Keskustelu:Kansainvälisten taidehuutokauppojen 10 hintavinta teosta vuosittain

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Luettelon merkittävyys[muokkaa wikitekstiä]

Luettelo, ei artikkeli. Sitäpäitsi, miksi vain kymmenen? Aika onneton otanta, jos tällaisia edes tarvii kirjata ylös. —Tve4 (Gblk) 4. tammikuuta 2010 kello 11.26 (EET)[vastaa]

Onko tällainen huutokauppa-artikkeli jotenkin hyödyllinen? Christie ja Sotheby mainostavat itseään. Tuodaanko helsingin huutakauppakamarin myhynnit myös tänne? Kalmo 4. tammikuuta 2010 kello 11.35 (EET)[vastaa]
Suurimmat hinnat ovat kyllä ennemminkin uutiskamaa ja kuuluvat kinesinkirjaan. —Tve4 (Gblk) 4. tammikuuta 2010 kello 11.46 (EET)[vastaa]

Kyseenalaistin nyt tämän luettelon merkittävyyden yleisellä tasolla, sillä nähdäkseni lista on nippelitietoa. Hinnat voidaan mainita ko. taideteosten yhteydessä. Nähdäkseni WP:n tehtävänä ei ole toimia myöskään ranking-listana. —Tve4 (Gblk) 4. tammikuuta 2010 kello 11.50 (EET)[vastaa]

Joka vuosi uusi luettelo vai? Ei tarvita. --Otrfan 4. tammikuuta 2010 kello 11.48 (EET)[vastaa]

Niin, miksi vuosittainen luettelo, kun tämä kerran ei ole mikään urheilukilpailu, jossa kalenterivuosi saattaa olla "sarjakausi". Kaikkien aikojen kalleimpien lista on toki kiinnostava. --TBone 4. tammikuuta 2010 kello 12.11 (EET)[vastaa]

Hmm...ainakin ylläolevista konservatiivisista lausunnoista päätellen suhtautuminen taidekauppaan on varmaan muuttunut. Nimittäin laadin vuoden 2008 vastaavan luettelon kansainvälisten taidehuutokauppojen top tenistä, mutta siitä ei kukaan puhua pukahtanut yhtään mitään! Taustana se, että ns. kanainvälisessä taidekaupassa vuosi 2008 oli murrosaikaa, kun syksyllä 2008 päättyi useita vuosia jatkunut taidemarkkinoiden kuumentunut kausi. Murroksen jälkeistä kauttahan seurataan yleensä hyvin tarkkaan, niin taidekaupassa kuin muillakin markkinoilla, jotta voitaisiin todentaa, mihin suuntaan ollaan menossa. Tällaisessa luettelossa ei tietenkään pyritä otantaan, koska top 10 ei kerro myynnin volyymistä. Jotain myyntihintojen vertailu kuitenkin kertoo ajankohtaisesta tilanteesta. Kyseessä ovat ns. kansainväliset taidemarkkinat eli kansallisista huutokaupoista on myös tietoa esim, FAZissa julkaistiin lista Saksan vastaavasta. Ja tässä on kyse huutokaupoista, jotka ilmoittavat myynnit julkisesti, siinä ei ole muuta kautta tapahtuvia kauppoja, joista on vähän hankalampi saada tietoa. --Kulttuurinavigaattori 4. tammikuuta 2010 kello 12.22 (EET)[vastaa]

Niin, vielä selvyydeksi, että luettelo ei koske muutettua otsikkoa, vaan kansainvälisten taidehuutokauppojen myyntejä. Taidetta myydään toki monilla muillakin tavoin kuin huutokaupoissa. --Kulttuurinavigaattori 4. tammikuuta 2010 kello 12.25 (EET)[vastaa]

