Keskustelu:Lymphogranuloma venereum

Taudin nimi?

Onko neekerisankkeri todellakin edelleen taudin virallinen suomenkielinen nimi? Bedford Squirrel 8. joulukuuta 2007 kello 22.19 (UTC)

Voisihan sen muuttaa nimelle "tummaihoisenväestönsankkeri". 212.66.198.157 29. helmikuuta 2008 kello 22.32 (UTC)

On se neekerisankkeri. Miksipä sitä muuttamaan? --Jillord 19. maaliskuuta 2008 kello 20.05 (UTC)

Ilmeisesti enää ei ole. Duodecimin mukaan ({{Nimistölähteet}}) taudin nimi on Lymphogranuloma venereum ja neekerisankkeri on "vanh."--Joonasl (kerro) 14. lokakuuta 2008 kello 12.24 (EEST)

Artikkelin pitkistä lainauksista

Siteeraukset muualta eivät riko tekijänoikeuksia, jos ne ovat merkitty asianmukaisesti (blockquote) ja niiden lähteet on merkitty - vaikka kyse olisikin hieman pidemmistä siteerauksista kuin yleensä.

"Tekijänoikeusnatseille" on varmaankin tuttu sivu Tekijänoikeus, jossa todetaan seuraavaa: "Julkistettua teosta saa siteerata hyvää tapaa noudattaen ja tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa." Tässä tapauksessa hyvää tapaa on noudatettu, ja nimenomaan tämän tarkoituksen edellyttämässä laajuudessa. Jos ja kun tähän artikkeliin saadaan lisää lähteitä, niin suorat sitaatit voi ja pitääkin purkaa tavalllisemmaksi wikitekstiksi. Mutta niin kauan kuin lähteitä ei ole kuin yksi, on selkeämpää käyttää suoraa sitaattia, jotta artikkelissa korostuu se, että kyseessä on yhden lähteen näkemys. Sen sijaan olemassaolevaa tietoa ei tule poistaa minkään kuvitellun "tekijänoikeusloukkauksen" varjolla, koska sellaisesta ei ole kyse (lähteen oikeuksia ei ole millään tavoin loukattu, päin vastoin tieteellisten tekstien siteeraaminen on normaali käytäntö tieteessä). Älä palvo sääntöjä on tähänkin artikkeliin sopiva Wikipedian virallinen käytäntö. --Jillord 12. huhtikuuta 2008 kello 14.35 (UTC)

No, nyt eivät sitten ole suoria lainauksia, vaan teksti on kirjoitettu ns. omin sanoin niin pitkälle kuin mahdollista (toki lähdeviittauksin varustettuina). --Jillord 12. huhtikuuta 2008 kello 16.17 (UTC)

Siteeraamisessa on oleellista vetoamisfunktio, eli toisen teokseen tulee vedota esim. argumentoidakseen tai todistaakseen omaa näkemysteään. Pitkien pätkien kopioiminen, ilman että niitä varsinaisesti liittää omaan teokseen mitenkään ei ole sitaattioikeuden mukaista siteeraamista. Tosin sanoen, siteerata saa osana omaa teosta, ei oman teoksen sijasta. Ei muiden teoksia voi julkaista sellaisenaan vain laittamalla tekstiä sitaattimerkkien sisään ja kertomalla lähde. --Joonasl (kerro) 13. huhtikuuta 2008 kello 08.33 (UTC)

Ei muiden teoksia voi julkaista kokonaan, mutta osia niistä saa siteerata ja käyttää, tieteellisissä julkaisuissa myös huomattavan pitkiä siteerauksiakin. Mitään "omaa näkemystäni" ei Wikipediassa tarvita, se olisi uutta tutkimusta, joten tyydyn lääketieteen professorin tutkimukseen, mikä ei ole omaa tutkimusta. Asiasisältöjen kertominen omin sanoin taas tarkoittaa sitä, että lauserakenteita tulee muuttaa edes jonkin verran, missään ei ole vaatimusta kuinka "omaa" tekstin tulee olla. Tekijänoikeusrikkomukseksi moinen muuttuisi vasta sitten, jos lähdeviitteet jäisivät pois ja esimerkiksi väittäisin hieman muuteltua tekstiä täysin omakseni. Mutta koska lähdeviitteet ovat koko ajan esillä ja käytössä ja on selvää, kenen tekstiin lauseet perustuvat, tekijänoikeusrikkomusta ei tapahdu hyvällä tahdollakaan. --Jillord 13. huhtikuuta 2008 kello 21.52 (UTC)

