Keskustelu:Lääkkeiden väärinkäyttö

Lekurit jotka määräävät lääkkeitä maksusta

Onkos sille jotain järjellistä lähdettä, kun aika ajoin tulee esiin tapauksia joissa lääkärit ovat toimineet valaansa ja lääkärimoraalia vastaan ja määränneet lääkkeitä tietoisena väärinkäytöstä, maksusta? En nyt kirjoittanut asiasta vielä itse artikkeliin, ajattelin että lähde olisi hyvä olla. Tästä esimerkkinä: Dolorex-juttu --Styroks (keskustelu) 5. joulukuuta 2014 kello 18.24 (EET)

Tässä yksi tuore tapaus.Lääkäriasemien epäillään myöntäneen reseptejä päihde­ongelmaisille--Custoo (keskustelu) 6. joulukuuta 2014 kello 17.46 (EET)

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Lupaavan artikkelin kriteerit

1. Artikkelin tulee olla kunnossa ja sisältää perustiedot aiheestaan. Lyhyt artikkeli riittää.
2. Sisällön tulee olla objektiivinen, neutraali ja faktuaalisesti tarkka.
3. Artikkelin tulisi noudattaa Wikipedian tyyliohjeita.
4. Artikkelin tulisi olla muodoltaan linjassa muiden vastaavan aihepiirin artikkeleiden kanssa.
5. Lähteet tulisi mainita.
6. Kielen tulisi olla selkeää.
7. Artikkelin tulisi olla myös maallikolle lukukelpoinen.
8. Mahdottomia ei vaadita.

Esimerkkejä lupaavaksi kelpaavista artikkeleista: Wikipedia:Lupaavat artikkelit

Kokeillaan. Samalla esille ongelmat, puutteet ja kehitys-/parannusehdotukset. --Hartz (keskustelu) 6. joulukuuta 2014 kello 18.10 (EET)

Kun artikkelissa todetaan esimerkiksi " buprenorfiinin väärinkäyttö on korvannut heroiinin", pitäis tuoin varmaan olla pikemminkin " buprenorfiinin väärinkäyttö on korvannut heroiinin Suomessa" ja niin edelleen muiden vastaavien väittämien kohdalla. 6. joulukuuta 2014 kello 20.02 (EET)  –Kommentin jätti J.K Nakkila (keskustelu – muokkaukset)

Hyvä huomio. Jotain tuollaisia täsmennyksiä varmaan kaivannee. --Hartz (keskustelu) 7. joulukuuta 2014 kello 00.15 (EET)

1. perusasioiden käsittely: jo pelkkä määrittely on vähän hakusessa.
2. lähde merkitty.
3. tietolaatikko-malline puuttuu, onko sopivaa?
4. viitteistys aukoton.
5. suppea.
6. monta lähdettä. päälähde puuttuu.
7. lähteet aihetta sivuavaa tietoa tai käsittelevät yksityiskohtia.
8. kuvitus: yksi kuvituskuva.
9. kieli kohtalaista, vielä parannettavaa.
10. luokittelu ok.
11. kielilinkit ok. yleisilme heikko, artikkeli hyppii aiheesta toiseen.
12. artikkelin historia: artikkelin muokkaushistoria koostuu epäluotettavalta vaikuttavista lisäyksistä.

3/7 -> Ei vielä lupaava artikkeli. Artikkelin kehitys pahasti kesken. Gopase+f (keskustelu) 7. joulukuuta 2014 kello 00.44 (EET)

Näillä perusteilla: en kannata. --Styroks (keskustelu) 7. joulukuuta 2014 kello 19.42 (EET)

Päätän arvioinnin. Avataan uudestaan jos/kun joku toteuttaa ehdotettuja parannuksia. Gopase+f (keskustelu) 11. joulukuuta 2014 kello 10.22 (EET)

Myrkytyskuolemat

Päihdelinkkiin viitaten artikkelissa sanotaan että lääkkeet aiheuttavat jo enemmän myrkytyskuolemia kuin alkoholi. Myrkytystä käsittelevän artikkelin Myrkytyskuolemat Suomessa kappaleen mukaan vuodessa olisi 550 alkoholimyrkytysta ja 550 lääkemyrkytystä. Lisäksi päihdelinkissä sanotaan "Vuosittain tapahtuu satoja lääkkeiden ja alkoholin yhteisvaikutuksien aiheuttamia kuolemantapauksia." Eli tarvitsisi varmaan kaivaa vähän yksityiskohtaisemmin että miten tämä kuvio menee.--Custoo (keskustelu) 6. joulukuuta 2014 kello 19.21 (EET)

