Keskustelu:Leipää ja suolaa

Artikkeli Leipää ja suolaa on ollut poistoäänestyksessä, jossa sivu säilytettiin.

Ajankohta	Tapahtuma		Tulos	(artikkelin versio)
12.–19.2.2016	Poistoäänestys		Säilytetty	(ikilinkki)

Merkittävyys

Ei kai tänne kaikkea tällaista nyt haluta? Kirjat luetellaan kirjailijoiden sivuilla, mutta ei kai ole tarkoitus, että merkityksettömistä kirjoista tehdään oma artikkeli? No, nyt on kolme päivää tällä ennen kadotukseen joutumista. Etsikkoaika. --Pxos (keskustelu) 8. helmikuuta 2016 kello 23.53 (EET)

Yleisesti noin, mutta tämä lienee varsin laajalle levinnyt kirja ja luullakseni tekijänsä tunnetuin. Voisi ehkä katsoa löytyykö nimenomaan juuri tästä lähteitä. Jos ei, niin voidaan yhdistääkin.--Urjanhai (keskustelu) 9. helmikuuta 2016 kello 00.00 (EET)

Mitä tarkoitat "merkityksetön kirja"? Nenoniel (keskustelu) 9. helmikuuta 2016 kello 00.06 (EET)

Täällä on merkittävyyskäytäntö, jossa määritetään, miten merkittävyys voidaan osoittaa. Lisäksi oman kommenttini sanassa "merkityksettömistä" on linkki poistokäytännön suuntaviivoihin. "Merkityksetön" tarkoittaa täsmälleen sitä, mitä se Wikipediassa tarkoittaa. Jos tämä sen sijaan onkin merkittävä kirja, se varmaan onnistutaan säilyttämään täällä. Mentorisedillä on kolme vuorokautta aikaa. --Pxos (keskustelu) 9. helmikuuta 2016 kello 00.13 (EET) Kommenttia korjattu. Tarkoitan "merkityksettömällä" epämerkittävää, sellaista, jonka merkittävyyttä ei ole onnistuttu osoittamaan artikkelin tekstissä eikä keskustelusivulla millään lailla. --Pxos (keskustelu) 9. helmikuuta 2016 kello 00.29 (EET)

En näe että täyttäisi merkittävyyden omana artikkelinaan. Tekijän artikkeliin teoksen nimi ja leipätekstiin jotain infoa kirjasta (jos sellaista löytyy, ei ainakaan suhteellisen nopealla googlettamisella mitään mainittavaa löytynyt). – Najboljši 9. helmikuuta 2016 kello 00.36 (EET)

Samaa mieltä kuin Najboljši. Pois. --Tappinen (keskustelu) 9. helmikuuta 2016 kello 08.13 (EET)

Tämä kuulunee siihen ryhmään, jonka merkittävyydestä tämänhetkisten internet-lähteiden pikaisella läpikäynnillä ei voi antaa lopullista varmaa arviota. Pois jos merkittävyyttä ei osoiteta, mahdollisesti takaisin, jos merkittävyys joskus osoitetaan. --Urjanhai (keskustelu) 9. helmikuuta 2016 kello 08.39 (EET)

Merkittävien kustantajien julkaisemat kirjat on keskusteluissa sovittu merkittäviksi. Onko uskonnolliset kustantajat rajattu pois? Tämän on julkaissut Päivä, ja kirjasta on otettu lukemattomia painoksia, viimeksi 2007, joka oli ainakin 15. painos (suluissa lukee 19. painos). Varsinaisesti omaa mielipidettä ei ole, kun en harrasta lajia. --188.67.61.125 9. helmikuuta 2016 kello 09.03 (EET)

Missä on sovittu, että kirjan merkittävyys tulee kustantajan mukaan? Suuntaviivoissa on poistettuna yksi koulukirja, joka sekin takuulla on merkittävän kustantamon painama. Tämä kirja saattaa olla merkittävä, jos sen merkittävyys jotenkin osoitetaan, mutta ei sen merkittävyys mitenkään riipu kustantamosta. Jos yllä oleva pitäisi paikkansa, johan tänne voisi kirjoittaa artikkelit melkein kaikista lähikirjaston hyllyissä olevista kirjoista ja perustella asiaa vain kirjainyhdistelmällä WSOY tai Tammi tai Otava. --Pxos (keskustelu) 9. helmikuuta 2016 kello 11.20 (EET)

Eiköhän ole linjattu paremminkin niin, että _kirjailijat_, jotka ovat julkaisseen suuren kustantamon kautta, ovat merkittäviä. Suurten kustantamojenkin _kirjoja_ pyritään usein esittelemään lyhyesti kirjailijan kohdalla. --Aulis Eskola (keskustelu) 9. helmikuuta 2016 kello 12.02 (EET)

