Keskustelu:Kenttäoikeus
Mitenkä mahtoi olla sodanaikaisten kenttäoikeuksien valitusoikeuden kanssa? Minulla on käsitys, että kuolemantuomiot pantiin toimeen välittömästi. Kommentin jätti 84.253.201.249 (keskustelu – muokkaukset)
IP:n muokkaukset[muokkaa wikitekstiä]
IP 84.248.36.214 muokkasi artikkelia aika paljon. Mielestäni kaikki näistä muokkauksista eivät parantaneet artikkelia, ja osa muokkauksista suorastaan heikensi sitä. Suurin osa muokkauksen ongelmista liittyy Suomen sisällissodan kenttäoikeuksiin (seuraavassa aiempi teksti kursivoimatonta):
- Suomen sisällissodan aikana vailla lain valtuutusta toimineista valkoisen puolen oikeudenkäyttöelimistä käytettiin myös muun muassa puhekielistä nimitystä kenttäoikeus. Syy saattoi olla siinä, että niiden ymmärrettiin liittyneen sodankäynnistä aiheutuneisiin olosuhteisiin. Virallisesti ne olivat valtiorikosoikeuksia, jotka toimivat vakinaisista ensimmäisen asteen oikeuksista, kihlakunnanoikeuksista ja raastuvanoikeuksista riippumatta. 1918 Suomessa ei ollut lakia, jonka mukaan olisi voitu tuomita kuolemaan, mutta lähinnä nuorsuomalaista ja perustuslaillista ajattelutapaa edustava Svinhuvudin senaatti ei halunnut suorittaa vangitsemisia ja teloituksia kokonaan ilman minkäänlaista normistoa. Yleensä länsimaisessa oikeuskäytännössä ei sallita ylimääräisiä ja tilapäisiä tuomioistuimia, koska tällä tavalla vallan kolmijako-opin mukainen tuomioistuin laitoksen riippumattomuus vaarantuu siksi, että periaatteessa toimeenpanovallan erottamattomissa olevat tuomarit voidaan korvata poliittisesti yhteistyökykyisillä viemällä oikeusprosessi muualle.
Tässä tekstissä on virheitä. Sisällissodassa toimi nimenomaan taistelujen aikana huomattava määrä "kenttäoikeuksia", jotka esim. paikallinen suojeluskunta tai taisteleva joukko-osasto oli nimittänyt. Näillä oikeudenkäyttöelimillä ei ollut mitään laillista pohjaa eikä niitten istunnoissa noudatettu mitään prosessuaalisia oikeusturvan takeita. Valtiorikosoikeudetkaan eivät olleet erityisen kirkas luku Suomen lainkäytön historiassa, mutta niillä oli sentään edes nimellinen laillinen pohja. En alkaisi sekoittamaan valtiorikosoikeuksia täysin laittomiin kenttäoikeuksiin.
Samasta syystä jättäisin pois filosofoinnin vallan kolmijako-opista ja erityistuomioistuinten kiellosta. Useimpien sivistysmaiden oikeudenkäyttöjärjestelmä tuntee sota-aikaiset sota- tai kenttäoikeudet, joten näissä ei käsittääkseni ole mitään itsestäänselvää teoreettista ongelmaa. Jos teoreettinen ongelma on, on syytä ilmoittaa, kenen mielestä.
Koska Suomessa on siis käytetty termiä kenttäoikeus sekä täysin laillisista että täysin laittomista oikeusistuimista, on mielestäni paikallaan nimetä kenttäoikeus "enemmän tai vähemmän" lailliseksi erityistuomioistuimeksi. --M. Porcius Cato 30. elokuuta 2009 kello 22.13 (EEST)
Voisiko kielilinkki olla:
Entä onko kenttäoikeus joskus jossain päin maailmaa Tribunaali?