Keskustelu:Luettelo suomalaistetuista sukunimistä

Artikkelin nimi?

minusta tuota termiä "ruotsin kieli" käytetään kyllä artikkelin nimessä substantiivina (eli erikseen) eikä adjektiivina (yhteen) --128.214.205.4 16. marraskuuta 2006 kello 13.49 (UTC) Hmm... googlessa "ruotsin kielestä" saa 14 000 osumaa ja "ruotsinkielestä" saa 826 osumaa. --128.214.205.4 16. marraskuuta 2006 kello 14.02 (UTC)

Juu, oikeassa olet, luin hätäisesti väärin "Luettelo ruotsin kielisistä.." Minun virheeni, anteeksi. --Joonasl (kerro) 16. marraskuuta 2006 kello 14.23 (UTC)

Mahtaakohan tuo ykkösviite olla aivan tietosanakirjamaisen tarkka? Linkki siis viittaa johonkin viestiin, jonka joku on kirjoittanut keskustelufoorumille.--PhrygianFire 4. joulukuuta 2008 kello 14.45 (EET)

Nimiähän on suomennettu myös muista kielistä, kuten norjasta, venäjästä ym. joten artikkelin nykyinen rajaus on vain eräs mahdollinen.--Urjanhai 8. tammikuuta 2009 kello 12.42 (EET)

Ja toinen: Mistä lähtien nimi "Linni" on ollut ruotsinkielinen? Sivulla lähteeksi annettu linkki oli rikki, mutta googlaus tuotti tämän. Sen perusteella "Linni" on suomenkielinen talonnimi, joka tosin näyttää olevan peräisin ruotsinkielisestä sukunimestä "Lind" (samoin kuin esim. kiikalalainen vanha talonnimi Litsi tulee sukunimestä Lietzen). Se ei kuitenkaan tee tästä talonnimestä ruotsinkielistä. Ja kun sukunimeä Linnilä ei edes mainita ainakaan tässä lähteessä, niin taidan poistaa tiedon, kunnes parempi dokumentointi löytyy.--Urjanhai 8. tammikuuta 2009 kello 12.42 (EET)

Artikkeli pitäisi siirtää nimelle Luettelo suomennetuista sukunimistä. -- Petri Krohn 17. tammikuuta 2009 kello 02.32 (EET)

Hyvä ajatus.--Urjanhai 18. maaliskuuta 2009 kello 11.03 (EET)

Kannatetaan. --Eetvartti ^(Kerro) 18. maaliskuuta 2009 kello 11.04 (EET)

Siirretty (konsensus!) vaikka vähän myöhässä. --Höyhens 24. syyskuuta 2009 kello 12.53 (EEST)

Ongelmat

Lisäsin artikkeliin lähteetön ja omaa tutkimusta -mallinneet. Lähteetön siksi, koska artikkelissa oli vain neljä lähdettä, jotka eivät edes näytä kovin vakuuttavilta. Poistin niistä jo yhden, sillä se oli vain Final Fantasy-tietokonepelikeskustelufoorumi, joka lähteenä kyllä on varmasti yksi Wikipedian kaikkien aikojen pohjanoteerauksista. Omaa tutkimusta tulee sen takia, kun lähteitä ei löydy. Ja sen takia, että esim. Mikkolan sanotaan olevan ruotsin kielestä suomennettu sukunimi. Lähteessä kuitenkin sanotaan, että kyseisen perheen Eklund suomensi nimensä Mikkolaksi 1936. Sitä ennen on varmasti ollut Mikkoloita. Jos joku suomentää sukunimensä, se ei tarkoita, että hän on uuden sukunimensä ensimmäinen omistaja ja keksijä. --91.154.80.22 26. huhtikuuta 2009 kello 12.44 (EEST)

Lähteettömyys ei ole sama kuin uusi tutkimus. Nyt artikkelissa ei myöskään väitetä, että käyttäjä olisi uuden sukunimen omistaja tai keksijä.--Nedergard 1. marraskuuta 2010 kello 12.42 (EET)

Toinen ongelma on väännökset, esim. Dufva > Tuuva. Kelpuutetaanko? Tämä Europaeus olisi siinäkin mielessä rajatapaus. --Höyhens 24. syyskuuta 2009 kello 12.54 (EEST)