Näkisin, että kysymys on ennen muuta tarkoituksenmukaisesta tiedon jäsentelystä. Jos kirjasta on jotain perusteltua kerrottavaa, niin se on syytä käsitellä omana artikkelinaan. Esim. sitä tapaa, jolla Käyttäjä:Thi luo lyhyitä kirja-artikkeleita, joissa on perustiedot kirjasta ja linkit kirja-arvosteluihin (joku Käyttäjä:Kotivalon alla luettelema kirja-artikkeli oli Thin aloittama, ja käsiteli jotain ihan asiallista tietokirjaa). Ei noita linkkejä kirja-arvosteluihin ole mitään järkeä tunkea esim. kirjailija-artikkeleihin, joiden tarkoituksena on luetella kirjailijanb tuotanto tai antaa siitä yleiskuva ja luonnehtia tuotannon suuret linjat. Silloin siis sovelletaan tarvittaessa linkki ja pääartikkeli -systeemiä.--Urjanhai (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 10.53 (EET)

Ja toisekseen tässä ei ollenkaan nyt hahmoteta, että kun vastaan pärähtää artikkeli, jossa on ongelmia aiheen käsittelytavassa, että ongelmat eivät johdu välttämättä aiheesta vaan voivat johtua myös käsittelytavasta ja siitä seuraavasta artikkelin ongelmallisesta tilasta. Toki joskus aihekin voi olla merkityksetön, mutta voi olla myös olematta, ja hyvin yleinen tilanne on se, että merkittävyys jää osoittamatta ilman varmaa tietoa siitä olisiko aihe lopulta ollut merkittävä vai ei.--Urjanhai (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 10.53 (EET)

En itse ole juurikaan muokannut kirjallisuusaiheita, mutta olen ollut siinä luulossa että mikä tahansa kansien väliin laitettu ja kirjaksi kutsuttu ISBN-lukutuote on wikimerkittävä. Näin voisi päätellä siitäkin, että artikkelien aiheina on muun muassa lehtipakinakokoelmia kuten Kontallaan ja Selvää suomea, pamfletteja kuten Piikit ja pillerit ja Koulumurhat, kevyitä luonto-oppaita kuten Lenkkipolun luontokirja, paikalliskuvateoksia kuten Pori-kirja, paikallisia murrekirjoja kuten Tyrvään murrekirja jne. Mikään näistä ei ole minusta lähelläkään suuntaviivoissa mainittua kuuluisaa kirjaa. Miksei joukon jatkona menisi siis suosittu hartauskirjakin? –Kotivalo (keskustelu) 9. helmikuuta 2016 kello 18.22 (EET)

Samoilla linjoilla Kotivalon kanssa. Jos meillä on artikkeleja kuten Musta Ritari slurppaa jälleen, Suuri tonttukirja tai Puu katsoo kauas yli metsän (tämäkin artikkeli täyttää kohta 10 vuotta eikä ole mitenkään vielä häirinnyt ketään), niin kyllä tämä Nousiaisenkin teos mennee samaan konsensukseen julkaistuna ja jollakin tavalla tunnettuna kirjana. En nyt näistä jeesus-jutuista oikein tiedä, mutta ymmärtääkseni kyseessä on tekijänsä pääteos, tai ainakin yksi tunnetuimmista. jni (k) 9. helmikuuta 2016 kello 19.09 (EET)

Tässäkin on kysymys ainakin joltain osin käsittelytavasta: Puu katsoo kauas yli metsän on artikkeli runokirjasta, jonka älykäs ja sivistynyt henkilö on kirjoittanut uutena tutkimuksena. Kysymyksessä siis on ongelma käsittelytavassa suhteessa Wikipedian käytäntöihin, ja merkittävästälkin aiheesta hyvin kirjoitettu artikkeli voidaan poistaa, jos merkittävyyttä ei ole osoitettu käytäntöjen vaatimalla tavalla. Käyttäjä:Thi taas on aloittanut paljon samalaisia, älykkäästi kirjoitettuja kirja-artikkeleita, mutta käyttänyt niihin työtä lisäämällä Wikipedian käytäntöjen mukaisesti linkkejä. Silloin ongelmaa ei ole mielestäni sen paremmin aiheessa, sisällössä kuin käsittelytavassakaan, kun älykäs ja sivistynyt, merkittävistä aiheista kirjoittava kirjoittaaja noudattaa myös projektin yhteisiä menettelytapoja. Erikseen voidaan pohtia milloin yksittäinen runokokoelma on merkittävä. Itse heittäisin, että silloin kun siitä on sanottavaa artikkeliksi. Voi hyvin olla, ettei kaikkien runoilijoiden kaikista kokoelmista ole, mutta silloinkin on oikeastaan kysymys vain merkittävyyden osoittamisesta. --Urjanhai (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 11.10 (EET)

