Keskustelu:Lounais-Häme

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Väkilukutaulukko[muokkaa wikitekstiä]

Kuuluukohan tällaiselle historialle alueelle laskea väkilukutaulukkoa? Aikoinaan Käyttäjä:WPK laski väkilukuja Suomen historiallisille maakunnille ja lisäsi niitä artikkeleissa oleviin mallineisiin, mutta nämä merkinnät poistettiin. Ajatellen kuntauudistusta tämä toki olisi hyvin hauska spekulaatio, mutta vaikka luvut onkin laskettu lähteistä, niin menisikö tämä jo kuitenkin liiaksi omaa tutkimusta kohti vaikka faktat kuinka ovatkin faktoja.--Urjanhai (keskustelu) 10. huhtikuuta 2013 kello 14.23 (EEST)[vastaa]

Toinen vaihtoehto olisi tehdä taulukko kuntien väkiluvuista ja jättää niiden yhteenlaskeminen lukijan tehtäväksi. (Otsikko lisätty.) --Raksa123 (keskustelu) 26. tammikuuta 2014 kello 00.22 (EET)[vastaa]

Hallintopitäjät ja neljänneskunnat[muokkaa wikitekstiä]

Lähteessä nimi oli muodossa "Mervin neljänneskunta", mutta ehkäpä siellä on virhe. Jos neljänneskunta kuuluu kiinteänä osana ilmaisuun, niin päteekö sama myös hallintopitäjiin, ts. pitäisikö olla "Saarioisten hallintopitäjä" eikä "Saarioinen (hallintopitäjä)"? Tämän perusteella esim. Pohjan hallintopitäjän seuraaja olisi Pohjan nimismiespiiri. Ainakin nimismiespiiri kuuluu olla mukana tuollaisessa ilmaisussa samoin kuin "Uudenmaan lääni" ja "Raaseporin kihlakunta" eikä "Uusimaa (lääni)" ja "Raasepori (kihlakunta)".

Jos lähteessä oli "Mervin" (ja kun lähteen kirjoittaja näkyy olevan nimistötöntutkija), niin ehkä se silloin kelpaisi, vaikka muussa kirjallisudessa (Alastarolla, ylistarossa) annetaan eri taivutus.--Urjanhai (keskustelu) 26. tammikuuta 2014 kello 09.37 (EET)[vastaa]
Hallintopitäjien osalta muotojen tyyliin "Porras" tai "Portaan pitäjä" käyttö taas kai riippuisi siitä mitä muotoa lähteet käyttävät, so. kun esim. Vilho Niitemaa Hämeen historian keskiaikaa koskevassa osassa kirjoittaa hallintopitäjistä, niin nimiä käytetään myös ilman jälkiosaa, so. pelkkä "X" eikä aina välttämättä "X:n pitäjä". Mutta tämä on kyllä varmaan samalla myös rajatapaus, jossa selvyyden vuoksi toinenkin muoto systemaattisesti käytettynä olisi mahdollinen (nythän on esim. systemaattisesti valittu Suomen nykymaakunnille muoto "X:n maakunta", ja monet kartanoartikkelit, mutta ei ihan kaikkia, on nimetty muodossa "X:n kartano" ja kunta-artikkelit Ruotsissa on nimetty tyyliin "X:n kunta" mutta Suomessa ainakin vielä toistaiseksi tyyliin "X"). Hallintopitäjien osalta en itse asiassa osaa sanoa, kumpi olisi parempi. Esimerkiksi Porras (hallintopitäjä) on alkujaan ollut nimellä Portaan hallintopitäjä, ja hyvin tuoreena käyttäjänä olen näköjään siirtänyt sen nimelle Porras (hallintopitäjä), mutta noin jälkikäteen en ole enää aivan varma, oliko siirto perusteltu. Kihlakunnat ja neljänneskunnat ovat kyllä selkeästi sellaisia, että niiden nimien tulee olla muotoa "X:n Y", koska niiden kohdalla useimmiten kihlakunnalle antaa nimen yksi pitäjä ja neljänneskunnalle useimmiten (muttei aina) yksi kylä, ja nimi ensisijaisemmin silloiin yleensä tarkoittaa kylää / pitäjää. Hallintopitäjät taas ovat tämän suhteen epäselvempiä. Vähän tukea voisi saada, jos katsoisi laajemmalla otoksella, miten nimiä on käytetty maakuntien ja pitäjien historioissa ja toisaalta miettisi, mikä olisi sen pohjalta selvin nimeämistapa täällä.--Urjanhai (keskustelu) 26. tammikuuta 2014 kello 10.35 (EET)[vastaa]

