Keskustelu:Kolonialismi

Kolonialismi -animaatiosta puuttuu kokonaan Ruotsin vaikutukset muun muassa Suomeen.

Vaikutukset eivät Suomen itsenäistymisestä huolimatta ole loppuneet. Ruotsin kolonialismin myötä Suomeen siirtynyt hallintokunta toi ruotsin kielen kaiken hallinnon ainoaksi kieleksi. Vaikka venäjä saikin Suomen maa-alueen hallintaansa, silti ruotsi säilyi hallintokielenä pitkään. Vasta kun Venäjä kiinnitti huomionsa hallintokieleen ja -menetelmiin, suomalaisissa alettiin herättelemään kansallistunnetta, toki suomalaistenkin omasta halusta. Ruotsin kolonialismi jatkuu Suomessa edelleen "kaksikielisen Suomen" käsitteessä. Käsitteelle ei ole osoitettu tosipohjaista perustetta.  –Kommentin jätti 91.156.9.198 (keskustelu) 5. tammikuuta 2017 kello 10.28‎

Laatuarviointi

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Artikkeli perustuu lähinnä kirjalähteisiin ja on aika pitkä, joten ehdotan hyväksi. Aihe on laaja, vaikea ja kiistanalainen sekä tärkeä, joten tässä voidaan kaikessa rauhassa myös keskustella artikkelin parantamisesta ja laajentamisesta. --Savir (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 15.22 (EEST)

Artikkeli on suurimmaksi osaksi minun kirjoittamani. Siinä on lisäksi kaksi kappaletta, jotka lisättiin lähteineen jo vuonna 2010, mutta lähdelinkki ei enää toimi. Lisäksi vuonna 2012 lisättiin John Lowen kirjasta yksi tekstikappale. Kumpikin lisäys näyttää luotettavalta. --Savir (keskustelu) 14. heinäkuuta 2020 kello 10.45 (EEST)

Voisiko laajaa aihetta jakaa? Tavallisesti kolonialismi jaetaan historian kuluessa esikolonialismiin ja varsinaiseen kolonialismiin. Esikolonialistisella ajalla ikäänkuin valmisteltiin varsinaista kolonialismia. Afrikassa kolonialismi alkoi sen jälkeen kun eurooppalaiset maat olivat sopineet maanosan jaosta omiin alueisiinsa. Nelisen sataa vuotta jatkunut tilanne muuttui niin, että varsinaisessa kolonialismissa siirtomaan kaikki suhteet tavallisesti suunnattiin vain emämaahan ja kaikki aikaisemmin olleet alueiden erilaiset oman hallinnon piirteet lopetettiin. Esikolonialismin (esikoloniaalinen jne.) käsitettä on myös kritisoitu ja käsittääkseni jotkut nykytutkijat eivät hyväksy sitä ollenkaan, kun se on varsin deterministinen. Artikkelin lukua Kolonialistinen ajattelutapa voisi konkretisoida. Kun joku maa ottaa toisen siirtomaaksi, mitä ovat silloin sen asukkaat suhteessa siirtomaavaltaan? Ovatko he emämaan tasa-arvoisia kansalaisia, jonkinlaisia "puolikansalaisia", jaloja villejä, vai mitä? Voisiko aihetta konkretisoida esimerkiksi valottamalla, mitä tarkoittaa siirtomaatyyli arkkitehtuurissa eri maissa ja maanosissa? Myös postkolonialismin tilannetta voisi konkretisoida, esimerkiksi otsikolla Mitä kolonialismin jälkeen? Tässä on tehty paljon töitä ja artikkeli tarvitsee tunnustusta, mutta myös jonkin verran konkretisointia.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. heinäkuuta 2020 kello 11.57 (EEST)

Lisäsin loppuun otsikon Kolonialismin jälkeen, johon ohjauksen artikkeliin Siirtomaavallan purkautuminen.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. heinäkuuta 2020 kello 12.21 (EEST)