Palautin Jillordin muokkaukset, koska teksti ole edelleen lähes täysin yhteneväinen ulkoisen lähteen kansa ja tod. näk. tekijänoikeusloukkaus (vrt. "Ranskalainen Chassaignac antoi vuonna 1859 nyt kuvattavalle taudille nimen Lymphogranulomatosis inguinale, joka muutettiin myöhemmin muotoon Lymphogranuloma venereum. Tautia nimitettiin Suomessa myös "neljänneksi sukupuolitaudiksi" kupan, tippurin ja pehmeän sankkerin jälkeen" ja "Ranskalainen tutkija Chassaignac antoi vuonna 1859 taudille nimen lymphogranulomatosis inguinale. Tämä muutettiin myöhemmin muotoon Lymphogranuloma venereum. Suomessa tautia nimitettiin myös "neljänneksi sukupuolitaudiksi" kupan, tippurin ja pehmeän sankkerin jälkeen.") Tämän kaltainen kirjoittaminen osoittaa puhdasta laiskuutta ja on Wikipedian vapaan ideologian vastaista. Mikäli ei jaksa nähdä sen vertaa vaivaa, että viitsisi kirjoittaa artikkelin ihan omin sanoin kopioimatta sitä suoraa jostain muualta, kannattaa sitten jättää kirjoittamatta kokonaan.--Joonasl (kerro) 13. huhtikuuta 2008 kello 08.38 (UTC)

Sinulla on ylläpito-oikeuksistasi huolimatta näköjään varsin outoja käsityksiä tekijänoikeuspykälien toiminnasta, jos moista kirjoittelet. Teksti ei ole täysin yhteneväinen, ts. se on omin sanoin kirjoitettu, toisin sanoen eri tekstiä. Näin se toimii missä tahansa tieteellisessäkin julkaisussa, miksi siis wikipedia olisi jotenkin eri tapaus, varsinkaan kun wiki ei mitään tieteellisiä kriteerejä edes täytä - ja varsinkin kun tekstiä ei väitetä omaksi vaan lähteet ovat koko ajan esillä viitaten tekstin tekijään (Forsius). Sitä paitsi artikkelin kirjoittaja antaa oikeuden sivuillaan jopa kopioida suoraan tekstiä kunhan lähteet ilmoitetaan (niin kuin ne on ilmoitettu). Jos ei itse viitsi nähdä sen vertaa vaivaa, että korjaa tekstiä oman mielensä mukaan, niin ei silloin tarvitse tekstejä deletoidakaan. Voithan aina itse kirjoittaa tieteellistä tekstiä uusiksi selkeämmällä ilmaisulla, eikä sinun silloin tarvitse laiskuuttaan vain poistella tekstejä vaivautumatta lukemaan keskusteluita ja niiden perusteluita. --Jillord 13. huhtikuuta 2008 kello 21.37 (UTC)

En ymmärrä mistä olet saanut päähäsi, että jotta voitaisiin katsoa tekijänoikeutta rikotun tekstien pitäisi olla täysin yhteneväiset. Korpela on ilmaissut sitaattioikeudesta seuraavasti: "Jos joku haluaa ottaa oman teoksensa osaksi otteen toisesta teoksesta, koska siinä on esitetty hänen mielestään hyvin jokin asiakokonaisuus, kyse ei yleensä ole sitaatista. Sitaatin tarkoitus ei ole korvata itse kirjoitettavaa tekstiä vaan esittää jotain, johon itse kirjoitettu teksti jossain mielessä vetoaa...Olennaista on, että sitaatti liittyy omaan tekstiin (tai muunlaiseen teokseen)." Toisin sanoen, tässä nimenomaisessa tapauksessa pitkien pätkien siteeraaminen, vaikka lähde olisikin merkitty, ei täytä siteeraamisen kriteereitä. Myös se raja kuinka "erilainen" uuden tekstin tulee olla, ettei se enää ole alkuperäisen tekstin tekijänoikeuksien piirissä on vaikea kysymys, jonka viime kädessä ratkaisee tuomioistuin. Wikipediassa tämän suhteen ollaan oltu tarkkoja, koska tarkoituksena on kirjoittaa itsenäinen, vapaa tietosanakirja eikä kopioida muiden kirjoittajien tekstejä (muuttaen sanan sieltä ja toisen täältä). Jos tässä nimenomaisessa tapauksessa joku on ollut laiska, niin se on tämän artikkelin kirjoittaja, joka ei vaivaudu kirjoittamaan itse artikkelia vaan pyrkii vippaskonsteilla kopioimaan/plagioimaan muiden tekstiä. --Joonasl (kerro) 14. huhtikuuta 2008 kello 06.33 (UTC)

Samoja asioita ei voi myöskään sanoa samassa lauseessa kovin monella eri tavalla, ilman että asiasisältö muuttuu? Ranskalainen tutkija Chassaignac on ranskalainen tutkija Chassaignac, käänteli sitä miten päin tahansa. Ja miten tekemäni luettelo taudin eri nimistä (lähteillä varustettuna) on "tekijänoikeusrikkomus", kun lähteet ovat joka rivillä merkittynä? Toivottavasti lopetat perusteettoman artikkelin vandalisoinnin ja teet jotain konkreettista sen tietosisällön parantamiseksi. --Jillord 13. huhtikuuta 2008 kello 21.52 (UTC)