Joo, en tarkistanut tuota tietoa mitenkään. "Tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen on kuollut viime vuosina noin 400–600 ihmistä vuosittain" http://www.studio55.fi/tastapuhutaan/article/nain-monta-suomalaista-viina-vie-vuosittain/128330 "Kaikista alkoholikuolemista viidennes (375 henkilöä) johtui alkoholimyrkytyksistä" http://tilastokeskus.fi/til/ksyyt/2012/ksyyt_2012_2013-12-30_kat_004_fi.html Lisäksi voi ottaa huomioon, että ehkä lääkemyrkytykset eivät johdu lääkkeiden väärinkäytöstä, vaan jostakin muustakin. Lääkkeitä saatetaan ottaa yliannostuksia ihan tarkoituksella -- onko se sitten lääkkeiden väärinkäyttöä? Tavallaan varmaan juu. --Hartz (keskustelu) 6. joulukuuta 2014 kello 19.29 (EET)

Ilmeisesti lääkemyrkytykseen voi kuolla myös epähuomiossa, jos on saanut juuri lääkityksen ja lähtee totuttuun tapaan ryyppyreissulle viikonloppuna. Kirjoitin tästä artikkelin Sekakäyttö keskustelusivulle. Mutta siis lääkityksen ja alkoholin yhteisvaikutus kannattaa tiedostaa. --Hartz (keskustelu) 6. joulukuuta 2014 kello 19.34 (EET)

Plinkki viitannee tähän v. 2009 uutiseen, jossa lukee: "Lääkeaineet aiheuttavat Suomessa jo enemmän myrkytyskuolemia kuin alkoholi." http://yle.fi/uutiset/laakkeiden_vaarinkaytto_on_lisaantynyt/1134008. --Hartz (keskustelu) 6. joulukuuta 2014 kello 19.45 (EET)

Farmakologia ja toksikologia 8.p olisi vuodelta 2012 ja 9.p vuodelta 2013. Täytyy katsoa jos pääsisi tarkistamaan mitä niissä sanotaan. Jos luvut heittelee vuosittain ja ero on pieni, niin parempi olisi varmaan kertoa asia luvuin.--Custoo (keskustelu) 6. joulukuuta 2014 kello 20.07 (EET)

Joo, ilman muuta luvuin ilman vertailua. Vertailu on tavallaan tuossa kohtaa tyhmä juttu (varsinkin kun voi mennä päällekkäin aika paljonkin, sillä kuolemantapauksessa mukana alkoholi+lääkeaine). --Hartz (keskustelu) 6. joulukuuta 2014 kello 20.30 (EET)

Lääkärilehden jutusta löytyi luvut vuosille 2008, 2009, 2010. http://www.laakarilehti.fi/files/nostot/2012/nosto22_1.pdf Vuonna 2009 alkoholi tappoi 466 ja niistä kolme itsemurhia; lääkeaineet 636 ja niistä 301 itsemurhia. Lääkeaineet siis tappoivat enemmän kuin alkoholi vuonna 2009. On keskeistä huomata tuo itsemurhien suuri määrä -- lähes puolet. --Hartz (keskustelu) 8. joulukuuta 2014 kello 13.54 (EET)

Barbituraatit

Palautin tuon kohdan bentsodiatsepiineistä ja barbituraateista. Jos niitä saa erityisluvalla niin apteekista ne silloinkin haetaan. Tai jos ne on hankittu eläinklinikkamurrosta tai tuotu laittomasti ulkomailta mutta ovat silti lääkevalmisteitä niin ei se muuta asiaa miksikään. Vertailukohtana esimerkiksi buprenorfiini. Sitäkin tuodaan ulkomailta ja jonkun verran pääsee korvaushoidosta väärinkäyttöön mutta lääkettä se on silti. Harvemmin se väärinkäytetty buprenorfiini varmaan suoraan apteekista on. Väärinkäyttöön kuoleminen tilastotasolla ei myöskään voi olla kriteeri. Ei varmaan ADHD-lääkkeiden väärinkäyttöönkään ihan hirveästi suomessa kuolla.--Custoo (keskustelu) 9. joulukuuta 2014 kello 23.31 (EET)