Vielä yksi tärkeä aihe. Alkuun voisi ottaa esim. väliotsikon "Aika ennen eurooppalaisia" eli mitä ja minkälaisia olivat alueet ja maanosat ennen kolonialismia? Minkälainen oli nykyiset Amerikat, Afrikka ja Aasia ennen eurooppalaisten tuloa? Aiheesta voisi kirjoittaa artikkelin ja laittaa ohjauksena tähän.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. heinäkuuta 2020 kello 12.30 (EEST)

Siirtomaavallan purkautumista on käsitelty myös historia-osiossa, eli nyt se asia on kahteen kertaan. Minusta se on historiaa ja kuuluu historiaosioon kuten enkkuwikissäkin. "Aika ennen eurooppalaisia" vaikuttaa minusta niin laajalta aiheelta, että onko siitä mielekästä kirjoittaa tässä artikkelissa, joka nimenomaan ei käsittele sitä aikaa? Miten sitä aihetta on käsitelty kolonialismia käsittelevässä kirjallisuudessa? --Savir (keskustelu) 14. heinäkuuta 2020 kello 13.00 (EEST)

No kolonialismi ylipäätään on historiaa. Dekolonisaation toteuttamista pitäisi konkretisoida jotenkin, esim. jos kertoo Yhdysvaltojen itsenäistymisestä 1700-luvun lopulla ja ns. "Afrikkalaisesta vuodesta" 1960, jolloin paljon Afrikan maita itsenäistyi, lukija pääsee käsitykseen ilmiön ajallisesta laajuudesta. Kolonialismi alkoi eurooppalaisten löytöretkistä, mutta itse siirtomaiden historia ei alkanut eurooppalaisten saapumisesta. Tämän asian voi päätellä ja se olisi hyvä mainita.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. heinäkuuta 2020 kello 13.28 (EEST)

Enkkuwikissä on joitain artikkeleita, joiden nimi alkaa "Pre-colonial history of..." sekä niille oma luokka. Mutta mitään jättimäistä koko maailman esikolonialistista historia-artikkelia ei sinne ole tehty, vaan aihe on jaettu pieniin osiin. --Savir (keskustelu) 14. heinäkuuta 2020 kello 13.29 (EEST)

Yllä on tullut ehdotuksia artikkelin laajentamiseksi. Voin katsoa Osterhammelin kirjasta ja muista kolonialismia käsittelevistä kirjoista löytyykö niistä enemmän konkretiaa. Dekolonisaatiosta voisin etsiä sellaista tietoa, joka liittyy kolonialististen hallintojärjestelmien purkamiseen ja sen vaikutukseen. On myös otettava huomioon, että kaikissa siirtomaissa ei ollut kolonialistista järjestelmää. Maailman historiaa ajalta ennen kolonialismia en ala tähän artikkeliin lisäämään, ellei siitä löydy jotain vertailevaa pohdintaa kolonialismia käsittelevistä kirjoista. Yhdistin siirtomaavallan purkautumista käsittelevät tekstit yhteen osioon. Historia-osiossa käydään läpi tapahtumat kronologisesti, muut osiot ovat temaattisia. --Savir (keskustelu) 14. heinäkuuta 2020 kello 14.07 (EEST) Myös Osterhammelin kirjassa dekolonisaation tapahtumat on kuvattu kolonialismin historian päätteeksi, kuten sivunumeroista voi nähdä. Muutenkin artikkeli noudattaa osittain Osterhammelin käyttämää jäsennystä ja käy läpi kirjan teemat melko kattavasti. Se kirja mielestäni soveltui artikkelin rungoksi hyvin. --Savir (keskustelu) 14. heinäkuuta 2020 kello 14.23 (EEST)