Kuten artikkelissa nyt todetaan, suomennettu tai mukailtu nimi - kunhan kyseessä on todellisen ihmisen sukunimi. Ja tietysti lähteen kera.--Nedergard 1. marraskuuta 2010 kello 12.42 (EET)

Artikkelin yksi paha ongelma on, että monia nimiä on suomennettu useisiin muotoihin, hyvänä esimerkkinä Malmberg. Tämäkin on varmaan jotakin puhelinluettelotutkimusta, kuten Luettelo latinankielisistä sukunimistä. --Ulrika 1. marraskuuta 2010 kello 13.06 (EET)

Tuo ei mielestäni sinällänsä ole ongelma, sillä kyseessä ei ole "normaali" kääntäminen, jossa olisi 1:1-vastaavuus, vaan nimien suomalaistaminen - itse asiassa artikkeli pitäisi nimetä uudelleen - joka sosiaalisena ilmiönä oli sen verran merkittävä, että luettelo on paikallaan. Toisin kuin luettelo ns. "latinankielisistä" nimistä. Tuo lähteistäminen on vielä kesken ja yritän saada lähteet ja poistaa lähteettömät.--Nedergard 1. marraskuuta 2010 kello 13.21 (EET)

Vaikka monet tiedoista ovat lähteettömiä, niin niistä monet ovat myös helposti ja nopeasti ja riidattomasti lähteistettävissä kyseisen nimisiä sukuja tai henkilöitä käsittelevästä kirjallisuudesta (ensiksi tietenkin kansallisbiografia), kuka vain kerkiää moiseen urakkaan ruveta. Ja netissäkin pääsee alkuun erinomaisesti esim. Eduskunnan edustajamatrikkelilla. Mutta kaipa tuo Crash-projekti on nyt kiireellisempi.--Urjanhai 1. marraskuuta 2010 kello 13.25 (EET)

Tarkoitatko että joku tekee tällaisia lähteettömiä massa-artikkeleita, ja vastuu lähteistämisestä lingotaan muiden niskaan? --Ulrika 1. marraskuuta 2010 kello 13.32 (EET)

Jos löytyy joku, joka on halukas sitä muokkaamaan. Muuten olisin jo itse poistanut kaiken lähteettömän tiedon. Mutta kun erisnimet ja niiden kääntäminen on mielestäni erittäin kiehtova aihe, niin lupaudun tuon listan tarkistamaan (luotettavaksi lähteeksi oletan tässä myös sen että maininta nimenmuutoksesta löytyy jostain wikin henkiöartikkelista) ja poistamaan lähteettömät (lähitulevaisuudessa).--Nedergard 1. marraskuuta 2010 kello 13.42 (EET)

Niissä nimissä, joihin on linkit, tieto usein löytyy kyseisestä artikkelista, vaikka sitä aina ehkä ei olisi lähteistetty. Monet nimistä (kuten Palo, Nuorteva, Ahmavaara, Linkomies, Somerjoki, Rihtniemi jne.) myös ovat yleissivistystä (tai ainakin triviaa), jotka jokainen kyseisistä henkilöistä tai suvuista joskus jotain lukemaan sattunut hyvin tietää. Tuntemattomammissa tietysti voi olla epämääräistäkin tietoa, mutta ratkaisu ei artikkelin nykytilassa ole kaiken lähteettömän tiedon poisto, koska nykyisellään on lähteistämättä suuri joukko ilmiselvää, kaikkien tietämää tietoa, joka on käden käänteessä yhtä helposti lähteistettävissä kuin poistettavissa esim. edustajamatrikkelin avulla, vaan ilmiselvästi oikean lähteettömän tiedon lähteistäminen. --Urjanhai 1. marraskuuta 2010 kello 13.50 (EET)

Sukunimien suomalaistamisesta tuli aikoinaan sellainen joukkoliike, että aihe on vamasti merkittävä. Vihje lähteitä etsivälle: asiasta on paljonkin tekstiä ja myös esimerkkejä Sirkka Paikkalan kirjassa Se tavallinen Virtanen, suomalaisen sukunimikäytännön modernisoituminen 1850-luvulta vuoteen 1921 (ISBN 951-746-567-X), joka minulla jokin aika sitten olikin lainassa kirjastosta. Yksi niistä harvoista lähteistä, jotka artikkeliin oli jo merkitty, oli sitä paitsi Helsingin Sanomien artikkeli juuri siitä kirjasta. -KLS 1. marraskuuta 2010 kello 13.54 (EET)

