Keskustelu:Lahjoitusmaa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Miten tämä artikkeli eroaa läänityksestä? --Vnnen (keskustelu) 27. tammikuuta 2020 kello 00.00 (EET)Vastaa[vastaa]

En ole asiantuntija, mutta täällä (s. 52, 108) ja täällä termejä lahjoitus(maa) ja läänitys on käytetty rinnasteisesti samassa lauseessa, joten jotain eroa käsitteillä lienee. Ilmeisesti lahjoitusmaa periytyi, muuta läänitys välttämättä aina ei? Sinänsä aiheet voisi ehkä käsitellä samassa artikkelissa, vaikka niillä eroa olisikin. -37.219.246.243 27. tammikuuta 2020 kello 00.23 (EET)Vastaa[vastaa]
Kyllä niillä jonkinlaista eroavuutta on. Tietojätti 2000 mukaan lahjoutusmaa tarkoittaa Vanha-Suomen eli Viipurin läänin maita, jotka lahjoitettiin 1700-luvulla. Nämä toimet loukkasivat talonpoikien oikeuksia ja alueella esiintyi kapinoita jo 1700-luvulla. Lisäksi tietääkseni talonpojat maksoivat verot lahjoitusmaan omistajalle kaikista maista, joka toimitti maksut edelleen hallitsijalle, jos toimitti. Verovapaata maata ei ymmärtääkseni ollut lainkaan. Saman tietosanakirjan mukaan läänitys oli käytössä keskiajalla ja sillä tarkoitetaan maaherran vasallilleen luovuttamaa maa-aluetta tietyn sotapalveluksen suorittamista vastaan. Systeemi jatkui monissa maissa aina 1500-600-luvuille saakka, mutta sotapalvelus muutettiin muunlaiseen korvaukseen. Läänitysoikeudet tarkoittivat silloin verovapautta tai oikeutta kruununtuloihin. Läänityslaitos ei kehittynyt kovin vahvaksi Ruotsissa ja Suomessa, joka lakkasi kokonaan uskonpuhdistuksen jälkeen. Joten eroavuudet ovat melkoisia näiden kahden käsitteen välillä, artikkelit on syytä pitää erillään.--Zindox (keskustelu) 27. tammikuuta 2020 kello 08.00 (EET)Vastaa[vastaa]
Minä palauttaisin tämän artikkelin täsmennyssivuksi, sillä on jo olemassa artikkeli Vanhan Suomen lahjoitusmaat. --Vnnen (keskustelu) 27. tammikuuta 2020 kello 18.18 (EET)Vastaa[vastaa]

Lahjoitusmaa tai lahjoitusmaat on vakiintunut nimitys erityisesti rahvaan talonpojan näkökulmasta. Läänitys on monimutkaisempi ja laajempi järjestelmä, jossa sitä tarkastellaan erityisesti hallitsijan ja hallinnon näkökulmasta. Näitä kahta näkökulmaa ei ole syytä sekoittaa keskenään. Toki tähän artikkeliin on syytä lisätä lähteitä, mutta sehän ei ole mikään ongelma.--Zindox (keskustelu) 28. tammikuuta 2020 kello 10.05 (EET)Vastaa[vastaa]

Samaa mieltä, hieman eri asioita ovat. Termi "lahjoitusmaa" kummittelee vielä joillain paikkakunnilla kiinteistörekisterissä kiinteistöjen nimissä. En yhdistäisi näitä artikkeleita. jni (k) 28. tammikuuta 2020 kello 10.13 (EET)Vastaa[vastaa]

Suomenkielisessä artikkelissa lahjoitusmaista kerrotaan yksipuolisesti, ja ensimmäinen lause on sekava: "Lahjoitusmaa on maa-alue, jolta kannettavan veron kruunu on luovuttanut palkaksi, palkkioksi, eläkkeeksi tai korvaukseksi aateliselle maanherralle eli donataarille." En ole vakuuttunut, että tuo on täysin oikea tulkinta (eikö kuitenkin lahjoitettu juuri maakiinteistö - ei veroa?), varsinkin kun ruotsinkilinen artikkeli alkaa aivan toisin: "Donationsjord kallades i Sverige en fastighet som förlänats från staten till en stad." Ottaen huomioon, että Suomi oli osa Ruotsia aikoina, jolloin valtio lahjoitti laajoja maa-alueita kaupungeille, näyttää siltä, että Donationsjord-artikkelista syntyisi kääntämällä ja lokalisoimalla melko helposti uusi artikkeli "Kaupunkien lahjoitusmaat", josta on jo valmiina "Katso myös" -linkki. Artikkeli olisi tarpeen, jotta mm. kaupunkien historia-artikkeleissa esiintyvät lahjoistusmaa-maininnat ja karttojen Lahjoitusmaa-merkinnät osattaisiin tulkita oikein. Jotkut amatööri-historioitsijat eivät näytä ymmärtävän, mitä lahjoitusmaa-merkinnät kaupunkien kartoissa tarkoittavat (kuka/mikä lahjoitti, kuka/mikä sai lahjoituksena, onko lahjoituksen saaja (yleensä kaupunki) edelleen lahjoitusmaan omistaja, yms). Ruotsista kääntäjällä/lokalisoijalla pitäisi olla hyvät tiedot Ruotsin ajan historiasta. Itse voin antaa vain vinkin siitä, että esim. Oulun kaupunkia perustettaessa Ruotsin kruunu lahjoitti laajan maa-alueen kaupunkia perustettaessa - vasta v. 1886 Oulun kaupunki sai alueliitoksena maata lahjoitusmaittensa ulkopuolelta. Mm. Oulussa vielä 1800- ja 1900-luvulla käräjöitiin lahjoitusmaan käytöstä (ilmeisesti kaupungin porvareilleen antamasta viljelyoikeudesta kaupungin maalla oleville pelloille). Kaupunkien lahjoitusmaat -artikkelin kirjoittamisen jälkeen pitäisi Lahjoitusmaa-artikkelia parannella mm. lisäämällä kuvaus siitä, että Kaupunkien lahjoitusmaat ovat aivan eri asia. Eppukoo (keskustelu) 24. huhtikuuta 2022 kello 09.58 (EEST)Vastaa[vastaa]

Esimerkkejä Wikipedia-artikkeleista, jotka käsittelevät oikein aihetta "Kaupunkien lahjoitusmaat", joilla ei ole juuri mitään tekemistä tässä Lahjoitusmaa-artikkelissa kerrotun asian kanssa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Oulun_alueliitokset
https://fi.wikipedia.org/wiki/Erioikeus#Kaupunkien_erioikeudet_Suomessa
https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_alueellinen_laajeneminen#Kaupungin_perustaminen_vuonna_1550