Tällaisen perusteella alueen länsilaidalla osa Ypäjästä olisi lisäksi kuulunut Loimijoen hallintopitäjän Ylistaron neljänneskuntaan. Kyseinen luettelo näyttäisi sisältävän Satakunnan ja Pirkanmaan vanhat kihlakunnat, hallintopitäjät ja neljänneskunnat sekä tarkempiakin tietoja näistä. Jos joku innostuu kirjoittamaan hallintopitäjistä ja neljänneskunnista lisää, niin tämä sisältää kartan kihlakunnista ja hallintopitäjistä 1600-luvulla ja tässä on kartta Hämeen hallintopitäjistä. Projekt Runebergin Tietosanakirjasta löytyy myös tekstiä hallintopitäjistä. Tällaisen perusteella on olemassa lisäksi artikkeli "Suomen hallintopitäjät vuoteen 1809 (Suku ja Tieto 2/1984)". --Raksa123 (keskustelu) 26. tammikuuta 2014 kello 00.22 (EET)[vastaa]

Vastaavasti myös Someron eteläosa (niin kuin näkyy esim. linkittämistäsi kartoista ylempänä) ei ole kuulunut Portaan hallintopitäjään, vaan "Muurlan lääniksi" nimitettyyn varsinaissuomalaiseen hallintopitäjään (loppuaikoina kai nimismiespiirinä myös "Kiikala" tms. kunnes vasta 1870 lääninraja siirrettiin). Ypäjällä noita kyliä olivat Ypäjänkylä ja Manninen, jotka lisäksi olivat myös kirkollisesti Loimaata, vaikka kävivätkin Perttulassa kirkossa (kuten myös Kauhanoja, joka kuitenkin jäi osaksi Loimaata kun Ypäjä itsenäistyi). (Ja juuri siksi Mannisten Tepon talon emännäksi mainittu Rättäkitti tunnetaan perinteessä loimaalaisena hahmona, vaikka tarinan tapahtumapaikka nykykään onkin Ypäjällä.) Lisäksi en ole varma, oliko myös Humppilan kohdalla vastaavia eroavaisuuksia. Tuossa tämän artikkelin lähteenä olevassa Esko Aaltosen kirjoituksessa näitä on selostettu ja siinä on myös jopa jonkinlainen kartta näistä Lounais-Hämeen osalta. Samoin Urjalan ja Punkalaitumen rajalla hallinto- ja kirkkopitäjien rajat ovat saattaneet poiketa toisistaan ja muuttua eri aikoina (siitä onkin tuossa Aaltosen kirjoituksessa ja kartassa, mutta hyvin lyhyesti). Hämeen historian jossakin osassa oli juuri näitä hallinto- ja kirkkopitäjien eroja maakunnan rajoilla lueteltu, ja lopullisesti ne yhdenmukaistettiin vasta 1870. Sitä ennen esim. Somerosta eteläisimmät kylät kuuluivat eri lääniin kuin muu pitäjä.--Urjanhai (keskustelu) 26. tammikuuta 2014 kello 10.53 (EET)[vastaa]
Kaiken kaikkiaan pitäjien ja maakuntien historioista yhdessä jo mainittujen lähteitten kanssa näitä pystyisi kaivelemaan, mutta kun nämä usein ovat moniosaisia tiiliskiviä, niin se teettää hiukan työtä jo siinä, että mitkä osat jostain moniosaisesta historiasta pitää etsiä käsiinsä ja joko kantaa kotiin tai merkitä tiedot muistiin kirjastossa. Jutikkalan Suomen historian kartasto (jota noissakin yhdessä oli käytetty) on myös hyvä. Jutikkalahan oli tunnetusti myös karttaesitysten käytön edelläkävijä. Ja myös maakuntien ja pitäjien historioissa on näistä usein karttoja.--Urjanhai (keskustelu) 26. tammikuuta 2014 kello 10.59 (EET)[vastaa]