Jos se käy kädenkäänteessä, ihme ettei sitä ole jo tehty. Ole hyvä, voit vapaasti lähteistää – kädenkäänteessä. --Ulrika 1. marraskuuta 2010 kello 13.56 (EET)

Kuten toisaalla totesin, niin tuo Crarshtest-projekti, johon heräsin valitettavan myöhään, on nyt kiireellisempi. Mutta esimerkiksi Nimistä Hiidenheimo, Tavastähti, Linkomies ja Vennamo pääsee yhdellä klikkauksella henkilöartikkeliin ja niistä yhdellä klikkauksella edustajamatrikkeliin, jolloin suurin työ on viitteen kirjoittaminen edustajamatrikkeli-mallineen avulla. Näitä voisi olla enemmäkin, mutta kun sarakkeen otsikko on "tunnettuja nimenmuuttajia", niin tämä rajaa pois henkilöt, joiden kohdalla nimenmuuutos tehtiin perheessä ennen henkilön syntymää aiemmassa sukupolvessa (esim. Rauli Somerjoki ja mutuna arvaten myös Jouko Turkka).--Urjanhai 1. marraskuuta 2010 kello 14.02 (EET)

Jos ei vapaaehtoisia lähteistäjiä löydy, sitten vain poistelemaan lähteetön tieto. --Ulrika 1. marraskuuta 2010 kello 14.06 (EET)

Luitko edes mitä yllä kirjoitin? --Nedergard 1. marraskuuta 2010 kello 14.12 (EET)

Niistä nimistä, jotka listaan lopulta jäävät olisi hyvä olla myös tieto, mitkä ovat alkujaan olleet suomenkielisiä, kuten Heikkilä > Heikel > Heikinheimo. --Ulrika 1. marraskuuta 2010 kello 17.54 (EET)

Nyt lähteettöminä poistetuista ainakin seuraavat kuuluvat yleissivistykseen, ja löytyvät helposti mistä tahansa elämäkertatiedoista (esim. Kansallisbiografia, ja osa voi olla Wikipediassakin): Adolfsen/Ahtisaari, Aspelin/Haapkylä, Brofekdt/Aho, Forsman/Koskimies, Gullsén/Paasilinna, Holmberg/Harva, Högman/Rihtniemi, Leidenius/Leikola, Renqvist/Reenpää, Schulman/Koulumies (nämä kaikki muistan täysin varmasti nähneeni kirjallisuudessa, ja osa on varmasti myös Wikipediassa). Lisäksi varmaan useita muita löytyisi helposti esim. kansallisbiografiasta.--Urjanhai 11. joulukuuta 2010 kello 16.31 (EET)

Sitten vaan lisäämään lähteitä, jos ne löytyvät helposti. --Ulrika 11. joulukuuta 2010 kello 16.33 (EET)

Väitätkö tosiaan, ettet ole esimerkiksi koskaan kuullut että Ahtisaaret suomensivat nimensä Adolfsenista?--Urjanhai 13. joulukuuta 2010 kello 20.33 (EET)

Oletko varma, ettei sitä ennen ollut muita Ahtisaaria, jolloin Adolfsenit vain päättivät valita jo olemassa olevan sukunimen omakseen? --91.154.85.20 2. huhtikuuta 2011 kello 18.43 (EEST)

Monien muiden artikkelissa esiintyvien nimien kohdalla (esim. Mikkola, Soininen) näin varmasti onkin, mutta artikkelissa ei väitetäkään, että kaikki kyseisen nimiset olisivat saaneet nimensä suomentamalla samasta alkuperäisestä nimestä.