http://www.laakarilehti.fi/files/nostot/2012/nosto22_1.pdf Taulukko 3: barbituraatteihin on kuollut vuosina 2009 ja 2010 molempina vuosina pyöreä nolla. Barbituraateista sanotaan, että niihin on helppo menehtyä (erit. alkoholin kanssa käytettyinä, sillä molemmat lamaavat). Suomessa barbituraatteja ei saa apteekista muuta kuin erityisluvalla. Taitaa olla vain koirien epilepsialääkkeenä fenobarbitaali (Barbivet) ja muita barbituraatteja ei olisikaan saatavilla. Ulkomailta tuonnista en tiedä -- saako barbituraatteja sitten Virosta? 9 % on iso luku. Mä luulen, että tuossa on käynyt tilastonikkareille jokin fiba, jossa barbituraatit on mielletty unilääkkeiden synonyymiksi, vaikka barbituraatit ja unilääkkeet eivät tarkoita samaa. Muutenkin on erikoista määritellä lääkkeiden väärinkäyttö niin kapeasti ja unohtaa esim. opioidit ja amfetamiinityyppiset. --Hartz (keskustelu) 9. joulukuuta 2014 kello 23.44 (EET)

Kappas joo noistahan tulee siis sata prosenttia täyteen eikä opioidit ole laskuissa mukana. Eli ehkä siis kuitenkin poistaisin tuon tuolla perusteella että siinä on lääkkeiden väärinkäyttö määritelty hyvin erilailla kuin tässä artikkelissa.--Custoo (keskustelu) 10. joulukuuta 2014 kello 00.02 (EET)

Artikkelin suurin ongelma

Lääkkeiden väärinkäyttö tarkoittaa että lääkärin antamasta ohjeesta poiketaan. Eli jos lääkäri on kirjoittanut reseptiin että 'yksi tabletti illalla tarvittaessa unta parantamaan' ja sitten ottaakin puolitoista tai kaksi nukahtaakseen niin se on jo "lääkkeiden väärinkäyttöä". Myös jos sanotaan että yksi pilleri päivässä ja joskus unohtuukin ottaa on käyttänyt lääkkeitä lääkärin reseptin vastaisesti. Vaikka pikkutarkoista ohjeista vähän poikkeaminen on harmitonta (kukaan ei julkaise markkinoille sellaisia lääkkeitä joissa yksi on hoitava annos mutta kaksi jo kuolettava), silti artikkelissa käsitellään termiä "lääkkeiden väärinkäyttö" ikään kuin se olisi eufemismi lääkkeiden päihdekäytölle. Suomessa kyllä osataan nostaa esille moraalipaniikki mitä tyhmemmistä asioista. 88.193.125.78 10. joulukuuta 2014 kello 19.42 (EET)

Kirjoittamasti on ihan totta. Kuitenkaan se, että ottaa Buranaa 400 mg:n sijaan 800 mg tai 1000 mg, ei ole kovin merkittävä juttu, kuten itsekin kirjoitat. Siksi artikkelissa keskitytään Buranan sijaan vähän järeämpiin lääkkeisiin. --Hartz (keskustelu) 10. joulukuuta 2014 kello 19.49 (EET)

Artikkelissa mainitaankin tutkimuksista joissa yleisimmäksi syyksi lääkkeiden väärinkäyttöön on noussut nukkuminen tai sen helpottaminen. Ehkä artikkelissa voisi selvemmin erottaa väärinkäytön päihteeksi ja muunlaisen väärinkäytön. Mielestäni päihdekäyttöpuolta ei ole selvitelty tässä mitenkään moraalipaniikinomaisesti.--Custoo (keskustelu) 10. joulukuuta 2014 kello 20.17 (EET)

Johdannossa esitetään ensin "nukkuminen tai sen helpottaminen". Vasta sen jälkeen, että "voi olla päihdekäyttöä". Kyselytutkimusten luotettavuudesta voi silti olla montaa mieltä. Voihan joku sanoa vaikka käyvänsä pornokaupassa, koska haluaa ostaa kukkia vaimolleen. --Hartz (keskustelu) 10. joulukuuta 2014 kello 20.20 (EET)

Kieltämättä aika ongelmallista. Vaikka väärinkäytön raja ylittyy mielestäni jo siinä vaiheessa että poiketaan annostelutavasta radikaalisti, eli jos lääkäri määrää yhden Subutexin per päivä, ja potilas päättääkin injisoida sen suoneensa. Tiedä sitten missä se varsinainen raja menee, Burana-esimerkissähän puhutaan vasta yliannostuksesta. Eihän kukaan hae C-vitamiinistakaan huvia. --Styroks (keskustelu) 10. joulukuuta 2014 kello 23.21 (EET)