Siltikään en pysty näkemään tällaiselle tiedolle mitään (ranking-kaltaista) listatarvetta. Taideteoksen myyntihinnat kuuluvat kyllä teoksesta itsestään kertovaan artikkeliin, ehdottomasti. Erillään ne ovat vain tiedon rippeitä. —Tve4 (Gblk) 4. tammikuuta 2010 kello 12.28 (EET)[vastaa]
Lausuntosi "ylläolevista konservatiivisista lausunnoista päätellen suhtautuminen taidekauppaan on varmaan muuttunut" kuvastaa ärtymystä. Yllä olevista lausunnoista voi päätellä vain että asiaan kiinnitettiin nyt huomiota. Tekijät täälä vaihtuvat, eri vaiheissa huomio kiinnittyy eri artikkeleihin. Kun kyse on sitä paitsi vain valikoimasta, eli kauppaa käydään muuallakin, eikä todellisesta kaupanteosta tiedetä mitään, tämä luettelo on sitäkin enemmän vain kahden kamarin markkinointia. Raha se on taiteessakin tärkeintä. Äh, taidan ottaa pensselin käteen ja lähteä jatkamaan, jos vaikka ens vuotena Christielle. --Kalmo 4. tammikuuta 2010 kello 12.44 (EET)[vastaa]

Kauppaa käydään taiteessakin eri tavoin, kaikki ei ole huutokauppaa, eikä siinä ole mitään hän outoa tai hämärää. Huutokauppatietojen julkaiseminen on vaan ollut kymmeniä vuosia tapana, ehkä siksi, että ne ovat jonkinlaisia alan indikaattoreita. FAZin artikkelin tiedoissa, johon luettelo perustuu, oli muuten maininnat siitä, montako kymmentä miljoonaa kauppojen yhteydessä maksetaan verottajille, jätin toisin nämä tiedot mainitsematta. Kiinnostavaa huomata, miten tätä taidekauppaa koskevaa artikkelia/luetteloa pidetään sopimattomana, kuten "ranking-listana" ja miten huutokauppamyyntejä verrataan urheilusuorituksiin. Niinhän se on, että kun urheilu ja viihde ovat kaikki kaikessa, kuten ne fi.Wikissä ovat, ne tulevat vähitellen kaiken muunkin tiedonvälityksen mittapuiksi. Vaaditaan tietoja yksittäisten teosten myynneistä vain teosten omille sivuille - sekö antaisi käsityksen taidekaupan kokonaisuudesta? Antaako artikkeli käsityksen siitä, että raha olisi taiteessa tärkeintä? No, on kai ihmisiä, jotka eivät pysty taiteessakaan muuta näkemään kuin rahan, voi ihmisraukat! Suomessakin pitäisi ymmärtää, että taidekauppa on normaali osa taide-elämää, hyvässä ja/tai pahassa. Nämä ovat tietoja, joista jokaisen aikaa ja maailmaa aktiivisesti seuraavan pitäisi myös tietää jotain ihan samalla tavalla kuin esimerkiksi tästä luettelosta. Artikkelista jokainen saa selkeän käsityksen siitä, mitä, milloin, missä ja kuinka paljon mistäkin teoksesta on maksettu, jokainen voi tehdä tulkintoja noiden tietojen pohjalta. Tiedot kansainvälisistä huutokauppamyynneistä eivät ole tiedon rippeitä, vaan ne ovat osa sellaista asiaa kuin tiedon välittämistä kaikille ihmisille, joka sekin on osa demokratiaa. Varsin perifeeristä, että taidekauppa olisi muka kielletty aihe, tabu. --Kulttuurinavigaattori 4. tammikuuta 2010 kello 20.29 (EET)[vastaa]

