Keskustelu:Mäkiluoto

Artikkeli Mäkiluoto on vertaisarvioitu.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
21.2.2019	Vertaisarviointi		Arvioitu	(ikilinkki)

Tervehdys Tuosta Mäkiluodon nimestä sen verran että minulla on isoisältäni peritty karttakirja.

Maanmittaushallituksen toimittama Suomen kartta Karta over Finland Vuodelta 1927.

Siinä Mäkiluodon kohdalla lukee: Makilo (Mac Elliotsgrund)

Eli kyllä tuossa Mac Elliotissa taitaa olla jotain perää kuitenkin. Varsinkin kun ei siinä saaressa mitään niin ihmeen isoa mäkeä löydy.

t muumiw Muumiw (keskustelu) 11. maaliskuuta 2012 kello 22.14 (EET)

Sisällissodassa saarella palvellut E. Pervoi muistaa myös Mac Elliot -muodon. vrt teksti --Höyhens (keskustelu) 6. elokuuta 2013 kello 10.59 (EEST)

Nimi Makilo

Tekstissä sanotaan:

"Vailla todellisuuspohjaa olevat tarinat kertovat nimen juontuvan saarelle vuonna 1794 haaksirikkoutuneesta skotlantilaisesta merikapteeni MacElliotista tai saareen surmatusta samannimisestä irlantilaisesta lähetyssaarnaajasta, jonka hautakivi sijaitsee saarella vieläkin. Ivar Westmanin mukaan tarina on nimeä myöhäisempi ja nimi Makelo (Makilo) todistaa suomalaisten ja ruotsalaisten muinaisista kosketuksista rannikolla. Nimi on alkuaan suomalaisperäinen, ehkä Mäkiluoto. Myös Kurt Zilliacus on yhtynyt tähän kantaan.[1]"

Yllä oleva on mielestäni epälooginen.

Tämä osuus: "nimi Makelo (Makilo) todistaa" on mielestäni kyseenalainen; koska se ei *todista* mitään. "Makilo" ei tarkoita mitään ruotsiksi, eikä ole lähellä mitään ruotsinkielistä sanaa. Lisäksi se ei sovi ruotsin kieleen, lähinnä tavujen määrän vuoksi, plus se että loppuu o:lla. En näe miten "Makilo" voisi todistaa kansojen kosketusista. Pikemminkin se kuulostaa suomenruotsalaisen puhekieleltä.

Lisäksi: Saaressa ei ole mainittvasti mäkiä.

Lisäksi, ja ehktä tärkeintä: *Kaikissa* muissa alueen saarissa on ruotsinkileinen nimi, jolla on merkitys ja joka istuu hyvin kieleen. Makilo on ehdottomasti poikkeus. Se, että Makelo/Makilo olisi yksinkertaisestu ruotsinkielistetty versio Mäkiluodosta ei sovi alueen kokonaiskuvioon tai tapaan.

Lausunto on yksinkertaisest kaukaa haettu, kun taas vuonna 1927 kartoissa esiintyvä "MacElliots grund" olisi merkittävästi lähempänä.

Mielestäni 1) tekstissä ei pitäisi kategorisesti sanoa "vailla todellisuuspohjaa", sekä 2) pitäisi tuoda esille varhaisessa vaiheessa kartoissa esiinytnyt nimi MacElliots grund. 91.158.185.179 3. helmikuuta 2016 kello 19.53 (EET)

Arkistoitu vertaisarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Kesästä lähtien työn alla ollut artikkeli Porkkalan saaristossa sijaistevasta entisestä rannikkolinnakkeesta. Historia-osio on tällä hetkellä varsin laaja, ja sen erottaminen omaksi pääartikkelikseen on valmisteilla. Olisin myös kovasti kiinnostunut, jos jolloin on saatavilla lähteitä maantieteeseen tai luontoon. Saarella on ilmeisesti ollut ainakin lintuharrastajien toimintaa? Ajatuksena olisi viedä artikkeli lopulta SA-tasolle, ja pyytäisinkin nyt kehitysehdotuksia tätä silmällä pitäen. --Msaynevirta (k · m) 26. lokakuuta 2018 kello 18.12 (EEST)

En tietäisi koko luotoa, mutta mulla on "se kirja" Suomen Luokkasota MacElliotista (toim. A. Halonen), joka on painettu 1928 Wisconsinin Superiorissa. Voin laittaa tänne sen mitä siinä on, jollen ole jo laittanut. Ei siinä juuri luonnosta taida olla. --Höyhens (keskustelu) 28. lokakuuta 2018 kello 23.21 (EET)

En ole nyt aivan varma, mistä artikkeli kertoo. Määritelmän mukaan artikkeli on saaresta, mutta oikeastihan artikkeli on Mäkiluodon linnakkeesta. Vertaisin tätä siihen, että Bengtskär-artikkelissa kerrottaisiin vain majakasta, josta on oma artikkelinsa Bengtskärin majakka. Pitäisiköhän tässä jakaa artikkeli kahteen, linnakeartikkeliin ja saariartikkeliin. --PtG (keskustelu) 3. marraskuuta 2018 kello 23.17 (EET)

Pohdin kanssa itse vähän tuota jaotusta, mutta en kannattaisi linnakkeen ja saaren erittelyä omiksi artikkeleikseen. Erottelu linnaketoiminnan ja saaren siviilihistorian välillä on etenkin alkuvuosikymmeninä ollut varsin häilyvää, ja pitäisin mielläni koko historian yhtenäisenä kertomuksena. Parhaimpana ratkaisuna näkisin historia-osion erottamisen omaksi pääartikkelikseen, minkä jälkeen Mäkiluoto-artikkelista saataisiin tasapainoisempi, kun suuren osan detaileista voisi karsia historian pääartikkeliin. --Msaynevirta (k · m) 3. marraskuuta 2018 kello 23.47 (EET)