Taulukkoon olisi muuten hyvä lisätä oma sarake nimen muuttamisen ajankohdalle (ilmenee yleensä lähteistä) ja jokin merkintä niiden tapausten kohdalle, joissa on otettu uudelleen käyttöön suvun alkuperäinen nimi tai sen jokin variaatio. Itse en ole tällaisia nikkareita, mutta pitäisi varmaan kehittää jotain. 62.78.186.229 2. huhtikuuta 2011 kello 19.01 (EEST)

Lisäsin nyt vuosiluvuille sittenkin oman sarakkeen. Joissain tapauksissa saman suvun eri henkilöt ovat ilmeisesti tehneet saman nimenmuutoksen eri vuosina (ainakin Forsman–>Koskimies ja Johansson–>Kaila), joten merkitsin silloin kaikki vuodet, jotka löytyivät Kansallisbiografiasta tai edustajamatrikkelista tai mikä nyt sitten ikinä lähteenä olikin. Olisi tietysti voinut laittaa ihan vain suluissa henkilön nimen perään, mutta teinpä nyt näin. 62.78.186.229 2. huhtikuuta 2011 kello 20.46 (EEST)

nimi

Raimoranta oli ennen Ramstedt. [1] --UntoM 4. toukokuuta 2011 kello 18.15 (EEST)

Virheellistä tietoa

Otsikko Alkuperäinen sukunimi on usein väärä, sillä esimerkiksi Wahrénien alkuperäinen sukunimi on Varis, Alopeus on alkuperältään Kettunen. --OITi (keskustelu) 29. syyskuuta 2012 kello 12.09 (EEST)

Alkuperäinen nimi tarkoittaa nimeä, joka henkilöllä on ollut ennen kuin hän on suomentanut sen, ts. mistä vieraskielisestä muodosta jokin nimi on suomennettu. Se ei ota kantaa siihen, mikä jonkin suvun nimi on aivan alkujaan ollut. --Risukarhi (keskustelu) 29. syyskuuta 2012 kello 12.14 (EEST)

Tilanne on artikkelissa kyllä harhaanjohtava. Siitä saa käsityksen että nämä "alkuperäiset" olisivat alkuperäisiä, mikä ei monen kohdalla pidä ollenkaan paikkaansa. Esimerkiksi Waris ei millään muotoa ole suomennettu Warénista vaan suvun alkuperäinen nimi, ja ne joilla se on jostakin suomennettu, on usein jossakin historian vaiheessa suomalainen sukunimi muutettu epäsuomalaiseksi, kuten juuri Alopaeus. --OITi (keskustelu) 29. syyskuuta 2012 kello 16.30 (EEST)

Ehkä tätä ongelmaa voisi korjata muotoilemalla otsikkoa "alkuperäinen nimi" jotenkin niin, että tuo mahdollisuus tulisi huomioonotetuksi ja otsikko kattaisi sekä nämä tapaukset että muut. --Urjanhai (keskustelu) 29. syyskuuta 2012 kello 16.50 (EEST)

Tuskinpa yksikään noista "alkuperäisistä" nimistä on suvun alkuperäinen nimi, jos mennään riittävän monta esi-isää ja vuosisataa taaksepäin. Sarakkeen otsikon voi tietysti muuttaa muotoon "vanha nimi", "entinen nimi", "aiempi nimi" tms, niin se johtaisi vähemmän harhaan. On sinänsä kiinnostavaa, että monet noista ruotsinkielisistä sukunimistä on aikanaan otettu suomenkielisen nimen tilalle, ja tästäkin voisi kertoa luettelossa esim. omassa sarakkeessaan. Ongelmana on tosin se, että ne alkuperäiset suomenkieliset nimet eivät (yleensä) ole nykyisessä mielessä sukunimiä, vaan talon tai tilan nimä, joilla joku esi-isä on asustanut. Joissain tapauksissa kyseessä saattaa olla jopa myyttinen henkilö tai muu sekaannus (esim. Snellman-suvun esi-isäksi väitetty 1600-luvulla elänyt Virkkunen-niminen savolainen talonpoika, jonka vuoksi monet Snellmanit suomensivat 1906 nimensä Virkkuseksi). Ainakin artikkelin johdannossa voisi kyllä mainita, että monet [ellei useimmat] nimensä suomentaneista henkilöistä ja suvuista polveutuivat suomenkielisistä ja myös suomenkielisiä nimiä käyttäneistä esi-isistä (eikä aina kovinkaan monta polvea taaksepäin). --Risukarhi (keskustelu) 29. syyskuuta 2012 kello 17.31 (EEST)