Samat asiat voidaan ilmaista lukemattomin eri sanoin, lauserakentein ja artikkelin voi jäsennellä eri tavoin. Tämä on huono tekosyy kopioida tekstiä ja vain muuttaa joitain sanoja sieltä täältä. Teksti on edelleen vain heikosti peitelty kopio Forsiuksen sivustolta ja siten mahdollinen tekijänoikeusrikkomus.--Joonasl (kerro) 14. huhtikuuta 2008 kello 06.34 (UTC)

Arno Forsius sanoo itse kotisivullaan: Kirjoituksia saa kopioida ja lainata ei-kaupallisiin tarkoituksiin ehdolla, että julkaisemisen yhteydessä ilmoitetaan kirjoittaja ja kirjoitus sekä merkitään linkki tälle kotisivulle.. Eikö tämä lupa ole juridisesti vahvempi kuin yleisen sitaattioikeuden kapeammat rajoitukset? Kun Forsiuksen mukaan hänen kirjoituksiaaan saa kopioida Wikipediaan sillä ehdolla, että julkaisemisen yhteydessä ilmoitetaan kirjoittaja ja kirjoitus sekä merkitään linkki tälle kotisivulle, eikö se siis sittenkään ole sallittua Wikipediassa? Pitääkö Wikipediassa aina rajoittua sitaattioikeuteen, vaikka tekijä antaisi laajemmat oikeudet? ¬Antilope 13. huhtikuuta 2008 kello 17.32 (UTC)

Jotta tekstiä saisi kopioida Wikipediaan, muun muassa kaupallinen käyttö täytyy olla sallittua, eli ainakin siltä osin vaikuttaa ettei se käy päinsä. -- Piisamson 13. huhtikuuta 2008 kello 21.46 (UTC)

---

Kirjoitin nyt artikkelin kokonaan uusiksi ilman, että kopioin tekstiä suoraa mistään lähteestä. Toivottavasti tästä ei tarvitse keskustella enempää ja myös Jillord tulevaisuudessa ei harjoittaisi tämän kaltaista tekijänoikeuksien "harmaalla alueella" kikkailua. --Joonasl (kerro) 14. huhtikuuta 2008 kello 07.41 (UTC)

Aiheesta on aloitettu keskustelu kahvihuoneessa. --Joonasl (kerro) 16. huhtikuuta 2008 kello 08.06 (UTC)

Taudin nimestä jälleen

Tästä "vääristelystä": Suomen kielessä lääketieteen sanaston ylläpidosta ja kielenhuollosta huolehtii Duodecim-seura (aiheesta lisää esimerkiksi täällä, [1]), jonka julkaisema lääketieteen sanasto on alan ehdoton auktoriteetti Suomessa ja lisäksi Wikipedian virallinen nimistölähde. Duodecimin uusimmman verkkosanaston mukaan sairauden nimi on "Lymphogranuloma venereum" ja nimi "neekerisankkeri" on saanut määreen "vanh.". Lisäämäsi lähteet eivät siis millään tavoin todista, ettei termi olisi vanhentunut, ne osoittavat vain että joku on joskus käyttänyt nykyisin vanhentunutta termiä. --Joonasl (kerro) 17. lokakuuta 2008 kello 10.24 (EEST)

En ymmärrä miten sanastoauktoriteetin lainaaminen on "lähteiden vääristelyä". Kuten yllä sanoin, sellaisten lähteiden esittäminen, jossa käytetään vanhentunutta termiä, ei osoita muuta kuin että vanhentunutta termiä on käytetty. --Joonasl (kerro) 17. lokakuuta 2008 kello 12.30 (EEST)

Muun muassa Duodecim-seura käyttää itse nimeä neekerisankkeri ensisijaisena vuonna 2008 julkaistussa sukupuolitauteja käsittelevässä tekstissään Muita seksikontaktissa leviäviä tauteja[2] --Klassikkomies 17. lokakuuta 2008 kello 12.36 (EEST)

Ilmeisesti tuon jälkeen suositus on muuttunut, tai Duokkarin julkaisemassa kirjassa ei ole noudatettu sen omaa suositusta. Who knows, who cares.. En ymmärrä miten tämä muuttaa tai vaikuttaa yllä olevaan selkeään määritelmään.--Joonasl (kerro) 17. lokakuuta 2008 kello 12.39 (EEST)

Ja otsikosta selviää yksiselitteisesti, että artikkeli on kirjoitettu 14.12.2007, ei vuonna 2008 kuten väität. --Joonasl (kerro) 17. lokakuuta 2008 kello 12.40 (EEST)