Ehdottomasti merkittävä! ...ja lisäksi vaadin urheilutulosten poistamista Wikipedasta. -- Petri Krohn 5. tammikuuta 2010 kello 22.10 (EET)[vastaa]
Ei taidekauppa ole kielletty aihe. Johan tuolla aikaisemmin ehdotettiin kaikkien aikojen kalleimpien teosten listaamista. Siihen luetteloon voisi varmaan liittää myös viime vuosien suurimmat myyntihinnat oman otsikkonsa alle. --Otrfan 6. tammikuuta 2010 kello 08.17 (EET)[vastaa]
Tämä artikkeli koskee, kuten totesin, huutokaupoissa myytyjä teoksia. En ole löytänyt luotettavaa tietoa kaikkien aikojen kalliimpien teosten luettelosta, asia kun on niin paljon monimutkaisempi kuin huutokaupoissa vuosittain tapahtuvat myynnit. enWikissä on tällainen lista, mutta se on, kuten artikkelin alussa todetaan, epätäydellinen. Luettelo mm. perustuu infaatiosuhteutukseen ja tiedoissa on paljon epäselvyyksiä. Siitä käy ilmi, että noin viisi kymmenestä kalleimmasta on tehty yksityiskauppoina ja viisi huutokauppoina. Monet ostajat haluavat pitää niin hintalapun kuin oman nimensäkin salassa, mutta vaikeahan noita usein jopa yli sadan miljoonan dollarin taulukauppoja on salassa pitää. Vuosittain kirjatut huutokauppamyynnit antavat täsmällisempää, joskaan ei välttämättä tarkkaa tietoa. --Kulttuurinavigaattori 6. tammikuuta 2010 kello 11.36 (EET)[vastaa]

Tällaisenaan melkein uutta tutkimusta, kuten monet muutkin erilaiset kokoomalistat. --Harriv 6. tammikuuta 2010 kello 15.36 (EET)[vastaa]

Taas yksi väärinkäsitys, mikä johtunee siitä, että aihetta ei tunneta. Kyse ei ole kokoomalistasta, katsohan lähde tarkemmin! --Kulttuurinavigaattori 6. tammikuuta 2010 kello 15.42 (EET)[vastaa]
Onhan se, tosin ei sinun tekemä. Joku saksalainen toimittaja on tutkinut ja saanut tuollaisen tuloksen. Kuten sanottu listat on mielestäni ongelmallisia aina tietosanakirjassa. --Harriv 8. tammikuuta 2010 kello 00.48 (EET)[vastaa]
No, tämä kirjoituskin on uutta tutkimusta, kun olen pohtinut asiaa ja saanut tällaisen tuloksen. Monet luulevat uudeksi tutkimukseksi tietojen julkaisemista sellaisilta aloilta, joita he eivät tunne. Joku saksalainen tyyppi on varmaankin tutkinut suhteellisuusteoriaa ja saanut "tuollaisen tuloksen". Huutokauppojen top ten listoja julkaistaan tavallisesti vuodenvaihteen tienoilla useissakin julkaisuissa eri puolilla maailmaa. Ne perustuvat huutokauppahuoneiden julkaisemiin tietoihin teoksista ja myynneistä. Myyntitulosten luettelointi ei ole tutkimusta. Luettelot eivät ole omasta mielestäni "aina" ongelmallisia. --Kulttuurinavigaattori 8. tammikuuta 2010 kello 10.41 (EET)[vastaa]
Joku muu on analysoinut suhteellisuusteorian ja todennut sen hyväksi. Kuten sanottua, toimittaja on koonnut listan jostain lähteistä ja julkaissut sen. Useilla aloilla on erilaisia kattojärjestöja ynnä muita jotka ovat jonkinmoisia auktoriteetteja tilastoja julkaistessaan, en tiedä on tuo toimittaja/lehti sellainen. Perutaan vielä ja muutetaan "aina" "useaksi" :) --Harriv 8. tammikuuta 2010 kello 12.42 (EET)[vastaa]
Förstå ej. Miten muuten voisi tietosanakirjaa kirjoittaa, kuin etsimällä tietoja julkaisuista tai kirjoista? Tuon luettelon laatiminen vaatii sen, että tuntee numerot 1-10. FAZ on eräs maailman ns. laatulehtiä. Tämä artikkeli nimettiin ensin "luetteloksi" (ensimmäinen tämän keskustelun repliikki), sitä on sanottu myös "listaksi" ja nyt käytät sitten sanaa tilasto. Varmaan sen tilastoksikin voi laskea, mutta varsin yksikertainen sellainen se on.--Kulttuurinavigaattori 8. tammikuuta 2010 kello 14.23 (EET)[vastaa]