Talonnimikäytäntö on kai länsisuomalainen, itäsuomalaiset eivät käyttäneet talonnimeä, vaan sukunimellä on vanhat perinteet. Ei siis voi sanoa "yleensä". --OITi (keskustelu) 29. syyskuuta 2012 kello 17.46 (EEST)

Noinhan se oli. "Alkuperäinen nimi" on joka tapauksessa tiukasti ajateltuna paradoksi, koska esipolvia pitäisi selvittää taaksepäin loputtomiin saakka. Tällöin mikään nimi ei oikeastaan liene alkuperäinen, korkeintaan vanhin joka tiedetään. Yhtä kaikki, jos taulukkoon lisättäisiin uusi sarake, jonka otsikkona olisi esim. "Lisätietoa" tms., niin siellä voitaisiin sitten mainita mahdollisista esi-isien (myös spekulatiivisten sellaisten) nimistä – tai yleensä siitä, mistä uusi suomenkielinen nimi on otettu. Sehän on kiinnostavaa informaatiota muutenkin. --Risukarhi (keskustelu) 29. syyskuuta 2012 kello 17.59 (EEST)

Kyllä se "alkuperäinen" taitaa olla monessa tapauksessa mahdoton sitovasti määritellä, se vain oli ilmeisesti valittu otsikoksi sen enempiä miettimättä.--Urjanhai (keskustelu) 29. syyskuuta 2012 kello 18.04 (EEST)

Käyttäjä Nedergard on värkännyt taulukon vuonna 2010 [2]. Tuskinpa hän on sanaa valitessaan ajatellut tällaista väärinkäsitystä. Mutta se on aina kädenkäänteessä vaihdettavissa. --Risukarhi (keskustelu) 29. syyskuuta 2012 kello 18.15 (EEST)

Eipä tullut tällainen tulkintavaihtoehto mieleen, koska pidin itsestäänselvänä, että "alkuperäinen" nimi on ko. nimenmuuttajan aikaisempi nimi. No, "Aiempi nimi" on joka tapauksessa näköjään selkeämpi.--Nedergard (keskustelu) 18. lokakuuta 2012 kello 15.07 (EEST)

"Aiempi nimi" voisi olla hyvä. Esim. Sam Vanni on jossain kertonut (en muista oliko tämä Wikipediassa vai muualla) että hänen oliko se nyt isoisänsä oli otettu Venäjän armeijaan ja kieltäytynyt kertomasta alkuperäistä nimeään, jolloin nimeksi oli annettu "Besprosvanni", joka kuulemma on venäjää ja tarkoittaa "nimetöntä".Ja samoin Martti Ahtisaaren Norjasta tulleet esi-isät ajan tapaan käyttivät vain isännimeä, kunnes jonkin polven isännimi vakiintui sukunimeksi. Ja esim. Teuvo Pakkalan entinen nimi Frosterus on juuri tuollainen talonnimi, joka otettiin uudestaan käyttöön, kun ensin nimi Frosteus oli johdettu siitä. (Vaikka "Pakkala" kai luultavammin tuleekin ruotsin sanasta "backe" kuin suomen sanasta "pakkanen", josta kääntämällä kuitenkin saatiin "Frosterus".)--Urjanhai (keskustelu) 29. syyskuuta 2012 kello 18.04 (EEST)

Vaihdoin nyt toistaiseksi sen muotoon "Aiempi nimi". Kuten ehdotin, isompiakin muutoksia taulukkoon voi tehdä, mutta tuohon sarakkeeseen ei mielestäni kuulu laittaa muuta kuin se nimi, joka nimensä vaihtaneelle/vaihtaneilla on ollut viimeksi ennen suomentamista. --Risukarhi (keskustelu) 29. syyskuuta 2012 kello 20.27 (EEST)

Esim. Pekka Tiilikaisen isä oli artikkelissa olevan tiedon mukaan Uhtualta ja alkuperäiseltä nimeltään Nikita Tiilikoff, mutta suku oli Suomesta Nilsiältä ja suvun vanha nimi oli tuo sama Tiilikainen.--Urjanhai (keskustelu) 17. lokakuuta 2012 kello 14.00 (EEST)

