Keskustelu:Kyoto Animationin tuhopoltto

Sivun otsikko pitäisi muuttaa takaisin alkuperäiseen. Kaikissa muissa lähteissäkin firman nimi on kirjoitettu muodossa "Kyoto Animation". --88.112.10.67 20. heinäkuuta 2019 kello 21.22 (EEST)

Niin, Kyoto Animation on firman englanninkielinen nimi, jota kai länsimaissa käytetään, joten ehkä täälläkin sitä pitäisi käyttää. Sekakielisiä nimiä ei tulisi käyttää. Japaninkielinen nimi olisi suomeen siirtokirjoitettuna kai Kabushiki-gaisha Kyōto Animēshon. --Savir (keskustelu) 20. heinäkuuta 2019 kello 21.27 (EEST)

Jos siirtokirjoitettu muoto perustuu tietoon (lähde?) eikä luuloon ("kai"), sen voi varmaan lisätä alkuun, koska yrityksestä ei ole vielä artikkelia, kai. --85.76.69.92 20. heinäkuuta 2019 kello 21.31 (EEST)

Lähteet ovat (pääsääntöisesti) englanninkielisiä, tämä wikipedia on suomenkielinen. Siksi lähtökohtaisesti noudatetaan suomenkielisiä oikeinkirjoituskäytäntöjä. Käytäntönä on ollut, että japanilaisia nimiä ei katsota englannista vaan transkriboidaan japanista, koska alkukieli on primäärinen. Siirtokirjoitukset taas ovat kieltenvälisiä, eivät kirjoitusjärjestelmien välisiä. Siksi englanninkielinen muoto ei suoraan kerro välttämättä (muissakaan kielissä) sitä, missä muodossa nimi pitäisi suomeksi kirjoittaa, esim. venäjässä suomen ja englannin käytännöt ovat hyvin erilaiset. Yritysten nimissä yrityksen varsinainen nimi mennee ohi sen, miten suhteellisen suppea suomenkielinen lähteistö aihetta käsittelee. Esim. japanilaisten henkilönimien osalta käytäntöntä on ollut, että noudatetaan Hepburn-menetelmää tarkenteineen, vaikka monissa lähteissä vokaalien pituutta merkitsevät tarkenteet jäävät pois (siitä huolimatta, että ne ovat suomenkieliselle paljon hyödyllisempiä kuin englanninkieliselle). Tästä on se ilo, että japanilainen nimistö on silloin koko Wikin laajudella yhdenmukaisessa muodossa, eikä vaihtele lukijan kannalta satunnaisesti aiheen mukaan.

Nimeämisen lähtökohtana pitäisi siis ola yrityksen alkukielinen nimi "京都アニメーション". Ensimmäinen sana on kirjoitettu kanjeilla ja siten translitteroidaan muotoon "Kyōto" tarkenteineen. Jälkimmäinen sana taas on "animēshon", mutta tapana on ollut palauttaa katakanalla kirjoitettavat lainasanat alkukieliseen kirjoitusasuunsa, siis "animation". Mitä tulee isoihin ja pieniin kirjaimiin, niin asiaa koskeva käytäntö sanoo suoraan: "Suomenkielisessä Wikipediassa käytettävä Hepburn-romanisaatiojärjestelmä ei tarkenna erikseen pienten ja isojen kirjainten käyttöä. Tämän vuoksi moniosaiset erisnimet kirjoitetaan suomenkielisen käytännön mukaan. Vain nimen ensimmäisen sanan ensimmäinen kirjain kirjoitetaan isolla, muut pienellä." Siksi "animation" pienellä. Jos tästä linjasta poikettaisiin, se olisi poikkeus, jolle pitäisi olla joku erityinen peruste.