Poistin merkittävyysmallineen ettei artikkeli roikkuisi päiväkausia roskiksen reunalla. Keskustelun perusteella ei ainakaan selvästi epämerkittävä. Jos joku tämän haluaa poistaa niin sitten äänestykseen ja samalla kertaa myös Kansainvälisissä taidehuutokaupoissa 10 suurimmalla hinnalla myytyä teosta 2008.--Tanár 8. tammikuuta 2010 kello 19.58 (EET)[vastaa]

Yhdistäminen[muokkaa wikitekstiä]

Eikö nämä kaikki vuodet voisi niputtaa yhteen artikkeliin? Tein esimerkkipohjan näiden nykyisten vuosien 2008-11 pohjalta, eikä tuo ainakaan minun mielestäni näytä yhtään hassummalta.-Henswick 27. tammikuuta 2012 kello 16.03 (EET)[vastaa]

Joo, mainiota, varsinkin nyt kun noita on jo neljä vuotta. Hyvä idea siksi, että vertailu tulee helpommaksi, mikä tällaisten luetteloiden yksi tarkoitus on. Laatimasi pohja on hyvä mielestäni. Otsikko voisi olla Kansainvälisissä taidehuutokaupoissa 10 suurimmalla hinnalla myytyä teosta 2008 alkaen, vai? Siihen pitäisi saada viitteet mukaan. Teetko sinä, artkelisiirrot, niin lisään viitteet ja muut matkaan?--Kulttuurinavigaattori 27. tammikuuta 2012 kello 17.27 (EET)[vastaa]
Minun mielestäni Kansainvälisissä taidehuutokaupoissa 10 suurimmalla hinnalla myytyä teosta vuosittain on selvempi, silloin myös aikaisempia vuosia voidaan lisätä ilman artikkelin nimen jatkuvaa siirtämistä. Aloitan kuitenkin nyt näiden luetteloiden sivuhistorioiden yhdistämistä (menee hetki), mietitään tuota nimeä sitten vielä uudestaan.-Henswick 27. tammikuuta 2012 kello 17.53 (EET) E: Yhdistin nyt luettelot sivuhistorioineen yhteen nippuun, luokitusta ym. pikkujuttuja en viitsinyt lähteä arvuuttelemaan joten ne saavat jäädä teilla ammattilaisille ;) Tuo artikkelihistorioiden yhdistäminen on muuten aika monimutkainen operaatio, joten jos onnistuin vahingossa söhlimään jossain kohtaa niin ilmoitelkaas että saadaan korjattua :)-Henswick 27. tammikuuta 2012 kello 18.11 (EET)[vastaa]
Kaikki on sujunut säällisesti, käsittääkseni. Kyllä tuo otsikkokin hyvä on. Lisäsin katso myös tiedot ja luokat mukaan ja yhden lisäviitteen, jossa on kuvia teoksista. Luettelo on nyt erinomainen, yhä kiinnostavampi ja jokainen voi sen perusteella tehdä tulkintoja.--Kulttuurinavigaattori 27. tammikuuta 2012 kello 18.43 (EET)[vastaa]

Artikkelin nimi[muokkaa wikitekstiä]

Minusta artikkelin nimi on turhan mutkikas ja raskas, etenkin kun se alkaa paikan adverbiaalilla. Lisäksi numeroin merkityt luvut on tapana lukea niin, että ne ovat samassa sijamuodossa kuin seuraava sana, joten tässä tapauksessa ensimmäiseksi mieleen tuleva lukutapa on kymmenellä suurimmalla hinnalla. Mieluummin ehkä 10 hintavinta teosta kansainvälisissä taidehuutokaupoissa vuosittain tai Kansainvälisten taidehuutokauppojen 10 hintavinta teosta vuosittain.