Niin, äskeinen voi olla hieman huonosti laadittu esimerkki, mutta artikkelin ensimmäinen lausehan jo määrittelee mikä on väärinkäyttöä. "Muuhun kuin lääkinnälliseen tarkoitukseen." Ei välttämättä kuulu tänne mutta tiedän erään henkilön jonka toveri kertoi paremman puutteessa injisoineensa Buranaa jopa suoneen. Tämäkin on väärinkäyttöä. --Styroks (keskustelu) 10. joulukuuta 2014 kello 23.23 (EET)

"Lääkkeiden väärinkäyttöä tilastoidaan heikosti, sillä väärinkäytön raja on vaikea määritellä. Määrättyjen lääkeannosten määristä ei voida vetää johtopäätöksiä, koska ne ovat yksilöllisiä." Kuka ton on kirjottanu? Laittasin kiitokset. Mun mielestä sitä ei voi eikä tarvitse sen tarkemmin määritellä, että missä menee raja. --Styroks (keskustelu) 11. joulukuuta 2014 kello 13.02 (EET)

Perustuu tähän: http://tutka.pro/?p=2306 Lääkkeiden väärinkäytön rajaa on vaikea määritellä, jolloin tilastoiminen on vaikeaa. Toiselle siis riittää Burana 400mg ja toiselle vasta Burana 1000mg -- onko 2,5-kertainen annos silti automaattisesti väärinkäyttöä? Ei ole. Tilastoista on siis vaikea vetää suoria johtopäätöksiä. Lääkkeisiin kasvaa toleranssi ja toinen painaa 50kg ja toinen 150kg. --Hartz (keskustelu) 12. joulukuuta 2014 kello 20.41 (EET)

Kritiikkini jälkeen artikkelin päivitys loppui kuin seinään. Ilmeisesti ketään ei kiinnosta korjata artikkelin puutteita. Tai ehkä tarkoitus oli alunperinkin vain levittää väärää tietoa. 88.193.125.78 1. helmikuuta 2015 kello 16.49 (EET)

Kyllä wikipediassa tekemättömiä töitä riittää. Muistetaan että tämä on kaikki vapaaehtoistyötä. Jos sulla on selkeä näkemys, miten tämä parhaiten toimisi, niin pistä muokaten. Ja oletathan hyvää tahtoa ;)--Custoo (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 23.43 (EET)

Lähteissä puhutaan paljon päihdekäytöstä. Esim. Terveyskirjaston teksti alkaa: "Tiettyjä lääkkeitä voidaan käyttää niiden nopean vaikutuksen vuoksi myös päihtymistarkoituksessa." http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lam00017 Lisäksi muistetaan se, että jos ottaa Buranaa 1000mg 400mg:n sijaan, niin eihän se ole juurikaan ongelmallista. Ongelmat syntyvät päihdyttävien lääkkeiden kohdalla, koska niitä käytetään päihtymiseen. --Hartz (keskustelu) 5. helmikuuta 2015 kello 14.49 (EET)

Suomessa arvioidaan 200–300 ihmisen menehtyvän vuosittain tulehduskipulääkkeiden aiheuttamiin haittoihin. Tulehduskipulääkkeisiin liittyy lisääntynyt riski mahasuolikanavan verenvuotoon, joka voi puolestaan johtaa kuolemaan. Riski kasvaa kun käytetään ohjeistettua isompia annoksia, pidempiä aikoja tai rinnakkain eri tulehduskipulääkkeitä. Särkylääkkeet voivat myös aiheuttaa särkylääkepäänsärkyä, jos niitä käyttää liian usein tai liian pitkän aikaa (eli väärin).[1] Samaan tapaan jos ksylometatsoliinia sisältävää nenäsumutetta käyttää pidempään kuin neuvotaan (eli väärin) voi alkuperäisen ongelma pahentua (kts. en:Rhinitis medicamentosa). Käyttäjä ei välttämättä ymmärrä tätä mekanismia ja saattaa suihkia entistä enemmän ja rebound-ilmiö sen kun voimistuu. Olen ymmärtänyt että myös pseudoefedriiniä sisältävien antihistamiinivalmisteiden kanssa voi käydä noin ja suositellaan että hoitojakso olisi enimillään 10 päivää.[2] Ne tosin ovat Suomessa reseptilääkkeitä, mutta kyseessä edelleen ongelma, joka voi seurata käytöstä, jossa päihtyminen ei ole motiivina. Tässä vielä muutamia linkkejä: Itsehoitolääkkeiden väärinkäyttö koukuttaa, Reseptivapaita lääkkeitä käytetään usein väärin, Itsehoitolääke voi yllättää ikävästi.--Custoo (keskustelu) 5. helmikuuta 2015 kello 16.06 (EET)