No mutta hetkinen, joku raja tietämättömälle mutuilulle! Suomalaisen kirjallisuuden seuran julkaisemat murrekirjat ovat professorien toimittamia tieteellisiä teoksia eivätkä mitään harrastajien murrepakinakokoelmia! Ja tämä käy hyvin ilmi artikkelista! Joku raja tietämättömyydelläkin. Jos on tylsää, niin mieluumnmin kirjoittamaan uusia artikkeleita kuin kehittelemään tietämättömyyteen perustuvia turhia poistoja! EDIT: Ei esitettykään poistoa vaan poistoa esittämättä väitettiin poistokäytännön mukaisiksi aiheita, jotka eivät sitä mielestäni olleet.--Urjanhai (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 10.28 (EET)

Ja Pori-kirjakin on korkeatasoinen julkaisu, joka on huomattu riippumattomissa kirja-arvioissa. Energiansa voisi käyttää muuhun kuin hätäiseen mutuiluun perustuvaan poisteluideointiin, joka muistuttaa säilykepurkkien ampumista ilmakiväärillä aidan päältä. EDIT: Ei esitettykään poistoa vaan poistoa esittämättä väitettiin poistokäytännön mukaisiksi aiheita, jotka eivät sitä mielestäni olleet. --Urjanhai (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 10.31 (EET)

Ja muutenkin jos artikkelit ovat kohtuullisen tasokkaita ja kirjat käsittelevät asia-aiheita, niin veivaaminen artikkelien poistamisesta kuluttaa muokkaajayhteisön energiaa turhaan toissijaiseen näpertelyyn. Artikkelit, jotka ovat luonteeltaan selviä mainospuffeja tuntemattomilta kaupallisilta kustantajilta, voi kyllä poistaa, mutta poistokriteerit pitää fokusoida vähän paremmin.--Urjanhai (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 10.36 (EET)

En ole ehdottanut yllä yhdenkään kirjan poistoa vaan puheena olevan kirjan mukaan ottamista. Lopetan taas pitkäksi aikaa kaiken keskustelun Wikipediassa, ilmaisutavastani ei näköjään seuraa kuin väärinkäsityksiä, pahaa mieltä ja henkilökohtaisia hyökkäyksiä. –Kotivalo (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 10.56 (EET)

Länsisuomalaisena maalaisena meinasin, että rehdille pohjalaiselle voi puhua suoraan silloinkin kun on eri mieltä. Arvostan panostasi Wikipediassa jatkuvasti korkealle. Luulen että jos perehdyt noihin mainitsemiini kirjoihin edes lukemalla wikiartikkelt kunnolla läpi, näet välittömästi itsekin, että ne nimen omaan ovat "kuuluisia kirjoja" ilman mitään epäilystä ja välittömästi, eikä siis mitään ristiriitaa Wikipedian käytäntöihin niiden kohdalla ole. Hömppä toki erikseen. Eli vaikka et kannattanutkaan poistoa, niin perustelusi ei ollut oikeaan osuva.--Urjanhai (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 11.16 (EET)

Luin näköjään kommenttisi osittain huolimattomasti. Pyydän anteeksi siltä osin. Ei pitäisi muokata silloin kun pitäidsi tehdä muuta. Itse asiasta keskustelu voi hyvin jatkua.--Urjanhai (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 11.43 (EET)

Kotivalon kommenttiin: se ISBN ei kyllä paljon autuaaksi tee. Omakustanteellekin saat ISBN:n kun vaan haet. Ainakin Suomessa väitöskirjoillekin haetaan ISBN. En osta väitettä, että pahvikannet ja ISBN tekevät tekstiä sisältävän paperinipun merkittäväksi. Tämä siis näin yleisempänä kannanottona. --Jmk (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 13.38 (EET)

Kuuluisan kristillisen kirjailijan toinen pääteos, josta on otettu lukuisia painoksia. Julkaistu myös äänikirjana. Merkittävä. [1] --Quinn (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 13.35 (EET)

Meinasin juuri, että painosten määrän olisi voinut jostain tarkistaa. Jos lada on "Suomen teille eniten levinnyt auto", niin tämä saattaa olla uskonnollisessa kirjallisuudessa vähän samantapainen. --Urjanhai (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 14.08 (EET)

Nyt artikkelia laajennettiin googlesta löytyvillä tiedoilla. --Urjanhai (keskustelu) 13. helmikuuta 2016 kello 20.30 (EET)