Mutta pitäisikös luettelon nimeenkin sisällyttää sana luettelo? Esimerkiksi Luettelo kansainvälisten taidehuutokauppojen 10 hintavimmasta teoksesta vuosittain. – Simo Kaupinmäki 27. tammikuuta 2012 kello 19.58 (EET)[vastaa]

Omasta mielestäni luettelo-sanaa ei välttämättä tarvitse, kun se näkyy heti jutusta ja on luetteloluokkaa. Voi se ollakin. Onko muita näkemyksiä nimestä? --Kulttuurinavigaattori 27. tammikuuta 2012 kello 21.35 (EET)[vastaa]
Kuten esimerkiksi luokasta Luokka:Luettelot kulttuurista käy ilmi, niin lähes kaikissa luetteloissa on tuo luettelo-sana edessä. Lause "suuremmalla hinnalla" on minun mielestäni vähän ihmeellinen, Simon ehdottama Kansainvälisten taidehuutokauppojen 10 hintavinta teosta vuosittain on ehkä tähänastisista ehdotuksista parhain.
Lisäsin joka tapauksessa artikkelisivulle tuon {{Korjattava/nimi}} -mallineen, niin muutkin saatttavat eksyä tänne keskustelemaan :)-Henswick 27. tammikuuta 2012 kello 22.02 (EET)[vastaa]
Siirto tehty ehdotuksen mukaan.--Kulttuurinavigaattori 4. helmikuuta 2012 kello 18.14 (EET)[vastaa]

Vuodet käänteiseen järjestykseen?[muokkaa wikitekstiä]

Tulipa vielä mieleen, että eikös vuodet kannattaisi luetella mieluummin käänteisessä järjestyksessä. Yleensähän tuoreimmat tiedot lienevät kiinnostavimpia, mutta suoraa kronologista järjestystä käytettäessä ne jäävät viimeisiksi. Ongelma vielä korostuu ajan myötä, kun luettelo oletettavasti pitenee vuosittain. – Simo Kaupinmäki (keskustelu) 13. maaliskuuta 2012 kello 14.04 (EET)[vastaa]