Tämä on kuitenkin vain laatuarviointi, jonka ensisijaisena tarkoituksena on päättää, saako artikkeli jonkin alemman tason laatumerkinnän vai ei. Olisi selkeintä, jos kommentoijat ilmaisisivat pyyntönsä ehtona laatumerkinnälle tai siitä riippumattomiksi. Laatuarvioinnin jälkeen artikkelin voisi viedä vertaisarviointiin, jos sillä katsotaan olevan edellytyksiä suositelluksi. --Savir (keskustelu) 14. heinäkuuta 2020 kello 14.07 (EEST)

No ok, nyt näyttää jo paremmalta. Ehtona hyväksynnälleni on neutralisuusvaatimus. Artikkelissa pitäisi huomioida muitakin kuin eurooppalaisten ja eurooppalaisia näkökulmia.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. heinäkuuta 2020 kello 15.32 (EEST)

Lisäsin artikkeliin nyt kahden afrikkalaisen ja yhden mahd. amerikkalaisen professorin näkökantoja kolonialismiin. Artikkelissa on myös kerrottu yleisemmin kolonialismin vastustuksesta Afrikassa. --Savir (keskustelu) 14. heinäkuuta 2020 kello 16.38 (EEST)

Olisiko artikkelissa hyvä selvittää, mitä tarkoittaa esikolonialismi? Ainakin Afrikan historiaa koskevissa kirjoituksissa sanaa käytetään yleisesti. Sillä tarkoitetaan siellä noin 400 vuotta kestänyttä aikaa ennen ns. Afrikan jakoa (siis noin 1400-1880 tai ennen kuin Afrikan alueet ja kuningaskunnat otettiin kokonaan ja virallisesti emämaiden haltuun ja niistä tuli varsinaisia siirtomaita. En löydä tähän selkeää lähdettä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 20. heinäkuuta 2020 kello 12.11 (EEST)

Sinä linkitit adjektiivin "esikolonialistinen" artikkeliin "esikolonialismi". Minun käsittääkseni "esikolonialistinen" tarkoittaa vain kaikkea aikaa ennen kolonialismia. Ainakaan hakusanaa "pre-colonialism" ei löydy englanninkielisistä sanakirjoista, ja enkkuwikissä sana on vain ohjaus tähän artikkeliin. Enkä lyhyellä haulla löytänyt myöskään muualta mitään määritelmää, jonka mukaan kyseessä olisi jokin erityinen hallintojärjestelmä. --Savir (keskustelu) 20. heinäkuuta 2020 kello 12.36 (EEST)

Ok, mutta anteeksi jos jänkkään, mutta olisiko hyvä täsmentää (suurinpiirtein) kolonialismin alkamisen määritelmää? enWiki jaksottaa Nigerian historian siten, että ajanjakso "pre-colonial" oli 1500-1800, jonka jälkeen alkoi brittihallinto. Precolonial-sana viittaa sanakirjan mukaan aikaan ennen kuin alueesta tai maasta tulee siirtomaa (colony).--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 20. heinäkuuta 2020 kello 13.24 (EEST)

Kannatan –Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 26. heinäkuuta 2020 kello 23.01 (EEST)

”Kahta miljoonaa korealaista” – mahtaako pitää paikkansa? Tämän käppyrän mukaan Koreassa olisi 1930-luvulla ollut noin 20 miljoonaa asukasta. Siirtomaajärjestelmään liittyneistä väkivallasta ja nälänhädistä voisi mainita jotain, Kongo epäilemättä tunnetuimpana esimerkkinä. Nyt mainitaan vain väkivallasta luopuminen, ja sekin lyhyesti luvussa Kolonialismin huippukausi. --Miihkali ^{(K • M)} 9. elokuuta 2020 kello 18.06 (EEST)