Huomioitakoon, että ainakin saksankielisessä Wikipediassa on "Kyōto Animation". Vähintäänkin suomenkielisten oikeinkirjoitusnormien mallina ei kannata käyttää englantia.--Louhikärmes (keskustelu) 21. heinäkuuta 2019 kello 08.08 (EEST)

Ainakin yrityksen kansainvälisillä sivustoilla (http://www.kyotoanimation.co.jp/en/) nimi on kirjoitettu nimenomaan muodossa "Kyoto Animation". Kyseessä on siis mitä ilmeisimmin yrityksen virallinen brändi ainakin kansainvälisillä markkinoilla, enkä näe mitään järkevää syytä miksi sitä pitäisi lähteä muuttamaan suomenkielisessä Wikissä japanilaiseen muotoon. --88.112.10.67 21. heinäkuuta 2019 kello 18.40 (EEST)

Sivusto ei ole "kansainvälinen" vaan englanninkielinen, joten siellä olevat muodot koskevat englantia ja perustuvat englannin oikeinkirjoitukseen. Me taas kirjoitamme suomeksi, jossa on omat sääntönsä. Wikipediassa ei ole mitään sellaista käytäntöä, että jos yrityksellä, jonka pääkieli on Y, on käytössä englanninkielinen rinnakkaisnimi, käytettäisiin ennemmin englanninkielistä kuin pääkielistä muotoa, jos erityistä suomenkielistä muotoa ei ole. Lisäksi melkein mikä hyvänsä japaninkielinen nimi esiintyy joskus muodossa, jossa vokaalien tarkenteet on pudotettu, mikä ei kuitenkaan ole syy olla käyttämättä niitä. Isojen kirjaimien osalta taas suomen kielen oikeinkirjoitussuositukset mahdollistavat jopa suomalaisten yritysten nimien esittämisen kielinormien mukaisessa muodossa, eikä mahdollisia typografisia kikkailuja tarvitse juoksevassa tekstissä toistaa.

Erityisesti japanin osalta japanilaiset yritykset eivät itsekään välttämättä ole kovin johdonmukaisia nimensä latinalaisen muodon suhteen, vaan se saattaa esiintyä eri yhteyksissä eri muodossa, sitä todennäköisemmin mitä pienempi ja kotimarkkinoille suuntautuneempi yritys on kyseessä. Siinäkin tapauksessa on selkeintä, että nimeämisen lähtökohta on yrityksen virallinen nimi. Jos nämä säännöt tuntuvat epätarkoituksenmukaisilta, olisi ainakin parempi päättää niistä yleisiä käytäntöjä, eikä yksittäisiä poikkeuksia. --Louhikärmes (keskustelu) 22. heinäkuuta 2019 kello 04.14 (EEST)

Kyllä, juuri näin. Tämänkään yrityksen tapauksessa ei ole minkäänlaista erityistä syytä poiketa vakiintuneesta käytännöstä, joten käytettävä nimimuoto on tässä tapauksessa ”Kyōto animation”. --Epiq (keskustelu) 22. heinäkuuta 2019 kello 10.19 (EEST)

Käytäntö näyttää täällä vaihtelevan. Minä olen luullut että yleisintä on käyttää japanilaisista yhtiöistä useimmin niiden englanninkielistä eli kansainvälistä nimen kirjoitustapaa. Siksi Sony eikä Sonī, Fujitsu eikä Fujitsū, Mitsubishi Electric eikä Mitsubishi denki, Pioneer Corporation eikä Paionia ym. --Savir (keskustelu) 22. heinäkuuta 2019 kello 10.35 (EEST)

Mutta jos käytäntönä kuitenkin on, että tämä pitäisi olla yllämainitulla tavalla kirjoitettu, minun puolestani voi siirtää uudelleen. Silloin samanlainen siirto kai pitäisi tehdä monelle muullekin saman aihepiirin artikkelille? --Savir (keskustelu) 22. heinäkuuta 2019 kello 10.40 (EEST)

