Keskustelu:Kulttuurinen lainaaminen

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Sivu pitäisi siirtää nimelle "kulttuurinen omiminen" (tai vaihtoehtoisesti "kulttuurinen hyväksikäyttö"), joka on yleisesti käytössä oleva käsite ja kuvaa ilmiötä totuudenmukaisemmin kuin ilmaus "kulttuurinen lainaaminen", joka toisaalta vähättelee kulttuurisen omimisen vakavuutta ja toisaalta liittyy käsitteenä osittain eri yhteyteen: kaikki kulttuurinen lainaaminen ei nimittäin välttämättä ole kulttuurista omimista. Joka tapauksessa tämä artikkeli käsittelee ensisijaisesti nimenomaan kulttuurista omimista ja se on linkitetty sellaisiin muunkielisiin artikkeleihin, joissa käytetään käsitettä "apropriaatio", joka suomeksi kääntyy lähinnä nimenomaan omimiseksi tai hyväksikäytöksi. 88.112.208.202 (keskustelu) 22. lokakuuta 2016 kello 17.28 (EEST)

Olen täysin eri mieltä. Kulttuurinen hyväksikäyttö ja kulttuurinen omiminen liioittelee ilmiötä, jossa joku haluaa laittaa hiuksiinsa rastat tai haluaa käyttää kasvispadassaan maustetta, jota ei kasva siinä maassa, josta kokin esi-isät esi-henkilöt ovat kotoisin.--MAQuire (keskustelu) 22. lokakuuta 2016 kello 17.39 (EEST)
Ilmiölle löytyy myös jo pitkään käytössä ollut käsite, nimittäin folklorismi. Ks. esim. Tieteen termipankki [1]. --Jtuohini (keskustelu) 9. elokuuta 2017 kello 21.52 (EEST)

ei tätä paskaa wikipediaan kiitos. kyseessä on pienen marginaaliryhmän keksimä uussana joka ei tarkoita mitään eikä ansaitse omaa artikkelia --80.220.132.184 18. lokakuuta 2017 kello 18.29 (EEST)

Artikkelin lähtöasetelma on harhaanjohtava[muokkaa wikitekstiä]

Artikkelissa käsitellään kulttuurista lainaamista ja kulttuurista appropriaatiota ikään kuin samana käsitteenä, jonka merkityksestä on kahta eri kantaa edustavaa ryhmää: myönteisenä pitävä ja kielteisenä pitävä. Asetelma on väärä. Kulttuuripiirteiden lainaamista kulttuurista toiseen tapahtuu jatkuvasti ja on aina tapahtunut; se kuuluu monikulttuuriseen maailmaan. Kulttuurisesta appropriaatiosta eli omimisesta voi puhua, kun hallitseva kulttuuri käyttää alisteisessa suhteessa olevan kulttuurin symboleita irrottaen ne asiayhteydestään tai alkuperäisestä merkityksestään. Kulttuuriseen omimiseen kuuluu siis epätasainen valtasuhde, ja siihen liitetäänkin usein tarkoitushakuisuus ja poliittisuus, etenkin suhteissa valta- ja vähemmistökulttuurien välillä. Kulttuurisesta omimisesta voinee puhua lähinnä merkittävien ja keskeisten kulttuuripiirteiden ja toisista kulttuureista erottavien piirteiden kohdalla. Kulttuurisen omimisen voi siis tunnistaa usein vain sen kulttuurin edustaja, jonka piirteitä omitaan. –Kommentin jätti 213.216.249.116 (keskustelu)

Tämä vaikuttaa aiheelliselta huomiolta. Artikkelin aiemmassa versiossa moittiussa HS:ssa oli aiheesta kirjoitus juuri tänään: [2]. Palautin nyt määritelmän aiempaan versioon vuodelta 2016 (ks. alla) jossa on edelleen tuo mainitsemasi ongelma. Joka tapauksessa artikkelissa 2 vuotta ollut väite koko käsitteestä HS:n Suomeen tuomana oli aivan ilmeisesti väärä, tai jos se ei jonkun mielestä ole väärä, niin tällainen väite vaatisi joka tapauksessa lähteen.--Urjanhai (keskustelu) 5. toukokuuta 2018 kello 12.41 (EEST)

"Parempi lähde"[muokkaa wikitekstiä]

Onko malline "Parempi lähde" perusteltu viitattaessa Helsingin Sanomien uutiseen? Helsingin sanomat on jokaisen luettavissa esimerkiksi kirjastossa maksutta. Ei kai voi olla niin että sanomalehti muuttuu lähteenä kelvottomaksi, jos se julkaisee sisältöään maksullisena netissä? --Urjanhai (keskustelu) 5. toukokuuta 2018 kello 11.50 (EEST)

Poistin maliineen. Malline oli lisätty tarkoitushakuisesti.--Urjanhai (keskustelu) 5. toukokuuta 2018 kello 11.54 (EEST)

Poistin koko HS-väitteen johdannosta. Väite oli erikoinen, mahdollisesti epätosi ja kokonaan lähteetön (ks. alla).--Urjanhai (keskustelu) 5. toukokuuta 2018 kello 12.36 (EEST)

Lähteetön väite[muokkaa wikitekstiä]

Väite "Yhdysvaltalaislähtöisen termin toi Suomessa keskusteluun Helsingin Sanomat kevään 2016 aikana." vaatisi ehdottomasti lähteen. Mitä ilmeisimmin väite on myös kokonaan epätosi, koska aihetta on Suomessa käsitelty laajasti Helsingin Sanomista riippumatta. --Urjanhai (keskustelu) 5. toukokuuta 2018 kello 12.08 (EEST)

Poistin erikoisen, lähteettömän väitteen. Sen lisäämistä edeltänyt versio oli tämä: [3] Siihen pätevät edelleen ne huomiot joita ip yllä esittää, eli onko kysymys samasta vai eri asiasta ja mikä näiden eri käsitteiden keskinäinen suhde.--Urjanhai (keskustelu) 5. toukokuuta 2018 kello 12.34 (EEST)