Käsittääkseni luettelot ovat Wikipediassa tavallisesti kronologisessa järjestyksessä, esimerkiksi Suomen myydyimmät ulkomaiset albumit vuosittain. Ehkä parasta pysyä johdonmukaisesti muiden luetteloiden tavoissa, se on ehkä selkeämpää, mielestäni. Luettelot merkitsevät aika montaa asiaa ja voihan aloitusvuosikin olla jollain tavalla kiinnostavin.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 13. maaliskuuta 2012 kello 18.55 (EET)[vastaa]
Epäilemättä luettelon ensimmäinen vuosi on jostain näkökulmasta kiinnostavin, mutta niin voi olla mikä tahansa muistakin vuosista. Ongelma on nimenomaan siinä, että huomio kiinnittyy vuoteen, joka on valittu luettelon alkupisteeksi enemmän tai vähemmän mielivaltaisesti.
Tietoa voidaan järjestää monin tavoin, ja suora aikajärjestys toimii parhaiten lueteltaessa sellaisia tapahtumia, joille voidaan osoittaa yksiselitteinen alkupiste (ja mahdollisesti loppupiste). Vuosi 2008 saattoi olla kansainvälisen taidekaupan murrosvuosi, mutta luettelon voisi periaatteessa ulottaa ties kuinka kauas sitä edeltäviinkin vuosiin. On oikeastaan harhaanjohtavaa käyttää suoraa aikajärjestystä sellaisessa luettelossa, joka ei ala luontaisesta alkupisteestä. Tällöin olisi ainakin aiheellista selittää, miksi luettelo alkaa juuri kyseisestä vuodesta. Esimerkiksi mainitsemasi luettelo ulkomaisista albumeista ei anna minkäänlaista selitystä sille, että se alkaa juuri vuodesta 2000 (järjestys on näemmä alun perin ollutkin käänteinen, mutta sitten jostain syystä vaihdettu suoraksi). Ei huonosti harkitussa mallissa tarvitse pitäytyä, vaikka se olisikin Wikipediassa yleinen. – Simo Kaupinmäki (keskustelu) 14. maaliskuuta 2012 kello 12.20 (EET)[vastaa]
No, ei se luettelo muutu sen selkeämmäksi toisinkään päin, jos ei missää selitetä, miksi luettelo loppuukin jo vuoteen 2008 eikä jatka siitä eteenpäin. --PtG (keskustelu) 14. maaliskuuta 2012 kello 15.50 (EET)[vastaa]
Tuokin on ihan varteenotettava näkökohta, mutta puhun nimenomaan siitä erityispainotuksesta, joka luonnostaan lankeaa luettelon alkuun. Käänteisessä aikajärjestyksessä tämän painotuksen perustelu on itsestään selvä: ensimmäiseksi kerrotut tiedot ovat kaikkein ajankohtaisimpia. Tällöin on myös tavallaan ymmärrettävää, että vanhimpia tietoja ei ehkä ole vielä ehditty kirjata tai selvittääkään (mikä toki voisi olla hyvä mainita erikseen). Lisäksi luettelon loppupäässä mahdolliset puutteet eivät ole niin silmiinpistäviä. Mutta jos suoraa aikajärjestystä noudattava luettelo alkaa satunnaiselta näyttävästä kohdasta, se olisi pystyttävä erikseen perustelemaan. – Simo Kaupinmäki (keskustelu) 14. maaliskuuta 2012 kello 20.00 (EET)[vastaa]
Wikipediassa pyritään esittämään kaikki kronologisessa järjestyksessä. Tässä tapauksessa ei nähdäkseni ole mitään syytä käyttää käänteistä kronologista järjestystä. Gopase+f (keskustelu) 14. maaliskuuta 2012 kello 20.34 (EET)[vastaa]
Tarkoitat ilmeisesti sanoa, että Wikipediassa pyritään käyttämään nimenomaan suoraa aikajärjestystä käänteisen sijasta (kronologiaanhan käänteinenkin aikajärjestys perustuu) riippumatta siitä, kuinka tarkoituksenmukaista se on. Onko tästä laadittu ihan virallinen käytäntö?
Olen pyrkinyt perustelemaan oman näkemykseni järkiperäisesti. Olisiko liikaa pyytää perusteluita myös vastakkaiselle näkemykselle? Toteamus, että näin on aina ollut ja näin on hyvä, ei vie keskustelua eteenpäin. – Simo Kaupinmäki (keskustelu) 15. maaliskuuta 2012 kello 17.13 (EET)[vastaa]
Ohje:Merkitsemiskäytännöt#Kronologiset luettelot, jonka ohje perustuu paikassa Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto38#Näyttelijä-artikkelien filmografia käytyyn keskusteluun. Gopase+f (keskustelu) 15. maaliskuuta 2012 kello 17.20 (EET)[vastaa]
Kiitos selvennyksestä. Kuten sanottu, säännön yksioikoinen noudattaminen näyttää ainakin joissain luetteloissa synnyttäneen harhaanjohtavia painotuksia, mutta siihen on kai sitten tyytyminen. Wikipedian laatuongelmista tämä lienee kuitenkin pienimpiä. – Simo Kaupinmäki (keskustelu) 15. maaliskuuta 2012 kello 17.50 (EET)[vastaa]

Kolumnistin mielipide, että Kiinasta on tulossa "the new bellwether of the global art market" on näköjään suomennettu ennusmerkiksi. Ennusmerkki tarkoittaa, että se ennustaa tulevaa. Englannin sanaan bellwether ei kuitenkaan välttämättä sisälly kannanottoa tulevan ennustamisesta, vaan tämänhetkisen trendin indikoimisesta. Ks. esim. wiktionary, Merriam-Webster. --Jmk (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 10.04 (EET)[vastaa]

