminta, mitä nyt muistelen.--Urjanhai (keskustelu) 4. helmikuuta 2015 kello 16.26 (EET)

Perusjako on yksisoluisesta elämästä monisoluiseen elämään ja merestä maalle. Jos jotain kappalejakoa tai otsikointia haluaa tehdä, niin näiden merkittävien kehitysaskelten nojaan varmaan? Ihmiskunta on nyt ottamassa seuraavaa merkittävää askelta mikä on maapallolta avaruuteen. --Hartz (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 22.59 (EET)

Poistin nyt maininnan levistä, vaikka kumpikin löytämäni lähde käyttää sitä nimitystä, sillä levän määritelmä on vähän epävarma. --Savir (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 15.37 (EET)

1. perusasiat käsitellään ihan ok ja aukottomasti.
2. lähde merkitty. erillisen lähdeluettelon vois ottaa käyttöön
3. malline ok.
4. viitteistys aukoton.
5. laaja.
6. monta lähdettä.
7. lähteet käsittelevät aihetta.
8. kuvitus.
9. kieli ok.
10. luokittelu ok.
11. kielilinkit ok. yleisilme ok.
12. artikkelin historia koostuu luotettavalta vaikuttavista lisäyksistä.

12/12 -> Lupaava artikkeli. Hyvää työtä. Gopase+f (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 16.53 (EET)

Olen Gopase+f:n kanssa eri mieltä. Ei lupaavaksi. Merten ja ilmakehän kehittymistä käsittelevä osio on liian puutteellinen. Lisäksi artikkelissa on pieniä heikkouksia useassa kohdassa. --Hartz (keskustelu) 9. helmikuuta 2015 kello 11.52 (EET)

Näimpä, johtunee tosin lähteen huonoudesta. Arkistoin kuitenkin tältä erää ilman merkintää. J.K Nakkila (keskustelu) 14. helmikuuta 2015 kello 09.33 (EET)