No Sony ja Pioneer (onko nimikäytännön mukaista pitää Corporationia artikkelinimessä?) ovat muutenkin niitä tapauksia, joissa nimet eivät ole varsinaisesti japaninkielisiä. Mitsubishistä toisaalta muutenkin lyhyempi muoto Mitsubishi on juoksevaan tekstiin sopiva. Fujitsū on siinä ja tässä, mielestäni pitkällä u:lla kirjoittamista ei voi pitää ainakaan vääränä siinäkään, mutta voisin ehkä olla valmis hyväksymään, että yritys ja sen tuotteet ovat Suomessa niin tunnettuja (suomalainen ääntää varmaan j:nkin usein j:nä, ei soinnillisena affrikaattana), että tämä voisi olla tunnettuuden perusteella poikkeus. Mutta perusteena pitää olla juuri tunnettuus tai tietty käyttö suomessa, ei jossain muussa kielessä. Kyōto animation ei ole suomen puhujien keskuudessa erityisen tunnettu, eihän yrityksestä ollut edes artikkelia. Muuten osaa noista tuon listan nimistä olisi varmaan ihan paikallaankin tarkastella. --Louhikärmes (keskustelu) 22. heinäkuuta 2019 kello 16.11 (EEST)

Japaninkielisessä Wikissa ja yrityksen japaninkielisillä sivustoillakin virallinen nimi näyttää olevan 'Kyoto Animation Co., Ltd.' --88.112.10.67 22. heinäkuuta 2019 kello 19.25 (EEST)

Yrityksen nimessä sana animēshon アニメーション on tietääkseni yleistä japania ja tarkoittaa animaatiota. Onko tosiaan käytäntönä suhtautua taustaltaan muista kielistä tulleisiin yleisnimiin eri tavalla kuin kotoperäisiin japaninkielisiin yleisnimiin? --Savir (keskustelu) 22. heinäkuuta 2019 kello 10.48 (EEST)

Tuoreen lainasananhan tunnistaa japanissa siitä, että se kirjoitetaan katakanalla eikä kanji/hiragana-merkeillä. Tämä tekee niiden tunnistamisesta vaivatonta. Tähän ei ole mitään lopullista totuutta, mutta omasta mielestäni on ainakin sekä paremman näköistä että havainnollisempaa palauttaa ilmeisen suorat lainat alkukieliseen kirjoitusasuunsa (joka ei ole aina englanti). Näin vältytään rikkinäinen puhelin -ongelmilta transkriptioketjujen suhteen. Samantyyppinen käytäntö on olemassa uskoakseni esim. venäjän transkriptiossa erisnimien kohdalla, jossa esimerkiksi kyrillisessä tekstissä esiintyvät suomenkieliset nimet palautetaan suomenkieliseen asuunsa eikä pidetä systemaattisen transkription tuottamassa asussa, joka näyttäisi suomalaisesta omituiselta. Jos japanilaiset sanat transkriboitaisiin mekaanisesti, olisi käytössä Sērā mūn -tyyppisiä nimiä, jotka ovat mielestäni aika raskaan oloisia juoksevassa tekstissä. Rajanveto eris- ja yleisnimien välillä olisi varmaan mahdollinen, mutta vähän hankala ottaen huomioon sen, että erisnimet koostuvat usein yleisnimistä, kuten nyt käsiteltävässä tapauksessakin.

Menetelmä ei sinänsä ole ongelmaton, että se törmää ongelmiin waseieigo-sanoissa ja muissa tapauksissa, jossa sana on jotenkin muokkautunut alkuperäisestä, kuten vaikka "テレビ" - televi (lyhentynyt テレビジョン (television)-sanasta) vai terebi? Toisaalta ei kääntäminen ja translitterointi mekaanisesti välttämättä ylipäätäänkään onnistu, vaan tämmöisä tapauksia ratkaisemaan nyt vaan tarvitaan joku tai joitakin joilla on jonkinlainen tatsi sekä japaniin että suomeen ja joka osaa vaikka sanoa, onko sana japanin kannalta vielä suoran lainan tyyppinen vaiko kieleen jo niin kotiutunut, ettei se tunnu välttämättä suoralta lainalta äidinkielisestä puhujasta. --Louhikärmes (keskustelu) 22. heinäkuuta 2019 kello 16.11 (EEST)

Siirsin artikkelin ehdotetulle nimelle. Mainitsemani japaninkielisen nimen katsoin enkkuwikistä. --Savir (keskustelu) 20. heinäkuuta 2019 kello 21.32 (EEST)

Siinä nimessä Kabushiki-gaisha tarkoittaa käsittääkseni osakeyhtiötä. --Savir (keskustelu) 20. heinäkuuta 2019 kello 21.34 (EEST)