Kirjoitin johdannon uudelleen ja avasin erillisen historia-artikkelin. Lähiviikkojen kuluessa tavoitteena olisi täydentää molempien osalta saaren linnoittamista edeltäneitä vaiheita, ja samalla tiivistää sotilashistoriaa Mäkiluotoartikkelin puolella kaikkein olennaisimpiin osiin. --Msaynevirta (k · m) 17. marraskuuta 2018 kello 01.24 (EET)

Pikaisesti silmäillen artikkelit ovat suurelta osin identtisiä. Työ on jäänyt ilmeisesti kesken. Huomaa että artikkelin lehdelle välittänyt tietotoimisto ei ole tekijä, ei ohjeen mukaan eikä noin yleisestikään. --Abc10 (keskustelu) 9. joulukuuta 2018 kello 12.39 (EET)

Joo, työ on pitkälti kesken molemmissa artikkeleissa, ja koitan sitä saada eteenpäin käytettävissä olevan ajan puitteissa. Sain hommattua Ove Enqvistin kirjan saaren historiasta, ja sen pohjalta olisi tarkoitus vielä täydentää tuota historia-artikkelia. --Msaynevirta (k · m) 9. joulukuuta 2018 kello 14.18 (EET)

Pääartikkelin historiaa on nyt tiivistetty aika rankalla kädellä. Sen osalta pitää tehdä vielä pientä viitteistyksen täydentämistä, mutta olisivatko osion peruslinjat näillä muokkauksilla kunnossa? --Msaynevirta (k · m) 26. joulukuuta 2018 kello 21.45 (EET)

Minulla on käynyt myös mielessä kirjoitella tuonne lyhyt osio saaren taideteoksista ja muistomerkeistä, joista löytyy ihan hyvin infoa Enqvistin kirjasta. SA-kuva-arkistossa on myös mielenkiintoisia kuvia esim. saaren talvisodan muistomerkin paljastuksesta Risto Rytin vierailun yhteydessä. --Msaynevirta (k · m) 26. joulukuuta 2018 kello 21.48 (EET)

Tämän vertaisarvioinnin ulkopuolella artikkelista Luettelo Kirkkonummen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä näyttäisivät vielä puuttuvan Mäkiluodossa sijaitsevat. Sivutyönä Mäkiluoto-artikkeleita muokatessa ne pystyisi ehkä lisäämään tuohon luetteloartikkeliinkin.--Urjanhai (keskustelu) 5. helmikuuta 2019 kello 18.05 (EET)

Tai niin, jos saari onkin sotilasaluetta, jonne ei pääsekään vapaasti, niin silloin muistomerkit eivät olekaan julkisia ja jäävät luettelon ulkopuolelle ja käsiteltäviksi ainoastaan Mäkiluoto-artikkeleissa.--Urjanhai (keskustelu) 5. helmikuuta 2019 kello 18.10 (EET)

Edelleen varsin historiapainotteinen. Luonnosta tarvitsisi kaivaa jotakin. Bengtskär on oivallinen malliesimerkki, kuten jo aiemmin tässä on mainittu. Mäkiluodon historiaa kannattaisin hyväksi artikkeliksi vaikka heti. --Vnnen (keskustelu) 7. helmikuuta 2019 kello 09.33 (EET)

Tämän suhteen voisi varmaan aikanaan tehdä siten, että vie tuon pääartikkelin HA:ksi ja historian SA:ksi. Viime aikoina minulla on ollut rajallisemmin aikaa lukea taustalla olevia lähteitä ja työstää niiden pohjalta artikkelia, ja tämä on projektina jäänyt junnaamaan paikalleen. Täytyy katsoa, jos saisi lähiaikoina kirjoitettua jotain noista muistomerkistä ja saaren varhaisemmasta historiasta Enqvistin kirjan pohjalta. Obuhov-tornitykistä kirjoittelen myös varmaan oman artikkelin, sillä siitä on kirjoitettu kohtuu laajasti esim. Rannikon puolustajassa. --Msaynevirta (k · m) 7. helmikuuta 2019 kello 13.46 (EET)

En oikein noita tykkejä kunnolla tunne, mutta mikä on obuhovin ja 305 mm/52 -merikanuuna vm. 1907 ero? --Vnnen (keskustelu) 7. helmikuuta 2019 kello 16.57 (EET)

Mäkiluodon torni oli kahdesta tuollaisesta putkesta koottu patteri, jota rakennettiin pitkällisenä suurhankkeena Venäjän keisarikunnan ajoilta aina 1930-luvulle, jolloin se otettiin suomalaisen rannikkotykistön palvelukseen. Tornitykin rakentaminen oli tietyllä tavalla tapahtunut Suomen ja Viron varhaisena puolustusyhteistyönä, ja tuosta tornista tuli valmistuttuaan Suomenlahden tykistösulun pääase vastaavien Virossa sijainneiden patterien ohella. Patterin rakennushankkeesta löytyy artikkeli Rannikon puolustajan numerossa 4/1980. --Msaynevirta (k · m) 7. helmikuuta 2019 kello 17.35 (EET)

Artikkelia on saatu kehitettyä hyvin vertaisarvioinnin aikana, ja se alkaa vähitellen olemaan varmaan myös valmis esim. HA-statusta silmällä pitäen. Päätän vertaisarvioinnin loppuviikosta, jos uusia kommentteja ei tule. --Msaynevirta (k · m) 18. helmikuuta 2019 kello 14.08 (EET)

Arkistoitu. --Msaynevirta (k · m) 21. helmikuuta 2019 kello 22.59 (EET)