Keskustelu:Luettelo Karstulan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Edellämainitun lähteen antama katuosoite Suojeluskuntatalolle oli puuta heinää. Tuossa osoitteessa oli rivitalo. Muistomerkki löytyi 1930-luvulla rakennetun Suojatalon (suojeluskuntatalon) pihalta, mutta välimatkaa lähteen osoitteesta tosiasialliselle paikalle oli toista kilometriä. Ja osoitteen ohella teoksen nimeäkin voi harkita. Lisään / Etsin paremman lähteen, kun ehdin. --Paju (keskustelu) 17. heinäkuuta 2023 kello 11.08 (EEST)[vastaa]
  • Kirjaan taulukointia varten muistiin tiedon, ettei tasoltaan ailahteleva Suomen muistomerkit -teossarja sisällä lainkaan mainintaa Karstulan muistomerkeistä. Kunta oli jäänyt pois, unohdettu teoksesta. Nämä aineiston kattavuuden suuret aukot tekevät kirjasarjasta melko kehnon. Viite (teos jossa Karstulaa EI OLE): Marko Onnela, et al.: Suomen muistomerkit. Osa VII: Keski-Suomi. Nousiainen: Väriteos Henna, 1998. ISBN 951-97134-6-8. --Paju (keskustelu) 15. kesäkuuta 2023 kello 22.04 (EEST)[vastaa]

Lisättävää[muokkaa wikitekstiä]

Karstulassa on vielä joitain sotahistoriallisia muistomerkkejä, joita ei vielä ole lähteistetty eikä kirjattu listaan. Esimerkiksi Sotaan lähdön muistomerkin pitäisi löytyä Karstulan Suojan lähistöltä. Veteraanimuistomerkin alkujaan virheelliseksi merkityn paikka (löytyi 1,1 km päästä...) aiheutti viipeen. Kello siirtyi Suojan talon pihalla jo su-illan puolelle, ja paluumatkaa oli vielä 300 km, sadetta oli tulossa... joten Karstula jäi vaiheeseen (oli pohjatöidenkin osalta sitä) ja paluumatkan mutka Kannonkoskenkin kohteiden kautta jätettiin väliin. Yleisesti Keski-Suomen kuntien listoja varten olisi käytävä ajatuksella läpi teos Matti K. Hyvärinen: Kuninkaat käskivät - Isänmaa kutsui II : Keski-Suomen sotamuistomerkit nuijasodasta veteraanien perintöön. Korpilahti: Matti K. Hyvärinen, 2014. ISBN 978-952-93-4668-4. . Se mainitsee Karstulasta muun muassa Veteraanimuistomerkin, että Sotaan lähdön muistomerkin.--Paju (keskustelu) 27. heinäkuuta 2023 kello 23.34 (EEST)[vastaa]

Sotasampo tuosta paadesta esittää kuvan, myös Juha Hotari Pro Patria -paaden noteeraa. Kuulunee sankarihautausmaan kokonaisuuden arkkitehtooniseen suunnitteluun, joka valmistui 1957. Museovirastokin toteaa alueesta: "...arkkitehdit Irma ja Matti Aaltonen suunnittelivat viime sotien sankarihauta-alueen sankaripatsaineen 1957..." --Aulis Eskola (keskustelu) 21. elokuuta 2023 kello 13.58 (EEST)[vastaa]