Artikkelissa on myös kaksi muuta iso ongelmaa: 1) Lähde ei ole Virallinen lehti. Nimenmuutokset julkaistiin (ainakin ennen) Virallisessa lehdessä ja toissijaisten lähteiden käyttö voi aiheuttaa epäselvyyttä (sieltä näkisi myös, mitä käsitettä on käytetty aiemmasta sukunimestä). 2) Osalla nimistä ei ole tietoa nimen muuttajasta, jolloin syntyy käsitys, että kaikki nimenkantajat muuttivat sukunimensä; esim. Adolfsen -> Ahtovuo. Adolfsenin tapauksessa saa käsityksen, että vain Martti Ahtisaaren isä muutti sukunimensä Ahtisaareksi ja kaikki muut Ahtovuoksi, mikä ei vastaa läheiden tietoja. Tällaiset "nimettömät" sukunimimuutokset tulisi poistaa, koska ne eivät koske kaikkia sukunimen haltijoita.--Nedergard (keskustelu) 18. lokakuuta 2012 kello 15.24 (EEST)

Tuo mainitsemasi jälkimmäinen väärinkäsitysvaara olisi ehkä vähän kohtuuton peruste poistaa nimiä listalta, mutta ainakin Ahtovuon voisi ottaa pois ihan vaan siksi, että se ei taida olla "merkittävä" nimensuomennos (ks. alla oleva keskustelu). Sama taitaa päteä useimpiin muihinkin tapauksiin, joista puuttuu esimerkkihenkilö. Itse haluaisin nostaa esin vielä pari muuta ongelmaa (jotka johtuvat aikanaan itse tekemästäni kehnosta ratkaisusta): 3) Nimenmuutosvuosi omassa sarakkeessaan antaa mielikuvan, että kaikki olisivat suomentaneet nimensä samana vuonna, vaikka aina näin ei ole. Vuosiluvut kannattaisi ehkä kytkeä havainnollisemmin esimerkkihenkilöihin, joita ne useinmiten koskevat. Vähemmän merkittävät henkilöt ovat saattaneet usein toteuttaa saman nimenmuutoksen jonain muuna ajankohtana. 4) Myös lähdeviitteiden oma sarake on vähän kehno ratkaisu; jos samalla rivillä on useampi viite, pitäisi ilmetä selkeämmin, mikä liittyy mihinkin tietoon. 5) Artikkelia voisi ja kannattaisi kehittää edelleen lisäämällä vielä yksi sarake, jossa voisi olla lisätietoa suomenkielisen nimen taustasta (ks. yllä oleva keskustelu). --Risukarhi (keskustelu) 20. lokakuuta 2012 kello 12.27 (EEST)

Ongelma on, että aihe herättää liian suuria intohimoja. Jos tästä haluaa saada hyvän luettelon, sen pitäisi kertoa kuka muutti milloin minkäkin sukunimen toiseksi. Huomautuksiin voisi sitten lisätä, miksi juuri tämän nimenmuuttajan nimenmuutos on wiki-mrkitävä. Esim. Oiva Ahtisaari ei ole wiki-merkittävä, mutta hänen poikansa on.--Nedergard (keskustelu) 20. lokakuuta 2012 kello 14.14 (EEST)

Jolloin tämän pitäisi olla kai pikemmin Lista nimensä suomalaistaneista henkilöistä. --Höyhens (keskustelu) 20. lokakuuta 2012 kello 14.40 (EEST)

Ei sekään ehkä ole välttämättä hyvä, koska sen ohella, että muutoksia tehtiin yksittäin, niitä tehtiin hyvin usein myös porukalla ja perhekunnittain. Se on kyllä totta, että syntyhistorialtaan artikkeli on niin sekalainen, että minkänlaista kokonaislogiiikkaa siinä ei koskaan ole ollut, ja siksi kaikkia vaihtoehtoja on syytä harkita.--Urjanhai (keskustelu) 20. lokakuuta 2012 kello 14.55 (EEST)