Joo, voidaan lisätä myös tuollaisista tietoa artikkeliin. Noissa joissakin taitaa syntyä riippuvuus? Ainakin nenäsumutteista olen kuullut, että niihin voi kehittyä riippuvuus, josta vaikea päästä eroon. Mutta voiko kuolla? Voiko tapahtua jotain elinten, vaikkapa mahalaukun, heikentymistä? Jotain voidaan myös kirjoittaa siitä jos syö suppoja tai nokittaa tablettimurskaa, sillä väärä antotapa on lääkevalmisteen väärää käyttöä. --Hartz (keskustelu) 5. helmikuuta 2015 kello 16.22 (EET)

"Suositeltua annosta ei saa ylittää, sillä yliannoksina parasetamoli voi aiheuttaa tuskalliseen kuolemaan johtavan maksavaurion. Parasetamoli onkin länsimaissa tärkein äkillisen maksan vajaatoiminnan aiheuttaja." sanotaan tuolla Utaimen jutussa ja vähän samansuuntaisesti parasetamolia käsittelevän artikkelin yliannostuskohdassa.--Custoo (keskustelu) 5. helmikuuta 2015 kello 16.31 (EET)

Voisiko ajatella niin, että yleisimpiä lääkkeitä käytetään paljonkin väärin, koska ne ovat niin yleisiä? Noista mietojen kipulääkkeiden liikakäytön haitoista olen kuullut. Parasetamoloti taitaa olla ns. maksatoksinen? Kai lääkkeiden liikakäyttökin on väärinkäyttöä? Eli väärät antotavat (ottotavat) ja lääkkeiden liikakäyttö lisättävä artikkeliin? --Hartz (keskustelu) 5. helmikuuta 2015 kello 16.41 (EET)

Erikseen voisi olla artikkeli Lääkeriippuvuus (nyt se on ohjaus). --Hartz (keskustelu) 6. helmikuuta 2015 kello 16.44 (EET)

Itsehoitolääkkeiden väärinkäyttö

Ilkka-sanomalahdessä 10. maaliskuuta 2015 on itsehoitolääkkeiden väärinkäytöstä lähes koko sivun juttu. Siinä on tyyliin "kosteuttavat silmätipat eivät paranna silmätulehdusta", "kortisoni ei paranna huuliherpestä" ja "kaksi erinimistä rinnakkaisvalmistetta, sama vaikuttava aine => tupla-annos lääkeainetta". Näistä tällaisistako haluttiin lisätä artikkeliin? --Hartz (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 13.53 (EET)

Saman päivän Pohjalaisessa muuten sama juttu (lehdet samaa konsernia). --Hartz (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 13.57 (EET)

Tuommoisia voisi lisäillä. Harmi jos ei ole netissä luettavissa. Nenäsumutteista oli vastikään juttua Ylellä.[3] --Custoo (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 20.43 (EEST)

Kuvateksi

Mietin sellasta asiaa että joku tulee varmasti jossain vaiheessa pyytämään lähdepyynnön tolle kuvassa olevien tablettien tarkemmista spekseistä, olen itse ottanut kuvan ja tiedän mitä siinä on. Joten mitä tehdä jos joku laittaa lähdepyynnön? --Styroks (keskustelu) 8. syyskuuta 2016 kello 23.52 (EEST)

Kuvan tiedoissa tietysti myös sanotaan mitä siinä on mutta sinnehän voisi tietysti kirjoitella mitä huvittaa. Kuinka oleellista oikeasti kuvatekstin kannalta on näin spesifi tieto? Voisiko suluissa olevat asiat jättää pois?--Custoo (keskustelu) 9. syyskuuta 2016 kello 11.18 (EEST)

Joo, jätetään pois. Käympä ne poistamassa. --Styroks (keskustelu) 9. syyskuuta 2016 kello 12.00 (EEST)