Artikkelin lopussa lukee selvästi "© 2008 Kustannus Oy Duodecim"[3] ja se on tälläkin hetkellä virallisena tietona sukupuolitaudeista esillä Duodecim-seuran virallisilla sivuilla. --Klassikkomies 17. lokakuuta 2008 kello 12.46 (EEST)

Ja tämän on tarkoitus todistaa mitä? Duodecim ei aina noudata (välittömästi) omia suosituksiaan? Kaikkea sisältöä ei ole mahdollista uudelleentoimittaa aina kun suositus muuttu? Entä sitten? Miten tämä muttaa sitä tosiasiaa, että uusimmman verkkosanaston mukaan sairauden nimi on "Lymphogranuloma venereum" ja nimi "neekerisankkeri" on saanut määreen "vanh."?--Joonasl (kerro) 17. lokakuuta 2008 kello 12.54 (EEST)

Se todistaa, että muun muassa Duodecim-seura käyttää nimeä ensisijaisena teksteissään edelleenkin kuten monet muutkin. Eikä tätä tietoa pidä poistaa artikkelista etkä pääse siitä eroon poistamalla lähteistettyjä tietoja ja lätkäisellä artikkeliin Neutraalius-mallinetta. --Klassikkomies 17. lokakuuta 2008 kello 13.11 (EEST)

Se todistaa että Duodecim-seura ei ole päivittäynyt sivua 14.12.2007 jälkeen ja vanha nimitys on sivulla kunnes Duodecim-seura päivittää tiedon. Ei herrajestas voi olettaa että Duodecim palkkaisi pari-kolme henkilöä vain kahlaamaan palveluaan että nimeäminen olisi linjassa heidän oman ohjeistuksen kanssa, tuollainen olisi 100 000 € / vuosi investointi... jos Wikipedian virallinen nimistölähde sanoo että termi on "vanh." niin termi = vanh., siihen ei auta mutkuilut "mutku toimitusjohtajan poika seiskassa sanoi että kun". Internet kun on siitä jännä paikka että tieto on ajantasaista vain kirjoitushetkellä ja vanhenee heti julkaisun jälkeen (kunnes joku tulee ja päivittää tiedon). --Agony (403) 17. lokakuuta 2008 kello 13.28 (EEST)

Ja tosiaan, Copyright <> julkaisuajankohta. Minäkin osaan ohjelmoida automaattisesti päivittyvän Copyright-lätkän mutta se ei tarkoita sitä että tieto sivulla päivittyisi automaattisesti, vaan sitä että sivuston materiaali on tekijänoikeudellisesti suojattua myös kuluvana vuonna. --Agony (403) 17. lokakuuta 2008 kello 13.30 (EEST)

Artikkelissahan ei väitetä, että neekerisankkeri olisi ainoa autuaaksi tekevä nimitys taudille vaan, että se on edelleen yleisessä käytössä. MOT. --Klassikkomies 17. lokakuuta 2008 kello 13.34 (EEST)

Kevyestipä paiskot M.O.T.:n, tuo ei todista muuta kuin sen, että vanhentuneissa julkaisuissa termi on käytössä. i. --Agony (403) 17. lokakuuta 2008 kello 13.38 (EEST)

Sekä Duodecim-seura ja Tohtori.fi käyttävät termiä yhä kuten lähteistä voi tarkistaa. Samoin media. --Klassikkomies 17. lokakuuta 2008 kello 13.44 (EEST)

Lisää lähteitä: Poliklinikka.fi - Lääketieteen sanasto käyttää nimenomaan nimeä neekerisankkeri[4] --Klassikkomies 17. lokakuuta 2008 kello 13.47 (EEST)

Duodecim vain päivittämättömässä artikkelissa aiheesta ja tohtori.fi on jotakuinkin niin kaukana virallisesta nimistölähteestä kuin olla ja voi. Media... taisin juuri äsken lukea rivien välistä toisaalta että medialla ei paljoa mielestäsi todistella (näkökantoja jotka ovat päin vastaisia kuin sinulla). --Agony (403) 17. lokakuuta 2008 kello 13.48 (EEST)

Ja Coronaria Media Oy:n näkemys on oleellinen, koska? --Joonasl (kerro) 17. lokakuuta 2008 kello 13.49 (EEST)

Nimi neekerisankkeri on yleisessä käytössä eikä yksi "vanh." merkintä Duodecimin sanastossa todellakaan todista ettei näin olisi, koska se että sana todellakin on yleisessä käytössä on todistettu useilla lähteillä. Näiden tietojen poistamiseen artikkelista ei ole mitään syytä, vaikka asia selvästi Joonasl:ää häiritseekin. --Klassikkomies 17. lokakuuta 2008 kello 13.55 (EEST)