Sanakirja.org: bellwether=kellokas, ennusmerkki. Lisäsin tarkennetun maininnan asiantuntijan tekstistä, sekä maininnan markkinatilanteen muutoksesta EUn teettämän arvion mukaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 10.18 (EET)[vastaa]
Sanakirja.org = perustuu wikisanakirjan artikkeleihin = voi sisältää mitä tahansa. Merriam-Webster bellwether ... an indicator of trends. OED A chief or leader. [esim.] The principal bell-weathers of this mutiny. Kyseessä voi olla ja kontekstista päätellen todennäköisesti onkin yksinkertaisesti johtoasema – jos haluat tietää miten korkean hinnan taidemarkkinoilla menee tällä hetkellä, katso Kiinan markkinoita. Mistään ennustamisesta ei ole esitetty mitään näyttöä eikä edes mielipidettä, paitsi nyt fi-wikissä muokkaajan omalla tulkinnalla. --Jmk (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 10.32 (EET)[vastaa]
Kiinan markkinaosuuden lisäys ei kai tarkoita, että maan hintataso idikoisi taidemarkkinan yleisempää hintatasoa. Kiinalla ei myöskään voi katsoa olevan johtoasemaa maailman taidemarkkinassa, koska myyntiosuudet maailmanmarkkinasta jakautuivat vuonna 2010 EU:n selvityksen mukaan: EU 37 prosenttia, Yhdysvallat 34 prosenttia ja Kiina 23 prosenttia.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 10.56 (EET)[vastaa]
Mitä tuo bellwether sitten mielestäsi tässä asiayhteydessä tarkoittaa ja millä perusteella. Jos sen merkityksestä ei saada selvyyttä, se tulee jättää pois eikä ruveta arvailemaan ennusmerkkejä. --Jmk (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 11.15 (EET)[vastaa]
Tällaisia listoja laaditaan käsittääkseni juuri sen takia, että ne saattavat ennustaa sitä, mitä tulevaisuuessa tapahtuu tai voi tapahtua, niitä kai sanotaan markkinatrendeiksi. Kyseessä on siis asiantuntijan esittämä arvio, joka on käsittääkseni ihan järkevä. Voihan tuon arvion jättää poiskin artikkelista, jos sen esittäminen tuntuu pahalta. Näytät kääntäneen Kasselin kirjoituksen kiinalaisten maalausten myynnistä Kiinassa: "...suggest that the country is becoming the new bellwether of the global art market", seuraavasti "... viittaa siihen, että maa on siirtymässä globaalin taidemarkkinan johtoon." Mielestäni käännös on hieman liioiteltu tulkinta ja epätarkka, koska Kiinan varsinaista markkinajohtajuutta ei kirjoittaja mainitse tekstissä, vaan kertoo hieman varovaisemmin, että tilanne saattaa ennustaa myös tulevaisuutta. Eli tarkin tapa viitata alkuperäiseen tekstiin olisi mielestäni käyttää vaihtoehtoa ennusmerkki.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 12.04 (EET)[vastaa]
Tai jos ennusmerkki-sanakäännös tuntuu vastenmieliseltä, voisihan tekstin kääntää "....että Kiina on globaalin taidemarkkinan kellokas." Nyt julkaistu käännös on mielestäni vähän liian voimakas tulkinta alkuperäistekstistä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 12.15 (EET)[vastaa]
"Johto" on semmoinen epämääräinen sana, joka voi tarkoittaa vaikka suurinta markkinaosuutta, korkeinta hintaa ("kalleimmat härpäkkeet ovat täällä"), tai ties mitä henkistä johtajuutta. Juuri sellaista epämääräisyyttähän tuo alkutekstin "bellwether" myöskin edustaa. "Kellokas" nyt on täysin epäonnistunut käännös tässä asiayhteydessä. Lopputulema taitaa olla, että kun alkuteksti on epämääräistä maalailua, niin normaalin lähdekritiikin jälkeen siitä ei ole tietosanakirjaan ainesta ollenkaan. --Jmk (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 12.59 (EET)[vastaa]
Mielestäni tulkitset asioita varsin ahtaasti. Lähde olisi käsittääkseni kuitenkin varsin käyttökelpoinen, mutta kun se ei sinun makuusi sovi, ei auta muuta kuin itkien valittaa.:( --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 11. maaliskuuta 2013 kello 13.41 (EET)[vastaa]