Joo, tuo korealaisten määrä oli selvä desimaalivirhe, korjasin sen oikeaksi. Väkivallasta löytyy muutama muukin lause, esim. "[siirtomaavalta] käytti sotilaallista voimaa tai sillä uhkaamista", maininnat pakkotyöstä, ja "Siirtomaavaltojen vahvemmat ja paremmin järjestäytyneet asevoimat pystyivät kuitenkin yleensä tukahduttamaan kapinat." En nyt muista että lähdekirjassa olisi väkivallasta kerrotty järjestelmällisemmin, mutta voin yrittää etsiä jotain. Artikkelista linkitetyssä artikkelissa Asuttajakolonialismi kerrotaan kolonialistisesta väkivallasta enemmän, ehkä se oli yhteydessä tietyntyyppiseen hallintoon. Nälänhätien yhteydestä kolonialistiseen hallintoon en muista lukeneeni puoleen tai toiseen. Kongossa oli kyllä nälänhätää Belgian hallinnon aikana, mutta niin oli myös Etiopiassa, joka ei ollut eurooppalaisten vallan alla. --Savir (keskustelu) 9. elokuuta 2020 kello 18.28 (EEST)

Kyllähän noita siirtomaanälänhätiä oli useampia. Kolonialismin vaikutusta on tietysti vaikea erottaa muista tekijöistä. Yleensähän nälänhädät eivät aiheudu mistään yksittäisestä syystä eivätkä suoraan poliittisista päätöksistä, vaan nälänhätä syntyy, kun tilanne on poliittisten ja taloudellisten olosuhteiden vuoksi valmiiksi vaikea ja huonot sääolosuhteet sitten laukaisevat kriisin. En-Wikissä on esimerkiksi artikkeli Intian suuresta nälänhädästä, jossa sanotaan, että tilannetta pahensivat siirtomaahallinnon haluttomuus käyttää rahaa ruuan tuontiin, viljan vienti Englantiin (ennätysmäärin!) ja vientiin sopivien ylellisyyslajikkeiden suosiminen jokapäiväisen ruuan sijaan. (Mutta varsinaisena alkusysäyksenä oli kuivuus.) Kokonaan oma lukunsa ovat tietysti kansanmurhat, joita esimerkiksi Saksa toteutti Namibiassa ja joissa käytettiin nälkää aseena. Niistä pitäisi vähintäänkin mainita, ennen en kannata. --Miihkali ^{(K • M)} 9. elokuuta 2020 kello 18.51 (EEST)

Lisäsin nyt Intiasta ja Namibiasta jotain paikallista ja yleiseksikin sovellettavaa tietoa ja analyysiä nälänhätien syistä kolonialistisen hallinnon alaisissa maissa. --Savir (keskustelu) 9. elokuuta 2020 kello 19.43 (EEST)

Kongosta vielä jotain, niin kannatan. Käsien irti leikkaaminen ym. kumin ryöstäminen on kuitenkin ylivoimaisesti kritisoiduin ja ehkä tunnetuinkin kolonialismin ilmenemä. Olisi outoa, jos tätä kritiikkiä ei vähintään sivuttaisi. Aavistuksen irvokasta on, että Kongo kyllä mainitaan kerran, myönteisessä asiayhteydessä. Sanottakoon nyt vielä selvyyden vuoksi, että mielestäni on kumminkin hyvä, että artikkelissa tuodaan esiin myös kolonialismia puolustavia näkökantoja. --Miihkali ^{(K • M)} 9. elokuuta 2020 kello 19.58 (EEST)

Laitoin talousosioon nyt kuvauksen Kongon tapahtumista taloudellisen kolonialismin raakuuksien huipentumana. --Savir (keskustelu) 9. elokuuta 2020 kello 20.30 (EEST)

 Hyväksi. --Miihkali ^{(K • M)} 9. elokuuta 2020 kello 22.13 (EEST)

Keskustelu on jatkunut päivää vaille kuukauden. Sinä aikana 3 käyttäjää on kannattanut artikkelia Hyväksi, eikä yksikään ole vastustanut. Eiköhän tämä ole konsensus. --Miihkali ^{(K • M)} 12. elokuuta 2020 kello 11.34 (EEST)