Muttei nimistölähteiden mukaan. Jos haluat esimerkiksi Coronaria Media Oy:n Duodecimin kanssa rinnakkaiseksi nimistölähteeksi, tulee se hyväksyttää yhteisöllä Wikipedia:Nimistölähteet alla. Se että termi on vanhentunut tarkoittaa että termi on vanhentunut ja etukäteen päätetty nimistölähde suosittelee muun termin käyttöä (ja artikkelissa kerrotaan termin vanhentuneen). Se miten termi otetaan / ei oteta käyttöön muualla kuuluu muualle, ei Wikipediaan. --Agony (403) 17. lokakuuta 2008 kello 14.02 (EEST)

Toimintasi on ristiriitaista. Täällä olet sitä mieltä, että Wikipedian virallisen nimistölähteen määritelmä on niin pyhä, ettei siinä käytettyjä käsitteitä kohtaan voida esittää edes erittäin vahvasti lähteistettyä kritiikkiä. Täällä olet sitä mieltä, että Wikipedian nimistölähteen määritelmällä ei ole mitään arvoa ja Google-menetelmällä tehty uusi tutkimus riittää artikkelin määritelmän muuttamisen perusteeksi. Miten asia mielestäsi nyt sitten on? --Joonasl (kerro) 17. lokakuuta 2008 kello 14.03 (EEST)

Coronarian lääketieteen sanasto, joka käyttää nimenomaan termiä neekerisankkeri, on myös luotettava lähde.[5] --Klassikkomies 17. lokakuuta 2008 kello 14.04 (EEST)

Luotettavatkin lähteet saattavat vanhentua tai käyttää vanhentuneita termejä, se ei kuitenkaan tarkoita etteivätkö ne olisi vanhentuneita jos virallinen nimistölähde niin sanoo. -- Piisamson 17. lokakuuta 2008 kello 14.13 (EEST)

Wikipedia esittelee tasapuolisesti ja neutraalisti kaikki näkemykset asiasta. --Klassikkomies 17. lokakuuta 2008 kello 14.15 (EEST)

Ja mikä tämä mainitsemasi "näkökulma" tässä tapauksessa on: "Vuonna 2007 julkaistu lähde ei välttämättä ole vuonna 2008 esitetyn suosituksen mukainen"? "Jossain kaupallisessa lääketieteen tietopalvelussa saatetaan käyttää vanhentunutta terminologiaa?" Tämä on onkin kyllä todellinen järisyttävä, syväluotaava aivan uusia horisontteja avaava innovaatio. Artikkelin sisällön järkiperäistämiseksi ehdotan, että kappale muotoillaan seuraavasti: "Lääketieteen suomenkielistä sanastoa ylläpitävän Duodecim-seuran lääketieteen sanaston mukaan nimitys neekerisankkeri on vanhentunut, vaikka termiä edelleen näkee käytettävän.[2][7][8][9][10]" --Joonasl (kerro) 17. lokakuuta 2008 kello 15.10 (EEST)

Tasapuolisuuden nimessä artikkelissa on esitettävä eri kannat termin käytöstä eikä otettava kantaa siihen mikä on oikea. --Klassikkomies 17. lokakuuta 2008 kello 15.15 (EEST)

Täällä kuulutetaan tasapuolisuutta, Keskustelu:Neekeri alla taas nimistölähteen ehdotonta auktoriteettia. Etkö oikeasti voisi jo päättää kumpi on linjauksesi? --Agony (403) 17. lokakuuta 2008 kello 15.18 (EEST)

Klassikkomiehen tapoihin ei kuulu vastata mihinkään näin konkreettisiin kysymyksiin.--Joonasl (kerro) 17. lokakuuta 2008 kello 15.26 (EEST)

Keskustelu artikkelista Neekeri ei liity millään tavalla tähän. Siellä keskustellaan siitä, että Joonasl liittää sanan ympärille teorioita, joita sanan käyttöön ei ole koskaan aikaisemmin yhdistetty. Jos ne olisi siihen yhdistetty ne olisi ilman muuta käsiteltävä artikkelissa, mutta koska teoriat eivät liity millään tavalla sanan neekeri käyttöön niiden yhdistäminen sanan määrittelyyn on Wikipediassa kiellettyä uutta tutkimusta. Tässä artikkelissa olevat tiedot sen sijaan on julkaistu luotettavissa lähteissä, joissa käsitellään nimenomaan neekerisankkeria. --Klassikkomies 17. lokakuuta 2008 kello 15.27 (EEST)

VoihyväLuojasentään. Näkemyksiä ihmisroduista ei ole koskaan "yhdistetty" käsitteeseen negridinen rotu? Vaatii varmasti vuosikausien harjoittelua esittää tahallaan näin tyhmää.--Joonasl (kerro) 17. lokakuuta 2008 kello 15.37 (EEST)