Ei tuosta Ahtisaari/Ahtovuo -tapauksesta mielestäni millään voi syntyä esittämääsi väärinkäsitystä, vaan kyllä nähdäkseni tuosta lukija hyvin ymmärtää, että joku Adolfsen muutti nimensä Ahtisaareksi ja joku Ahtovuoksi. - Ja samalla yhtä hyvin nuo eivät sulje pois, etteikö joku Adolfsen olisi voinut ottaa jotain kolmatta nimeä tai jättää nimensä kokonaan muuttamatta. Jos tämäntapaisten eri vaihtoehtojen olemassaolon mahdolisuutta haluaa selventää, sen voi hyvin tehdä johdannossa, koska lähdekirjallisuudessa vaihteluja tämän suhteen on kyllä selostettu sekä yleisellä tasolla että yksittäisissä tapauksissa ja esimerkein, eikä näin ole tarvetta edes omaan tutkimukseen tässä suhteeessa. Mutta muutoin kyllä huomiot ovat aiheellisia esimerkiksi vuosiluvun kytkemisestä henkilöihin tai lähdeviitteiden sijoituksesta ym. Esimerkiksihän Santeri Nuorteva ja Väinö Nuorteva olivat vain hyvin etäistä sukua, ja jälkimmäinen muutti nimensä edellisen mallin mukaan paljon myöhemmin - mihin joku sukulaistäti sai aiheen hankkeesta kuultuaan todeta, että "Du ska väl inte ta den skurkens namn?".--Urjanhai (keskustelu) 20. lokakuuta 2012 kello 14.52 (EEST)

Eikä myöskään mitään Virallista lehteä ole mielestäni tarpeen vaatia, vaan kyllä esim. Kansallisbiografia, Edustajamatrikkeli ym. luotettava lähde riittää, ja lukija pystyy arvioimaan lähteitä kun lähde on annettu. Tästä lähteen absoluuttisen luotettavuuden mahdottomuudesta kai on jossain ohjeessakin nimenomaisesti sanottu.--Urjanhai (keskustelu) 20. lokakuuta 2012 kello 15.04 (EEST)

Entäs merkittävyys?

Pitäisikö tässä luettelossa mainita sellaisetkin sukunimet, joiden kantajana ei ole eikä ole ollut yhtään wikimerkittävää henkilöä? (löytyy paljon) --Höyhens (keskustelu) 17. lokakuuta 2012 kello 00.20 (EEST)

Mahtaako kannattaa. Ehkä tämänkin suhteen voisi koettaa pikemminkin muotoilla määritelmää paremmin vastaamaan nyt näköjään de facto noudatettua menettelyä.--Urjanhai (keskustelu) 17. lokakuuta 2012 kello 13.58 (EEST)

Hyvä huomio – toit juuri esille luottelon tarvitsevan maagisen merkitävyyskriteerin. Mielestäni Luettelon voi hyvin rajata wikimerkittäviin henkilöihin ja sukuihin. -- Petri Krohn (keskustelu) 20. lokakuuta 2012 kello 04.55 (EEST)

Nähdäkseni ihan hyödyllinen rajaus. Merkittäviäkin henkilöitä tuohon voisi lisätä vielä vaikka kuinka paljon. Jos kaikki kelpuutetaan, niin listasta tulee loputon, sillä nimiä suomalaistetiin 1900-luvun alussa pilvin pimein. --Risukarhi (keskustelu) 20. lokakuuta 2012 kello 12.27 (EEST)

Viiste / Wikstedt

Jos wikiaineistoon talletettu Kuka Kukin oli kelpaa lähteeksi, niin Juhani Viiste ja Topi Vikstedt ovat veljeksiä koska heillä on samat vanhemmat. Ja Juhani Viiste on suomentanut nimensä Viiste nimestä Wikstedt. Tieto Juhani Viisteen vanhemmista + nimensuomennos: [3]. Tieto Topi Vikstedtin vanhemmista: Vikstedt, Topi (1891 - 1930) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. .--Urjanhai (keskustelu) 15. syyskuuta 2013 kello 12.29 (EEST)

Aina voi tiedon lisätä kun on asianmukaiset lähteet. Turekun lisäyksessä ei ollut. --Käyttäjä:Kielimiliisi 15. syyskuuta 2013 kello 14.30 (EEST)

Lisättäviä

Merkkaan muistiin: Broms --> Paarma, Mohell --> Mannerkorpi, Nybergh ---> Laitakari. Vähemmän tunnettuja myös Broms ---> Autere, Broms ---> Paatsalo, Mohell ---> Paasikangas ja Lönnqvist ---> Laitakari. --Urjanhai (keskustelu) 18. tammikuuta 2020 kello 17.22 (EET)