Kuvitteletko tosissasi että termi otetaan kaikkialla käyttöön sormia napsauttamalla? Minulle kovo on yhä kovalevy vaikka olen tiennyt sen koskevan koko tietokoneen laitteistoa jo kymmenen vuoden ajan. Lisäksi et ole varmaan huomioinut sitä, että vaikka Wikipedia määrittelee Duodecimin auktoriteetiksi lääketieteellisissä termeissä, muu maailma voi tehdä samoin tai erilailla (tai vaikka keksiä oman termin jos huvittaa). Tappele aluksi se Coronae nimistölähteisiin Duodecimin rinnalle ja tule vasta sitten tappelemaan tänne. --Agony (403) 17. lokakuuta 2008 kello 15.38 (EEST)

Jos lähteen mukaan jokin nimitys todellakin on vanhentunut, ei ole mitään syytä miksi kyseistä kantaa ei artikkeliin voisi kirjoittaa. --MiPe ^(wikinät) 17. lokakuuta 2008 kello 15.25 (EEST)

Voisitko selittää mikä on tässä tapauksessa se "näkökulma", joka tasapuolisuuden vuoksi pitää tulla esiin?--Joonasl (kerro) 17. lokakuuta 2008 kello 15.26 (EEST)

Että taudista käytetään myös nykyään nimeä neekerisankkeri ja lähteet perään. --Klassikkomies 17. lokakuuta 2008 kello 15.36 (EEST)

Niinhän siellä sanotaan. "vanhentuneelta nimeltään neekerisankkeri". Missään ei kielletä sitä tosiasiaa, että vanhentunutta nimeäkin käytetään. Myös termiä jakomielitauti käytetään edelleen jossain vaikka se jos mikä on vanhentunut. --Joonasl (kerro) 17. lokakuuta 2008 kello 15.47 (EEST)

Lähteet listaan nimen "neekerisankkeri" vanhentuneisuuden puolesta ja vastaan

Pistetääs tähän vielä järjestykseen lähteet julkaisijoineen ja vuosilukuineen, niin voidaan punnita niitä selkeämmin. --Aulis Eskola 17. lokakuuta 2008 kello 18.10 (EEST)

Pitäisikö vielä arvioida kunkin lähteen painoarvoa? Vaikka asteikolla 0-3? --Harriv 17. lokakuuta 2008 kello 18.26 (EEST)

Ihan hyvä idea, tosin toivoisin että tämä listaus tehtäisiin / julkaisija sillä esim. Tohtori.fi ja Poliklinikka.fi ovat molemmat "© Coronaria Media Oy". --Agony (403) 17. lokakuuta 2008 kello 18.30 (EEST)

Eikun äänestys pystyyn vaan... Ihan tosissaan ajatellen: ei pelkkä lähteiden määrä ratkaise, vaan myös niiden arvostus. --Aulis Eskola 17. lokakuuta 2008 kello 18.48 (EEST)

Lähteet, jotka tukevat nimen "neekerisankkeri" vanhentuneisuutta

1. Lääketieteen verkkosanasto, Duodecim. Tämä lääketieteen sanasto on alan ehdoton auktoriteetti Suomessa ja Wikipedian virallinen nimistölähde. Painoarvosta [[6]]
2. Virallinen tautiluokitus ICD-10 ei tunne neekerisankkeri-nimitystä. Suomen virallinen tautiluokitus. (A55)
3. Lääketieteen termit, Duodecim 1992 Painettu sanasto: "Neekerisankkeri: vanhentunut, ks. lymphogranumloma venereum."

Lähteet, jotka tukevat nimen "neekerisankkeri" vanhentumattomuutta

1. Arkitteli "Muita seksikontaktissa leviäviä tauteja" netissä, Duodecim [7], Kirjoitettu 14.12.2007 © 2008 Kustannus Oy Duodecim.
2. Coronaria Oy:n lääketieteen sanasto Poliklinikka.fi[8]. Taudin virallisena suomenkielisenä nimenä neekerisankkeri käytössä tällä hetkellä.
3. Coronaria Oy:n Tohtori.fi[9]. Taudin virallisena suomenkielisenä nimenä tällä hetkellä neekerisankkeri.
4. Duodecim: Sukupuolitaudit[10], 20.6.2005 © 2007 Kustannus Oy Duodecim
5. Duodemin artikkeli sankkereista[11] 24.10.2003 © 2006 Kustannus Oy Duodecim. Huomioitava, että merkintä "© 2006 Kustannus Oy Duodecim" osoittaa, että artikkeli "Muita seksikontaktissa leviäviä tauteja", jossa merkintä "© 2008 Kustannus Oy Duodecim" Duodecimin julkaisema vuonna 2008.

Lähteet, jotka tukevat yhtäläisesti nimiä "neekerisankkeri" ja "lymphogranuloma venereum"

1. Coronaria Oy:n Poliklinikka.fi nettisanastosta löytyy molemmat sanat [12]. Ensisijaisena suomenkielisinä nimenä kuitenkin neekerisankkeri.
2. Coronaria Oy:n Tohtori.fi lääketieteen nettisanasto tuntee molemmat sanat [13]. Ensisijaisena suomenkielisinä nimenä kuitenkin neekerisankkeri.

Keskustelu

Menee muokkaussodaksi sitten tämäkin :) :D Poliklinikka.fi ja Tohtori.fi sanastoista löytyy kuitenkin molemmat sanat. --Aulis Eskola 17. lokakuuta 2008 kello 18.35 (EEST)

Mutta nimeä Neekerisankkeri käytetään molemmissa ensisijaisena, joten suomenkieliseksi muodoksi suositellaan siis nimeä neekerisankkeri. --Klassikkomies 17. lokakuuta 2008 kello 18.38 (EEST)

Tottapa on, että nimi "neekerisankkeri" listataan tuossa ensin. Mutta totta on myös että sanasto symmetrisesti sinänsä tuntee molemmat nimet. Annetaan senkin tosiasian olla listassa. --Aulis Eskola 17. lokakuuta 2008 kello 18.43 (EEST)

Eikö kukaan ole vaivautunut katsomaan virallisesta tautiluokituksesta: ICD-10 ei tunne neekerisankkeria, vaan siellä esiintyy Lymphogranuloma venerum ja muutama muu yhtä virallisen tuntuinen vaihtoehtonimi. Mihinkään äänestykseen tästä ei tietenkään voi mennä. Neekerisankkeri kuulostaa yhtä viralliselta kuin espanjantauti. Järki päähän, yläpäähän. --Ulrika 17. lokakuuta 2008 kello 18.53 (EEST)

Vaivaituipas sittenkin (Ulrika nimittäin ;) ). ICD-10:llä on hyvin painava arvo lähteenä, järkimääriäkin pohtimatta... --Aulis Eskola 17. lokakuuta 2008 kello 18.59 (EEST)

Lisäksi siis Lääketieteen termit, Duodecim 1992 Painettu sanasto: "Neekerisankkeri: vanhentunut, ks. lymphogranumloma venereum." Wikipedian lääkäreillä on käytössään sähköinen versio (oletettavasti kaikilla on), josta voi tarkistaa sanotaanko siellä yhä noin, vai onko koko sana poistettu.--Ulrika 17. lokakuuta 2008 kello 19.06 (EEST)

Harrivin lisäämästä lähteestä ICD-10:lle en löytänyt kumpaakaan nimeä. --Klassikkomies 17. lokakuuta 2008 kello 19.10 (EEST)

Siellä käytetään nimeä "lokeronivusajos" --Aulis Eskola 17. lokakuuta 2008 kello 19.42 (EEST)

Eli lokeronivusajos on siis syytä mainita myös taudin viralllisena tautiluokituksen käyttämänä nimenä? --Klassikkomies 17. lokakuuta 2008 kello 19.47 (EEST)

Nimien kertomisesta kohtaa lokeronivusajos lienee syytä jotenkin muuttaa. Nykyisestä tekstistä voi saada käsityksen, että tämäkin nimi olisi vanhentunut... --Aulis Eskola 17. lokakuuta 2008 kello 20.04 (EEST)

Lisäksi Kansanterveyslaitos ei tunne neekerisankkeria... vaikuttaisi että vain Coronaria Media Oy:n lähteissä sekä Duodecimin ennen vuotta 2008 julkaistuissa nettiartikkeleissa on tämä termi. --Agony (403) 17. lokakuuta 2008 kello 19.12 (EEST)

Mielestäni se, että nimi on vanhentunut on nyt lähteistetysti todistettu ja näin Joonasl:nkin olisi pitänyt toimia eikä vaan poistella tietoa artikkelista. Aikaisempi nimi pitää mielestäni kuitenkin lähteistetysti mainita artikkelissa. Enkä näe syytä poistaa tietoa siitä, että se on yhä yleisessä käytössä. --Klassikkomies 17. lokakuuta 2008 kello 19.17 (EEST)

Tietoa ei käsittääkseni ole pyritty poistamaan, vaan kiista on koskenut sitä, onko termi vanhentunut vai ei. Vanha termi saa toki olla artikkelissa. --Agony (403) 17. lokakuuta 2008 kello 19.31 (EEST)

Joonasl poisti artikkelista nimenomaan lähteistettyä tietoa siitä, että nimi neekerisankkeri on yhä käytössä. Asian voi tarkastaa artikkelin muokkaushistoriasta. Myös mallineen lyöminen taudin nimestä kertovaan osioon, jonka hän itse loi omaksi osiokseen, on mielestäni silkkaa pelleilyä. --213.216.247.5 17. lokakuuta 2008 kello 19.35 (EEST)

Minusta silkkaa pelleilyä on tehdä oma osionsa, jossa luetellaan kaikki mahdolliset verkkosivustot, jossa joku käyttää virallisen tautiluokitutksen ja suomenkielisen lääketieteen sanastoauktoriteetin vanhentuneeksi toteamaa termiä. En ymmärrä miten tämä millään tavoin on oleellista artikkelin varsinaisen sisällön kannalta. Totta kai jossain (erityisesti vanhoissa lähteissä) käytetään vanhoja termejä, mutta, oikeesti, ketä kiinnostaa??--Joonasl (kerro) 20. lokakuuta 2008 kello 09.10 (EEST)

Tuskin kenellekään on yllätys että jotkut lääkärit, etenkin vanhan liiton parrat, käyttävät termejä, jotka eivät vastaa nykyisiä suosituksia. JoonasI ei ainakaan artikkelin muokkausten perusteella ole kertaakaan väittänyt ettei termiä käytetä. Hän vain toteaa sen olevan vanhentunut nimitys. Vanhentunut ≠ ei käytössä. --qWerk 20. lokakuuta 2008 kello 15.13 (EEST)

lokeronivusajos on eri tauti!

Artikkelista saa sen kuvan, että neekerisankkeri eli Lymphogranuloma venereum olisi sama tauti kuin lokeronivusajos. Näin ei suinkaan ole. Lokeronivusajoksen (Granuloma inguinale tai Donovanosis) aiheuttaja on Calymmatobacterium granulomatis (Donovania granulomatis). Lymphogranuloma venereumin suomenkielinen ICD10-luokitus on A55 Klamydian aiheuttama lymfogranulooma tai Durand-Nicolas-Favren tauti tai viides sukupuolitauti ja lokeronivusajoksen A58 Lokeronivusajos tai Donovanoosi tai neljäs sukupuolitauti.

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Lupaavan artikkelin kriteerit

1. Artikkelin tulee olla kunnossa ja sisältää perustiedot aiheestaan. Lyhyt artikkeli riittää.
2. Sisällön tulee olla objektiivinen, neutraali ja faktuaalisesti tarkka.
3. Artikkelin tulisi noudattaa Wikipedian tyyliohjeita.
4. Artikkelin tulisi olla muodoltaan linjassa muiden vastaavan aihepiirin artikkeleiden kanssa.
5. Lähteet tulisi mainita.
6. Kielen tulisi olla selkeää.
7. Artikkelin tulisi olla myös maallikolle lukukelpoinen.
8. Mahdottomia ei vaadita.

Esimerkkejä lupaavaksi kelpaavista artikkeleista: Wikipedia:Lupaavat artikkelit

Ehdotan lupaavaksi. --Hartz (keskustelu) 24. maaliskuuta 2015 kello 17.44 (EET)

Kuolleita lähteitä. Ne pitäisi löytää. Muuten sisällöltään vaikuttaa ihan lupaavalta. --PtG (keskustelu) 28. maaliskuuta 2015 kello 17.22 (EET)

Iteasiassa noi kuolleet lähteet liittyvät suurimmaksi osaksi tuohon neekerisankkeri nimen lähteistämiseen. Mitä nyt äkkiseltään katsoin, ni Iltalehden ja Nordic Centerin tiedoille vois etsiä uudet lähteet (jos löytyy), muuten hajonneilla linkeillä on lähteistetty epäolennaista höttöä. Gopase+f (keskustelu) 31. maaliskuuta 2015 kello 10.25 (EEST)

1. perusasiat käsitellään ihan ok ja aukottomasti.
2. lähde merkitty. (tärkeimmät lähteet vois nostaa erilliseen lähdeluetteloon)
3. malline ok.
4. viitteistys aukoton.
5. suppea.
6. monta lähdettä. (joidenkin lähteiden tarpeellisuutta vois miettiä)
7. lähteet käsittelevät aihetta.
8. kuvitus.
9. kieli ok.
10. luokittelu ok.
11. kielilinkit ok. yleisilme ok.
12. artikkelin historia: kirjotettu uudestaan ja laajennettu ja "muokkaussodittu" 04/2008-10/2008, jonka jälkeen on saavutettu stabiili versio ja artikkelin historia koostuu luotettavalta vaikuttavista lisäyksistä.

11/12 -> Lupaava artikkeli. Hyvää työtä. Gopase+f (keskustelu) 31. maaliskuuta 2015 kello 10.17 (EEST)

Korjasin lähteet. Kannatan ja merkitsen. --PtG (keskustelu) 12. huhtikuuta 2015 kello 09.31 (EEST)